AJANKOHTAISTA BLOGIT RINNEKOTI 90v OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA



Artikkeli

Kuuntelu ja kumppanuus kehitysvammaisten palvelujen toteutuksessa

Kehitysvammaisten palveluntarpeet ovat yksilöllisiä, siksi palvelujen suunnittelu edellyttää asiakkaan aitoa kuuntelua sekä asiakkaan, tilaajan ja palveluntuottajan tiivistä yhteistyötä ja kumppanuutta.

Koska kaikilla kehitysvammaisilla ei ole kykyä tunnistaa tai kommunikoida omia tarpeitaan, tarvitaan palvelutarpeen arviointiin usein mukaan myös henkilön tuntevia läheisiä. Lisäksi kommunikaatioon ja arviointiin voidaan käyttää eri menetelmiä ja välineitä. Jotta asiakas tulee aidosti kuulluksi, on kehitysvammaisten palvelutarpeen arviointi kunnille – ja tuleville maakunnille – erityisosaamista vaativaa työtä.

Oikeus olla oman elämänsä herra

Sote-uudistuksen tärkeät tavoitteet, ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja palvelujen yhdenvertaisuuden sekä saatavuuden parantaminen, palvelevat kehitysvammaisia henkilöitä. Samalla soten valinnanvapaus lisää myös kehitysvammaisten vaikutus- ja päätösvaltaa omiin palveluihin liittyen.

Asiakasohjauksen tärkeänä roolina onkin toimia ihmisen toimijuuden tukena, jotta mahdollisimman moni voimistuu tunnistamaan omia mielipiteitään ja tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Mutta mitä enemmän tarjotaan valinnanvapautta, sitä enemmän täytyy tarjota valintoihin myös tukea.

Aito kuunteleminen edellyttää kumppanuutta

Asiakaslähtöinen toiminta perustuu ennen muuta yhdessä tekemiseen ja yhteistyöhön. Yksilön ja ostajan kannalta parhaiden ratkaisujen löytäminen edellyttää, että myös palveluntuottaja otetaan mukaan suunnitteluun varhaisessa vaiheessa. Kehitysvammaiset asiakkaat tunteva ja hänen tilanteestaan ajan tasalla oleva palveluntuottaja on parhaimmillaan asiantuntija ja konsultti, joka pystyy ehdottamaan sekä asiakasta että tilaajaa hyödyttäviä ratkaisuja - myös muuttuvia tilanteita ennakoiden.

Oleellista on sellaisten palveluratkaisujen löytäminen, mitkä parhaiten edistävät myös toimintakyvyn ja elämänhallinnan kehittymistä sekä tukevat asiakkaan voimaantumista.Erityisesti kaikkein runsastarpeisimpien kehitysvammaisten osuus asiakkaista on pieni, mutta aukottoman vuoropuhelun tarve eri osapuolten kesken korostuu tämän ryhmän palvelujen varmistamiseksi vaihtoehtojen viidakossa.

Räätälöinti kannattaa

Räätälöinti ja yksilöllisyys tuovat parhaimmillaan asiakastyytyväisyyden lisäksi myös kustannussäästöjä. Hyviä esimerkkejä löytyy jo nyt. Esimerkiksi asiakkaan haastavassa elämäntilanteessa päädyimme tuomaan päiväaikaiset osallisuutta tukevat toiminnat väliaikaisesti kotiin ja toteuttamaan ne henkilökohtaisella ohjauksella. Tavoitteena oli vähitellen edetä takaisin toimintayksikköön.

Henkilökohtainen ohjaus voi ostajasta tuntua isolta taloudelliselta kululta mutta pidemmällä tähtäimellä ratkaisu nopeutti palaamista normaaliin elämänrytmiin ja ohjaajaresurssista voitiin luopua, kun asiakas oli harjaantunut toimimaan itsenäisemmin. Tämä oli sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa.

Elämäntilanteiden muuttuminen vaatii palveluilta joustavuutta

Elämälle välttämättömissä ja elämänmittaisissa palveluissa, kuten asumispalveluissa, korostuu tarve joustavuudelle. Elämäntilanteet ja tarpeet muuttuvat, siksi palveluidenkin tulee joustaa. Esimerkiksi alun perin vahvemman asumisen tuen palveluihin tullutta asiakasta voidaan henkilökohtaisesti suunnitellun tuen avulla ohjata kohti kevyemmin tuettuja asumispalveluita. On selvää, että valmiit standardiratkaisut ja kilpailutus eivät tue tarpeeksi yksilön valinnanmahdollisuuksia samalla tavalla kuin räätälöidyt, joustavat ratkaisut.

Asiakasohjaus ja -palvelu on onnistunut silloin, kun ihminen voi hyvin.

 

Kirjoittaja Jaana Laaksonen toimii Rinnekoti-Säätiössä asiakkuusjohtajana.
Kirjoitus on julkaistu 5.1.2018 Hoiva & Terveys -lehden kumppaniblogissa.

Lisää uutisia