AJANKOHTAISTA BLOGIT RINNEKOTI 90v OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA



Artikkeli

Mikä mahtaa olla PIMD?

Maailman kehitysvamma-alan tieteellisen tutkimuksen järjestö IASSIDD kokoontui Australian Melbournessa elokuussa 2016. Kongressin kuluessa minusta tuli myös PIMD (Profound Intellectual and Multiple Disabilities) SIRGin (Special Interest Research Group) nuorten tutkijoiden verkoston jäsen.

Maailman kehitysvamma-alan tieteellisen tutkimuksen järjestö IASSIDD kokoontui Australian Melbournessa kongressiin, jonne minulla ja Rinnekodin kehittämisjohtaja Sirpa Granöllä oli ilo ja kunnia osallistua. IASSIDD:ssa, kuten kaikkialla kehitysvammakentällä, käytetyt sanat ja käsitteet ovat monimutkaisia ja historiallisen ajankuvan tai maan kulttuurin mukaan vaihtelevia. Monimutkaisille käsitemuodostelmille (kuten International Association for the Scientific Study  of Intellectual and Developmental Disabilities) täytyy keksiä lyhenteitä, jotka usein ovat vain asiaan perehtyneiden ymmärrettävissä ja sulkevat muut ihmiset ulkopuolelle.  Kongressin kuluessa minusta tuli myös PIMD (Profound Intellectual and Multiple Disabilities) SIRGin (Special Interest Research Group) nuorten tutkijoiden verkoston jäsen. Pieni ryhmä on mukava sisäpiiri, mutta sen laadukas työ ja tutkimus ovat suoraan hyödynnettävissä päivittäiseen asiakastyöhömme.

Kongressin yksi 23 pääteemasta oli syvästi kehitysvammaisten ja monivammaisten henkilöiden elämää koskeva tutkimus ja käytännöt, joita käsiteltiin PIMD-luennoilla ja työryhmissä. Suomessa puhumme monivammaisuudesta, vaikeasta ja syvästä kehitysvammaisuudesta, aistimonivammaisuudesta (AiMo) tai vaikeimmin vammaisten palveluista. Englannissa PIMDia vastaava käsite on PMLD (Profound and Multiple Learning Disabilities). Myös synnynnäistä kuurosokeutta (tai kuulonäkövammaa tai kaksoisaistivammaa) koskeva tutkimus tarjoaa meidän vaikeimmin vammaistemme kanssa työskentelyyn hyviä eväitä.

Juuri tästä käsitevyyhdistä johtuen on arvokasta, että sekä tutkijat että käytännön toimijat ympäri maailmaa kokoontuvat yhteen, jakavat tietoaan ja luovat kontakteja tulevaa varten. Huomaamme, että eroja kulttuureissa, palvelumuodoissa ja osaamisen määrässä on paljon. Yleensä vielä enemmän on kuitenkin yhteistä.

Kansainvälisten kontaktien ja maailman tiedon väylien kautta meillä on pääsy myös uusimpaan tutkimustietoon ja palvelujemme kehittämiseen etulinjassa. Vaikeimmin monivammaisten palvelut eivät ehkä ole trendikkäin tai dynaamisin palvelualue edes kehitysvamma-alan sisällä, ja juuri siksi siihen tarvitaan meidän parasta osaamistamme.

Lisää uutisia