Siirry sisältöön

8.10.2019

Autismikirjon henkilöiden hyvä terveydenhuolto syntyy asiantuntijoiden yhteistyöllä

Monet psyykkisten ongelmien kanssa elävät tai väkivaltaisesti käyttäytyvät autismikirjon henkilöt ovat uhassa jäädä tärkeiden terveyspalveluiden ulkopuolelle. Rinnekodin TUNNE TYÖSI -asiantuntijaseminaarissa ylilääkärit Laura Åberg ja Elina Santti sekä palveluyksikön johtaja Sini Hammarberg toivovat, että yhteistyö julkisen terveydenhuollon ja asiakkaan tuntevien asiantuntijoiden välillä lisääntyisi, jotta palveluita kyetään toteuttamaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja viivytyksettä.

Valtioneuvosto päätti vuonna 2012, että vuosikymmenen loppuun mennessä kukaan vammainen henkilö ei enää asu pitkäaikaisessa laitosasumisessa.  Kun laitosasuminen lakkautetaan, myös autismikirjon asiakkaat, joille ilmenee haastavaa käyttäytymistä siirtyvät joukolla julkisen terveydenhuollon piiriin. Jo nyt tarvitaan terveydenhoitopalveluiden kehittämistä ja yksilöllistä räätälöintiä.

 

Tätä mieltä ovat Helsingin kehitysvammapoliklinikan ylilääkäri Laura Åberg, Etevan ylilääkäri Elina Santti ja Rinnekodin palveluyksikön johtaja Sini Hammarberg.

Åberg, Santti ja Hammarberg kokoontuivat Rinnekodin Tunne työsi -seminaariin pohtimaan, kuinka vahvaa tukea tarvitsevien autismikirjon henkilöiden pääsy julkisen terveydenhuollon piiriin tehtäisiin turvalliseksi ja sujuvaksi.

– Hoitoon pääsyssä ja hoidon sujuvuudessa on tällä hetkellä isoja eroja eri asiakasryhmien kesken, Sini Hammarberg toteaa.

 

Asiakkaista ei saa tulla väliinputoajia

Sini Hammarberg on tyytyväinen siihen, että hänen johtamaansa Pellaksen palveluyksikköön on saatu HUS liikkuvan laboratorion palvelut, sekä rokotukset kaupungin kotihoidon toimesta.

– Monet asiakkaistamme pelkäävät neuloja. Nyt näytteet ja rokotukset voidaan ottaa mahdollisimman turvallisessa asiakkaan kotona ja asiakkaan omaan tahtiin, Hammarberg kertoo.

Hammarberg muistuttaa, että lääkärien tulisi huomioida asiakkaan tarpeet ja kyvyt myös terveysasemilla. Jo siirtyminen taksilla terveyskeskukseen voi olla joillekin asiakkaille raskas kokemus. Myös lääkärin odottaminen saattaa olla vaikeaa.

– Me tarjoamme näihin tilanteisiin mukaan tutun ja turvallisen saattajan. Tärkeintä olisi kuitenkin, että vahvaa tukea tarvitseva asiakas ei joutuisi kohtaamaan uuvuttavia tilanteita lääkärin apua hakiessaan.

Hammarberg toivoo, että julkinen terveydenhuolto huomioisi varausjärjestelmässään erityisesti ne autismikirjon asiakkaat, jotka elävät psyykkisten ongelmien kanssa tai käyttäytyvät väkivaltaisesti. Monet heistä tarvitsevat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluja ja pysyvän lääkärikontaktin.

– Me olemme rakentaneet palvelumme yksilöllisesti jokaisen asiakkaan tarpeiden ympärille. Asiakasta voidaan yleensä tukea hänen kodissaan, kun saatavilla on lääketieteellinen tuki, Rinnekodin Hammarberg sanoo.

Vahvaa tukea tarvitsevan autismikirjon asiakkaan saapuessa terveysasemalle olisi tärkeää, että hän pääsisi suoraan sovittuna aikana vastaanotolle eikä joutuisi odottamaan. Muutokset päiväohjelmassa voivat heikentää merkittävästi autismikirjon henkilön tilanteesta selviytymistä ja aiheuttaa vaaratilanteita terveysasemalla käynnin yhteydessä asiakkaalle itselleen, saattajille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja myös ulkopuolisille henkilöille, kuvailee Hammarberg.

 

Tiedon jakaminen kehittää työtä

Helsingin kehitysvammapoliklinikan ylilääkärin Laura Åbergin mukaan perusterveydenhuollon lääkärien valmius haastavasti käyttäytyvän autismikirjon asiakkaan vastaanottamiseen on vaihteleva.

Myös terveyskeskuksessa lääkärin on kuitenkin mahdollista konsultoida perusterveydenhuollon psykologia tai puheterapeuttia ja tehdä näin moniammatillista yhteistyötä.

– Mahdollisuuksia yhteistyöhön on monia. Niiden helsinkiläisten asiakkaiden kohdalla, joille on myönnetty erityishuollon asiakkuus, perusterveydenhuollon lääkärin on mahdollista konsultoida asiakkaan asioista myös Kehitysvammapoliklinikkaa.  Kehitysvammapoliklinikalla asiakkaalla on käytettävissä alueellinen, moniammatillinen tiimi. Moniammatillista tiimiä tulee v. 2019 loppupuolella täydentämään osa-aikainen ravitsemusterapeutti, Åberg kertoo.

Lisäksi Åberg toivoo, että perusterveydenhuollossa olisi mahdollisuus keskittää haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden hoitoa niille lääkäreille, joilla on osaamista ja kokemusta neuropsykiatristen asiakkaiden kohtaamisesta.

– Tämä tukisi sen mahdollisuutta, että haastavia asiakkaita hoitaisi aiheeseen perehtynyt henkilö.

Silloin kohtaaminen ei herätä hämmennystä tai pelkoa kummassakaan, ei asiakkaassa eikä lääkärissä.

 

Yhteisen pöydän ääreen ratkaisuja etsimään

Etevan ylilääkäri Elina Santti arvioi, että julkinen terveydenhuoltojärjestelmä ei ole ollut vielä valmis eri alojen osaajien yhteiseen toimintakulttuuriin.

– Monissa kunnissa ei esimerkiksi ole lainkaan tarjolla kehitysvammoihin erikoistuneen poliklinikan tukea. Palvelu- ja hoitoketjuissa aukkoja on vielä liikaa, Santti sanoo.

– Olisi esimerkiksi selvitettävä, mistä budjetista autismikirjon ihmisten terveyspalveluita julkisella puolella järjestetään. Yhteistyön kannalta on myös tärkeää pohtia, miten tieto asiakkaiden potilastieto- ja asiakastietojärjestelmien välillä kulkisi sujuvammin monialaisten toimijoiden kesken.

Santti uskoo, että ratkaisut ovat mahdollisia ja löydettävissä.

– Toivoisin, että kehitysvamma-alan asiantuntijat, perusterveydenhuollon edustajat ja erikoissairaanhoito pääsisivät istumaan saman neuvottelupöydän ääreen ja pohtimaan, kuinka palveluja voisi parhaalla tavalla kehittää sujuvammaksi, Santti toteaa.

– –

Rinnekoti järjesti TUNNE TYÖSI -seminaarin 5.9.2019. Seminaarin ohjelma sisälsi tuoreita näkökulmia erityisen vahvan tuen asiakkaan (niin erityislapsen kuin aikuisen) kuulemiseen, tunteiden syvempään ymmärtämiseen ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Seminaarin jälkeen julkaisemme puheenvuoroista juttusarjan. Ensimmäisessä artikkelissa keynote-puhujamme Camilla Tuominen ja Ville Ojanen avasivat näkökulmia tunteiden johtamiseen työpaikalla. Voit lukea sen täältä.

Aiheeseen liittyvät