AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA



Artikkeli

Ammatillisuus toteutuu aitona vuorovaikutuksena ja ihmisyhteytenä

Viime päivinä on herättänyt keskustelua Helsingin Sanomien 3.7.2018 julkaisema uutinen Pipolakodin toiminnan loppumisesta.

Haluan selventää muutamia kohtia, joissa toimittajan kirjoittamat sanamuodot haastattelussa epäonnistuivat ja ne ovat selvästi johtaneet väärinymmärrykseen. Yritimme näitä selventää HS:lle jo jutun teon yhteydessä, mutta valitettavasti emme onnistuneet.

Tarkoituksena on ollut tuoda esille, että työntekijöidemme on tärkeää kehitysvammaisten asumisen tuen arjessa säilyttää ammatillisuus ja sitä kautta riittävä objektiivisuus. Keskeistä tämänlaisessa työssä on se, että työntekijän ja asiakkaan välille muodostuu luotettava, tuttu ja turvallinen suhde. On kuitenkin tärkeää erottaa ammatillinen kiintymyssuhde ja esimerkiksi vanhemman kiintymyssuhde.

Rinnekodissa lähtökohtana on tukea jokaisen palveluissamme olevan kehitysvammaisen henkilön omannäköisen elämän toteutumista.

 

Rinnekodin työntekijöiden työtä ohjaavien arvojen: lähimmäisyys, asiantuntijuus ja hyvä elämä, tulee toteutua jokaisen asiakkaamme elämässä

Lähimmäisyys ilmenee ihmisen kunnioittamisena, tasavertaisuutena ja empaattisena vuorovaikutuksena. Työ kehitysvammaisten henkilöiden kanssa on arjen tukea ihmiseltä ihmiselle. Työntekijämme kohtaavat kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheisensä yksilöinä.

Asiantuntijuus muodostuu, kun työntekijä toteuttaa työarjessa ammatillista ja kokemuksen kartuttamaa osaamistaan. Rinnekodissa arvostamme erilaisia vahvuuksia ja tuemme jokaisen työntekijän osaamisen kehittymistä. Myös jokainen asiakkaamme on oman elämänsä asiantuntija. Lähtökohtana on tukea kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisimman itsenäistä suoriutumista sekä vahvistaa heidän itsemääräämisoikeuttaan. Tämä varmistetaan työntekijöiden asiakaslähtöisten työmenetelmien ja työotteen osaamisella.

Hyvä elämä toteutuu, kun ihminen kokee olevansa erityinen ja tulee aidosti kuulluksi oman hyvän elämän määrittäjänä. Useiden kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla hyvään elämään sisältyy riittävästi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä sekä mielekästä työtä, tekemistä ja vapaa-aikaa. Tavoitteena on, että meidän asiakkaillemme antama tuki ja palvelut mahdollistavat omannäköisen hyvän elämän toteutumisen. Työntekijöille hyvä työelämä tarkoittaa sitä, että jokainen kokee itsensä ja työnsä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi.

 

Työntekijät toteuttavat asiakkaan yksilöllistä tukea, joka on kunnan ja palveluntuottajan välillä sopimuksella sovittu

Riittävien ja oikea-aikaisten palvelujen toteuttaminen on kehitysvammaiselle henkilölle tärkeää. Kotikunta palvelujen järjestäjänä kantaa vastuun, että jokainen kehitysvammainen kuntalainen saa sitä palvelua, mitä tarvitsee ja saa sitä silloin, kun sitä tarvitsee. Palvelujen tarvetta arvioidaan säännöllisesti kehitysvammaisen asiakkaan, hänen läheisten ja palveluntuottajan kanssa. Liian raskaat palvelut johtavat helposti asiakkaan ”puolesta tekemiseen” ja asiakkaan omien kykyjen aliarvioimiseen. Toisaalta liian vähäinen tuki voi johtaa tehostettujen palvelujen suunnittelemattomaan käyttöön. Kehitysvammaisen asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen vaatii onnistuakseen usein pitkäaikaista havainnointia sekä asiakkaan ja hänen arkensa syvempää tuntemista. Tätä vaadittua herkkyyttä on karttunut työntekijöillemme, jotka ovat mukana asiakkaan arjessa.

Asumisen tuen palvelujen tulee tukea kehitysvammaiselle henkilölle tärkeiden asioiden toteutumista ja huomioida hänen elämäntyylinsä ja -tapansa. Kehitysvammainen henkilö on aina itse mukana omien palvelujensa suunnittelussa ja hänen asioitaan koskevassa päätöksenteossa. Arkipäivän sisältö muodostuu henkilön omista valinnoista eivätkä esimerkiksi työntekijöiden työvuorojen määrääminä. Osallisuuden mahdollistaminen ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ovat merkittävä osa työntekijöiden perustehtävää.

 

Tavoilla, joilla työtä tehdään, on välitön vaikutus kehitysvammaisen henkilön koko elämään.

Lisää uutisia