21.10.2020

Akustiikkaan tehdyt parannukset lisäävät asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvointia

Päänsärkyä, korvien soimista, unettomuutta ja stressiä. Nämä ovat joitakin yleisimpiä oireita henkilöillä, jotka oleskelevat pitkään tilassa, jossa on huono akustiikka. Toimintakeskus Tarmola Porvoossa muutti elokuussa 2019 tilaan, joka toimi aiemmin kauppana. Vaikka tilat remontoitiin toimintakeskuksen käyttöön sopiviksi, huonoon akustiikkaan havahduttiin vasta toiminnan käynnistyttyä.

Nainen seisoo harmaan oven vieressä oven kahvasta kiinni pitäen. Huoneen ikkunaa peittää iso valko-musta verho, jossa koivun kuvio.

Toimintakeskus Tarmolan yksikönjohtaja Minna Kalliomäki kertoo akustiikkapilotin kartoittaneen mahdollisimman paljon erilaisia ratkaisuja akustiikan parantamiseen.

Akustiikkapilotin tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisimman paljon erilaisia ratkaisuja akustiikan parantamiseen. Apua suunnitteluun ja toteutukseen haettiin alan asiantuntijoilta.

– Asiakkaat eivät välttämättä osaa kertoa, että heidän päänsä on kipeä liiasta kaiusta. Tai että on vaikea keskittyä, kun ääni kimpoaa voimakkaasti takaisin seinästä ja aiheuttaa ylimääräistä melua. Ohjaajat kiinnittivät huonoon akustiikkaan kuitenkin nopeasti huomion. Ryhdyimme parantamaan sitä akustiikkapilotilla, johon saimme tukea Rinnekodin testamenttirahastosta, Toimintakeskus Tarmolan yksikönjohtaja Minna Kalliomäki kertoo.

Aivan aluksi tehty jälkikaiuntamittaus vahvisti ohjaajien havaintoja. Jälkikaiunta-aika on se aika, kuinka kauan huonetilassa kaiku on kuultavissa esimerkiksi voimakkaan käsien yhteen paukautuksen jälkeen. Toimintakeskus Tarmolan asiakkaiden ruokailutilassa jälkikaiunta-aika oli 1,8 sekuntia, kun sen vastaavankokoisissa tiloissa tulisi olla 0,8–1,2 sekuntia. Ohjaajien taukotilassa aika oli 1,2 sekuntia, kun sen tulisi olla 0,4–0,6 sekuntia.

– Asiantuntijat kertoivat meille lisäksi, miten esimerkiksi ääni kulkee ja miten se kannattaa ottaa huomioon akustiikkaelementtien sijoittelussa, Kalliomäki kertoo.

Eri ratkaisut käyttökohteen mukaan

Toimintakeskus Tarmolassa päädyttiin valitsemaan neljä eri tilaa, joissa akustiikka koettiin haasteellisimmaksi. Asiakkaiden ruokailutilan ja ohjaajien taukotilan lisäksi akustiikkaa lähdettiin parantamaan aistihuoneessa sekä yksilötilassa, jossa toimii useimmiten asiakkaita, joilla on vahva oman tilan tarve.

– Ruokailutilaan valitsimme seinille ja kattoon asennettavat akustiikkalevyt. Tässä tilassa tärkeää oli elementtien puhdistettavuus. Yhden ison akustiikkalevyn sijaan asensimmekin kahdeksan pienempää levyä, jolloin yhden likaantuessa ei tarvitse vaihtaa koko elementtiä, Kalliomäki kuvailee.

Neljä tummansinistä akustiikkataulua kiinnitettynä valkoiseen seinään.

Ruokailutilaan asennettiin kahdeksan akustiikkalevyä. Pienempiä ja yksittäisiä elementtejä on helpompi puhdistaa ja tarvittaessa uusia kuin yhtä isoa.

Ohjaajien tilaan tuotiin tekstiilipintainen sohva, joka toimii ääntä pehmentävänä elementtinä huoneessa. Kalliomäki toivoi löytävänsä myös liikuteltavia ja monipuolisia akustiikkaelementtejä, mutta lopulta Toimintakeskus Tarmolaan valikoitui vain yksi sellainen – ohjaajien taukotilasta löytyvä tilanjakaja, jota voi käyttää myös muistitauluna.

Vaikka akustiikassa on kyse äänestä, on tärkeää kiinnittää huomiota myös elementtien värimaailmaan. Ruokailutilassa toimii parhaiten rauhoittavat värit, mutta ohjaajien taukotilaan asennettu akustiikkalevy sai kuosikseen kauniin maiseman, mikä toimii hyvin pienessä tilassa. Ohjaajien taukotilan akustiset pilvet eli pilven muotoiset akustiset elementit toimivat hyvin puhtaan valkoisena, mutta yksilötilassa pilvet valittiin sinisen sävyisenä.

– Yksilötilassa pilvien lisäksi asensimme julkisiin tiloihin tarkoitettua mattoa seinille ja oveen. Ne blokkaavat ääntä, mutta tuovat myös turvallisuutta. Kun joidenkin asiakkaiden stressitila nousee, tulee heille halu tuottaa ääntä ja vaikkapa potkia ovea. Kun ovessa on pehmusteena matto, ei ovi mene niin helposti rikki eikä myöskään asiakas satuta itseään, Kalliomäki kertoo.

Lähikuva metsämaisemataulusta, jossa erottuu kuvan tekstuuri. Tekstuurissa punosmaista kuviointia.

Yksilötilan yhden seinän täyttävä akustiikkataulu kuvaa kesäistä koivumetsää. Lähempää katsoessa näkyy selvemmin taulun tekstuuri ja rakenne.

– Aistihuoneessa lähtökohta oli luultavasti parhain. Koska multisensorista tilaa käytetään useimmiten rentoutumiseen, halusimme kuitenkin lisätä myös sinne ääntä pehmentäviä elementtejä kuten akustisia pilviä ja verhoja seinille, Kalliomäki jatkaa.

Panostus hyvinvointiin

Kaiken kaikkiaan akustiikkapilotti on ollut hyvä alku kehittää Rinnekodin palveluissa erilaisten toimintaympäristöjen aistiesteettömyyttä. Siitä saadut opit aiotaan hyödyntää myös muissa Rinnekodin yksiköissä.

Huoneen katosta roikkuu sinisen ja valoisen sävyisiä, pilvenmuotoisia akustiikkapilviä. Seinällä iso seinän peittävä taulu, jossa kuvana metsämaisema. Huoneessa myös korkeahko seinäkaappi.

Useampi erilainen elementti tilassa muodostaa toimivan ja hyvinvointia tukevan akustisen kokonaisuuden. Yksilötilassa hyödynnettiin isoa seinätaulua, seinille asennettua lattiamattoa sekä katosta roikkuvia akustiikkapilviä.

Asiakkaat ja työntekijät viettävät toimintakeskuksessa monta tuntia päivässä. Siksi hyvää akustiikkaa ei voi korostaa liikaa hyvinvoinnin kannalta.

– Asiakkaillamme on monesti vielä aistiherkkyyksiä. Kun äänimaailma on rauhaton, vaikuttaa se paitsi mielialaan myös keskittymiseen. Pilotin jälkeen meillä on ollut selvästi rauhallisempaa. On totta, että kun akustiikka on kunnossa, siihen ei edes kiinnitä huomiota, Kalliomäki toteaa.

– Koen, että saavutimme tavoitteemme, eli pääsimme kokeilemaan erilaisia elementtejä käyttötarkoitukseltaan erilaisissa tiloissa. Asiantuntijoita kannattaa ehdottomasti hyödyntää, sillä he osaavat arvioida juurikin esimerkiksi äänen kulkua tilassa ja mihin erilaiset elementit kannattaa sijoittaa, jotta niistä on oikeasti hyötyä.

Aiheeseen liittyvät