AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA



Artikkeli

Yhä parempaa tavoitteiden asettamista

Mitä tarkoitetaan tavoitteellisella toiminnalla työllistymistä ja osallisuutta edistävissä palveluissa? Palvelupäällikkö Anna Eskola tutki tavoitteiden asettamista osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoaan. Jotta toiminta voi olla aidosti tavoitteellista, täytyy tavoitteet asettaa selkeästi ja yksilöllisesti jokaisen asiakkaan muutostarpeet huomioiden. Kehitysvammaisten ja autisminkirjon asiakkaiden kanssa on tärkeää varmistaa, että asiakas saa osallistua tavoitteiden asettamiseen ja että hän on tavoitteiden toteuttaja. Työntekijän tehtävä on tukea asiakasta tavoitteen saavuttamisessa. Tavoitteiden toteutumista tulee myös seurata sopivin mittarein. Jotta voimme yhdessä asiakkaidemme kanssa asettaa yhä parempia tavoitteita, on myös ohjaajiamme koulutettu tavoitteiden asettamisessa ja mittaamisessa.

Tavoite lähtee muutostarpeesta

Ennen tavoitteen asettamista on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä halutaan tavoitella. Tavoite lähtee aina muutostarpeesta eli halutaan muutosta johonkin. Muutokset, joita tavoitellaan ovat selkeitä, tunnistettavia ja merkityksellisiä ja niitä saadaan esiin pohtimalla tärkeitä elämään ja terveyteen liittyviä asioita sekä toiminta- ja työkykyä. Muutostoiveiden tulisi olla mieluummin positiivisesti ladattu kuin paneutua ongelmiin ja niiden syihin. Haaveilen, että liikunnalla olisi tärkeä osa elämässäni lähtee muutostarpeesta ja pohjavireeltään positiivinen. En elä epäterveellisesti on sekin muutokseen tähtäävä, mutta kovin ongelmalähtöinen.

Työntekijän tehtävä on auttaa tavoitteen muotoilussa ja saavuttamisessa

Toisinaan on vaikea miettiä, mitä halutaan tavoitella. Silloin voi hyödyntää niin sanottua ihmekysymystä ”Kuvittele, että keskellä yötä nukkuessasi tapahtui ihme, ja toiveesi, tavoitteesi tai unelmasi toteutuisivat. Mitkä asiat olisivat eri lailla herätessäsi?” Jaksaisin juosta puolimaratonin. Tavoitteiden asettamista on hyvä harjoitella itse, jonka jälkeen niiden asettaminen yhdessä asiakkaan kanssa on varmasti helpompaa. Toisinaan Työllistymistä ja osallisuutta edistävissä palveluissa törmäämme kyllä asiakkaan kertomana runsaisiin muutostarpeisiin ja unelmiin, mutta ne liittyvätkin enemmän vaikkapa vapaa-aikaan. Tällöin meidän tulee tehdä kysymysten asettelu tarkemmin ja muistaa, että tavoitteet tulisi olla palvelukuvauksemme mukaisen toiminnan rajoissa saavutettavissa. Käytössä voikin olla tukimenetelminä myös erilaiset lauseiden täydentämistehtävät:

  • Työ/päivätoiminnalta odotan…
  • Toivon, että kevään aikana…
  • Haluan oppia…

Työntekijän tehtävä on auttaa tavoitteen muotoilussa ja varmistaa ammattitaitonsa ja osaamisensa avulla, että tavoite on saavutettavissa.

Hyvä tavoite on konkreettinen

Hyvä tavoite on konkreettinen. On parempi asettaa konkreettinen tavoite Teen juoksulenkkejä kuin ympäri pyöreämpi Lisään liikuntaa tai vielä passiivisempi Liikunnan lisääminen. Tavoite onkin hyvä kirjata minä-muodossa, jolloin se personoi suorittajan. Joskus olemme kuitenkin asettamassa tavoitteita henkilöille, jotka eivät kognitiivisten taitojen tai kommunikaatiopuutteiden vuoksi ole itse aktiivisesti keskustelemassa tavoitteista. Tällöin työntekijöiden asiantuntijuus ja lähipiirin kokemukset korostuvat ja luodaan mahdollisimman hyvä, asiakkaan näköinen tavoite. Olisi kuitenkin epäeettistä kirjata tällainen tavoite minä-muodossa. Tavoitteen voi kirjata tällöin kolmannessa persoonassa, henkilön nimeä käyttäen. Harri tekee porraskävelyä.

Asiakas on tavoitteen subjekti – ei objekti

Tavoitteita asettaessa olisi hyvä huomioida osallistumisen taso ja näkökulma. Halutaan tukea henkilön osallisuutta ja osallistumista. On kuitenkin tärkeä muistaa, että henkilö on tavoitteen varsinainen subjekti eikä objekti! Epähuomiossa voidaan muodostaa tavoite työntekijän näkökulmasta, jolloin se riippuu pikemmin työn suorittamiseen liittyvistä seikoista eikä asiakkaan itsensä aktiivisesta osallistumisesta. Harri siirretään asentohoitoon säkkituolille. Voiko Harri itse tavoitella tätä vai onko se ennemminkin aikataulutuksesta, apuvälineistä ja tehtävänjaosta kiinni? Harri on asentohoidossa säkkituolilla tai vaikkapa vielä konkreettisemmin Harrin jalat rentoutuvat asentohoidossa säkkituolissa.

Mittareilla seurataan tavoitteiden toteutumista

Hyvä tavoite on mitattavissa eli sen saavuttamista tulee voida myöhemmin arvioida. Selkeä indikaattori eli mittari olla vaikkapa käyttäytyminen, tunnetila, taito tai prosessi. Indikaattori voi olla määrällinen tai laadullinen ilmaisu kuten toiminnan tai osallistumisen kesto tai kertojen määrä. Mittariksi tulee valita asia, joka selkeimmin edustaa tavoitetta ja edistymistä sen suuntaan. Kun pohditaan, mikä voisi olla hyvä mittari, voidaan kysyä: ”Mistä voi päätellä, että on edetty tavoitteen mukaisesti?” ja ”Mikä muuttuu, jos tavoite saavutetaan?” Mittari voisi tässä tapauksessa olla esimerkiksi:

  • Teen juoksulenkkejä kahdesti viikossa
  • Teen juoksulenkin hengästymättä tai
  • Teen juoksulenkin mielelläni.
  • Harrin jalat rentoutuvat asentohoidossa säkkituolissa päivittäin tai
  • Harrin jalat rentoutuvat asentohoidossa säkkituolissa 30 minuutin ajan.

Mittari voi olla myös tuen määrä eli tavoitellaan tuen määrän vähentämistä. Erään asiakkaan kokonaistavoite oli yhä itsenäisempi ruokailu.  Hänelle tavoitteeksi kirjattiin Ville nostaa lusikan suuhun pienellä kosketuksella käden ulkosyrjään.

Tavoitteen aikatauluttaminen lisää konkretiaa

Hyvä tavoite on mahdollista aikatauluttaa. Liian usein toteamme tavoitteita asettaessa, että tavoitteet pysyvät samoina, ”samoilla tavoitteilla jatketaan”. Tällöin tavoite ei ehkä ollut tarpeeksi konkreettinen, mitattavissa ja aikataulutettu. Ulkoileminen tai musiikkikerhossa käynti ovatkin jo vakiintuneita käytänteitä eivätkä varsinaisia tavoitteita, muutokseen tähtääviä. Tavoite voidaan asettaa esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden ajalle. Mikäli aikaväli on tätä pidempi, on kyseessä luultavasti niin sanottu pitkän aikavälin tavoite, jolloin tavoite kannattaisi pilkkoa pienemmäksi. 1.1.18-31.12.19 Juoksen maratonin vai mieluummin 1.1.-31.7.18 Teen juoksulenkin mielelläni. Tätähän voisi jatkaa arvioinnin jälkeen 1.8.-31.12.18 Teen juoksulenkin kolmesti viikossa ja 1.1.-31.7.19 Juoksen puolimaratonin.

Näillä opeilla me Rinnekodissa pääsemme kohti yhä parempia tavoitteita. Minkälaisen tavoitteen sinä asetat tulevalle syksylle?

Teksti: Anna Eskola

Palvelupäällikkö
Työllistymistä ja osallisuutta edistävät palvelut 

Lähde: Eskola A. (2016) GAS-menetelmän käyttöönottokokemukset Rinnekoti-Säätiön Työllistymistä ja osallisuutta edistävissä palveluissa. Opinnäytetyö YAMK. Helsinki: Metropolia. Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelma.
 

Lisää uutisia