14.9.2020

Aikuisen tehtävä on tukea lapsen osallisuutta

Diakonissalaitoksen ja Rinnekodin Lasten ja perheiden palveluissa lasten arkeen kuuluu samoja asioita kuin tavallisissa perheissäkin. Lapset käyvät koulua ja harrastavat. He osallistuvat ja pääsevät vaikuttamaan niin omiin kuin toimipisteen yhteisiin asioihin. Aikuista tarvitaan kuitenkin usein sanottamaan asioita tai tarjoamaan vaihtoehtoja. Lapsella ja nuorella on oikeus myös huonoihin valintoihin. Silloin tarvitaan aikuisen tukea, jotta virheistä opitaan yhdessä. – Oman mielipiteen ilmaisuun löytyy monia keinoja, kertoo kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten parissa Rinnekodin Kasvukoti Martissa yksikön johtajana työskentelevä Paula Laakso-Porras.

-Kannustamme lapsia osallistumaan oman arjen suunnitteluun. Lapset suunnittelevat esimerkiksi oman päiväohjelman yhdessä ohjaajan kanssa, kertoo Laakso-Porras.

Kasvunkodissa tuetaan ja kannustetaan lasta tekemään omia valintoja kysymällä ja antamalla eri vaihtoehtoja. Lapsilla voi olla myös haasteita kommunikaatiossa, joten apuna käytetään erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä. -Käytämme esimerkiksi kuvia osana arkea, jotta kaikki lapset saavat mahdollisuuden osallisuuteen ja mielipiteen ilmaisuun. Kuvat auttavat erityislapsia esimerkiksi hahmottamaan tulevaa toimintaa, jatkaa Laakso-Porras. Lasten valinnat ovat usein tavallisia, kuten kouluvaatteet, ruokaan ja leipomiseen liittyvät valinnat tai tekemisen valitseminen.

kuvakommunikaatiolla paperilla ruokailutilanteita. Kuvakommunikaationa esitetty asiat: saisinko lisää, ruokaa, leipää, maitoa, vettä, ruoka oli, hyvää, pahaa ja kiitos olen valmis.

Kasvunkoti Martissa ruokailutilanteiden tukena käytettäviä kuvakommunikaatiokuvia.

Sohvapalaveriin kokoonnutaan yhdessä keskustelemaan

-Kokoonnumme myös kerran viikossa kaikki yhteiseen sohvapalaveriin, jossa lapset pääsevät keskustelemaan yksikön arkeen liittyvistä asioista yhdessä ja myös esittämään toiveita yhteiseen tekemiseen. Kestosuosikkina meillä on yhdessä laulaminen, kertoo Laakso-Porras Kasvunkoti Martista.

-Meillä Kuusikossa on myös yhteisiä palavereja lasten ja nuorten kanssa viikoittain, kertoo yksikö johtaja Riikka Pesonen. Palaverissa kuullaan ja kuunnellaan lasten toiveita herkällä korvalla. Lapsi voi tuoda palaveriin myös oman aiheen. Joskus, jos uskallus ei riitä, silloin ohjaaja tukee tai jopa tuo asian esille lapsen puolesta, Pesonen tähdentää.

Diakonissalaitoksen Kuusikossa tarjottava intensiivihoito on lastensuojelun sijaishuoltoa. Siihen integroituu lapsen tarpeeseen perustuva lastenpsykiatrinen hoito, sairaalakoulu sekä työskentely perheen kanssa.

-Yhteisissä palavereissa keskustellaan monista asioista ja se antaa myös tilaisuuden opettaa sosiaalisia taitoja. Palavereissa voidaan nostaa esiin myös yhteisiä haasteita ja puida ne porukalla läpi, kuten kiroilu, miten toisia kohdellaan, mitkä ovat yksikön säännöt, mitä aamurauha tarkoitta ja niin edelleen, kertoo Pesonen.

Kuusikon lapset osallistuvat myös oman päiväohjelman suunnitteluun omien voimavarojensa mukaan. -Torstaisin on toiveruokapäivä, jolloin vuorossa oleva lapsi suunnittelee ja valmistaa yhdessä aikuisen kanssa päivällisen. Omien syntymäpäiväjuhlien suunnittelu on aina odotettu hetki, kertoo Pesonen.

Lapsi osoittaa kuvakommunikaatiopaperissa taksin kuvaa. Muut kuvakommunikaatiokuvat ovat: aamutoimet, aamupala ja koulu.

Lapselle on tehty kouluunlähtötilanteesta oma kuvitus: aamutoimet, aamupala, koulutaksi, kouluun. Tästä on hyvä ohjaajan kanssa kerrata mitä seuraavaksi.

 

Osallisuus ja mielipiteen kysyminen on olennainen osa hoito- ja kasvatussuunnitelmaa

Lasten mielipiteen kysyminen on arkea ja siitä tehdään merkinnät kuukausiraporttiin, joka toimitetaan lapsen vastuusosiaalityöntekijälle sekä vanhemmille, kertoo Kuusikon yksikönjohtaja Pesonen. Lasten osallistaminen ja mielipiteen kysyminen on jokapäiväistä myös Rinnekodissa vahvistaa Laakso-Porras.

Kun tapaamme vanhempia ja sosiaalityöntekijöitä asiakkaan palvelujen suunnitteluun liittyen, pyydämme palaverin jälkeen palautetta, jossa jokainen arvioi miten lapsi tuli kuulluksi. -Omaohjaaja yleensä valmistautuu lapsen kanssa palavereihin, sillä käsiteltävät asiat voivat olla lapselle vaikeita, kertoo Laakso-Porras.

Miten palveluissamme olevat tulevat kuulluksi?

Keväällä 2020 Rinnekodissa tehdyn mittauksen perusteella voi sanoa, että hyvin. Asteikolla 1-5 mitattuna, asiakas itse arvioi tulleensa kuulluksi 4,3/5, hänen läheisensä arvioi, että asiakas tuli kuulluksi palaverissa 4,6/5 ja palveluja ostavan kunnan sosiaalityöntekijä arvioi 4,4/5.

Mustalla tarraseinällä useita erilaisia keltaisia emoji-kuvia.

Välillä ärsyttää, välillä naurattaa ja välillä ollaan ihastuneita. Suuttunut ja surullinenkin saa olla. Nämä kuvat löytyvät Kasvunkoti Martin käytävältä ja toimivat kevyempänä tunne-tauluna, josta lapset valitsevat sen hetkisen fiiliksen.

 

***

Osallisuusviikko nostaa esiin, että jokaisen lapsen pitäisi voida vaikuttaa omalla tavallaan

7.-11.9. vietettiin Osallisuusviikkoa, jonka tarkoituksena oli tuoda lapsiperheiden ääntä kuuluviin perheiden palveluissa. Viikon aikana moni alan toimija on julkaissut kyselyjen tuloksia ja mm. Perheet keskiöön! -hanke on julkaissut juuri julkaissut toimintasuosituksen lasten osallisuuden vahvistamisesta perhekeskustoiminnan kehittämisessä. Suosituksen on tehnyt Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Perheet keskiöön! -hanke yhteistyössä Pelastaa Lapset ry:n Arjesta voimaa -hankkeen sekä Kehitysvammaliiton, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön ja Vammaisperheyhdistys Jaatisen koordinoiman Minua kuullaan -hankkeen kanssa. Kehitysvammaliiton Minua kuullaan -hanke puolestaan järjesti kaksi erilaista osallistavaa kyselyä maahanmuuttajataustaisille vammaisille lapsille.

Materiaaleihin voi tutustua täällä: https://www.lskl.fi/julkaisut/perheet-keskioon-toimintasuositus-lasten-osallisuus/

Aiheeseen liittyvät