AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA



Artikkeli

Pilottitutkimus vahvisti: Digitaalinen tunnetilan ja stressitasojen mittaaminen yhdistettynä videotutkimukseen antoi syvempää asiakasymmärrystä.

Rinnekoti ja Sailer Oy käynnistivät toukokuussa 2018 ainutlaatuisen pilottitutkimuksen, jossa yhdistettiin digitaalinen tunteiden ja stressitasojen mittaaminen videografiseen laadulliseen tutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin asiakkaan tunteita ja sitä kautta luoda parempaa asiakasymmärrystä. Tutkimuksessa käytettiin viikon ajan älysormusta*, joka mittasi sympaattisen hermoston toimintaa. Pilotti-tutkimuksessa mukana oli kolme vaikeasti kehitysvammaista henkilöä, joilla on vaikeuksia puheentuottamisessa ja kommunikoinnissa, sekä kuusi heidän kanssaan työskentelevää ohjaajaa.

Rinnekodin toimitusjohtaja Anu Kallio on tyytyväinen tutkimusyhteistyöhön ja sen tuloksiin.
” Pilottitutkimuksella pääsimme pureutumaan asiakkaiden ja henkilökunnan kokemuksiin. Tutkimustulokset ovat yksilöllisiä, mutta esimerkiksi näiden tulosten perusteella tehtävät muutokset työympäristöön hyödyttävät koko työyhteisöä ja asiakkaitamme”, pohtii Kallio tulosten merkitystä.

”Asiakaskokemus on usein sanahelinää. Arvokkaaksi se muodostuu vasta silloin, kun ymmärrämme miten kokemukset muodostuvat ja osaamme tätä ymmärrystä hyödyntää”, kiteyttää pilotin tuloksia Hannu Uotila, Oy Sailerin toimitusjohtaja.

 

Sosiaaliset tilanteet ja yksinäisyys – vaikutukset stressitasoihin vaihtelevat

Sosiaaliset tilanteet mm. päivätoiminnassa, yhteiset ruokailut ja läheisten kohtaamiset ovat tärkeitä myös vaikeasti kehitysvammaiselle henkilölle. Älysormuksella tehdyn mittauksen perusteella voidaan todeta, että pilottitutkimuksessa mukana olleiden vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden stressitasot laskivat huomattavasti yhteisöllisissä tilanteissa ja heidän ollessaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Vastaavasti heidän stressitasot olivat erittäin korkealla silloin, kun he viettivät yksin aikaa omassa asunnossaan. Toisaalta sosiaaliset ryhmämuotoiset tilanteet saattoivat olla stressaavia, jos ryhmän kokoontumistila oli meluisa. Melusta stressaantuivat niin ohjaajat kuin asiakkaatkin.

Mikä on riittävä unen määrä?

Pilottitutkimus antoi arvokasta tietoa myös henkilöiden unen laadusta ja palautumisesta unen aikana. Ohjaajat olivat esimerkiksi olleet huolissaan erään pilottiin osallistuneen henkilön unen määrästä. Älysormuksen mittausten mukaan lyhyenä pidetty nukkumisaika ja unen laatu olivat itseasiassa hyvin palauttavia, mikä oli huojentava tieto.

Ohjaus- ja hoitotyötä tekevillä henkilöillä unen aikainen palautuminen oli hyvin yksilöllistä. Erityisen kiireinen työpäivä mm. henkilöstövajeen vuoksi saattoi näkyä levottomana nukkumisena seuraavana yönä. Tutkimus myös vahvisti, että esimerkiksi kännykän käyttöön tai lasten nukuttamiseen liittyvät rutiinit vaikuttavat yöuneen.

 

Haastattelupyynnöt:

Taina Rönnqvist, viestintäpäällikkö, Rinnekoti
044-762 1992, taina.ronnqvist@rinnekoti.fi

 

Oy Sailer Research & Development on vuonna 2014 perustettu tutkimustoimisto, joka yhdistää asiakasymmärryksen tutkimisen ammattimaiseen videotuotantoon. Sailer työllistää tällä hetkellä keskimäärin viisi henkilöä. Liikevaihtotavoite vuodelle 2017 on 500 000 euroa. Sailerin perustaja Hannu Uotila teki vuonna 2011 Aalto-yliopistolle maailman ensimmäisen videomuotoisen gradun kauppatieteissä. www.sailer.fi  

Rinnekoti on Suomen suurin yksityinen kehitysvamma-alan toimija ja Suomen neljänneksi suurin hoiva-alan yritys. Rinnekodin palvelut on suunnattu kaikenikäisille vammaisuudesta, pitkäaikaisesta sairaudesta tai muusta syystä erityistä tukea tarvitseville sekä heidän perheille ja omaisille. Asiakkaina ovat myös palveluja ostavat tahot, kuten kunnat. Rinnekoti tarjoaa asumisen, terveydenhuollon ja kuntoutuksen sekä työn ja osallisuuden palveluita. Palveluita käyttää noin 3 500 asiakasta 60 kunnasta. Liikevaihtomme noin 80 miljoonaa euroa. Työllistämme yli 1100 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista pääasiassa Uudellamaalla. Rinnekodin työtä ohjaavat arvot ovat hyvä elämä, asiantuntijuus ja lähimmäisyys. Lisätietoja: www.rinnekoti.fi

 

*) Tutkimuksessa käytettiin Moodmetric-sormusta, joka mittaa henkilön sympaattisen hermoston aktiivisuutta ihon sähköjohtavuuden vaihtelusta.

**) Lisätietoa kehitysvammaisuuteen liittyvistä puheentuottamisen haasteista ja varhaisesta kommunikaatiosta: http://papunet.net/tietoa/vaikeimmin-kehitysvammainen-kumppani

Lisää uutisia