6.4.2021

Osallistava kirjaaminen – asiakkaan itsemääräämisoikeutta tukevaa yksilöllistä kohtaamista

Asiakkaamme kommunikoivat monin eri tavoin. On ohjaajan ammatillista osaamista ratkaista, miten asiakas tulee kuulluksi ja miten häntä tuetaan erilaisissa kommunikaatio- ja vuorovaikutustilanteissa. Tällainen tilanne tulee eteen esimerkiksi osallistavassa kirjaamisessa, jossa asiakas on mukana päivittäiskirjauksen tekemisessä.

Ohjaaja ja Asiakas keskustelevat keskenään kuvakommunikaation avulla

Kirjaaminen on tärkeä osa ohjaajan työtä. Päivittäiskirjaukset peilaavat asiakkaan palveluiden toteuttamisen suunnitelmaan sekä asiakkaan yksilöllisiin tavoitteisiin. Rinnekodilla tavoitteet asetetaan yhteistyössä asiakkaan kanssa puolivuosittain. Tavoitteiden asettelussa hyödynnetään SMART-tekniikkaa, jonka avulla tavoitteista saadaan konkreettisia, saavutettavia, realistisia, aikaan sidottuja ja mitattavia.

Tavoitteiden seurannan lisäksi kirjataan huomioita asiakkaan toimintakyvystä, lääke- ja terveydenhuollon toimenpiteet sekä muita tärkeitä asioita ja tapahtumia. Kirjaukset kirjoitetaan asiakasta kunnioittaen ja ammatillista harkintaa käyttäen. Kirjausta tehdessä on hyvä pohtia, mitkä ovat asiakkaan kannalta oleellisia asioita kirjata.

Ohjaustyö on monesti kiireistä ja vauhdikasta. Asiakastilanteet saattavat muuttua nopeasti, eivätkä päivät aina mene suunnitelmien mukaisesti. Siksi esimerkiksi osallistava kirjaaminen saattaa jäädä valitettavan vähälle huomiolle. Osallistava kirjaaminen tukee asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Ohjaajan asiakkaalle antama, yksilöllinen huomio on usein erityisen merkityksellistä asiakkaalle. Siksi olisi tärkeää löytää arjesta hetket ja keinot osallistavalle kirjaamiselle.

Miten lähteä toteuttamaan osallistavaa kirjaamista

Työryhmän tehtäväksi jää pohtia miten ja kuinka paljon osallistavaa kirjaamista on yksikössä mahdollista toteuttaa. Tapahtuuko kirjaaminen esimerkiksi viikkotasolla vai kuukausittain? Olisiko asiakkaiden viikko-ohjelmaan mahdollista varata oma aika osallistavalle kirjaamiselle? Osallistavan kirjaamisen voi ottaa osaksi toiminnan suunnittelua.

Kirjaamiselle on hyvä varata aikaa ja rauhallinen tila, jotta luottamuksellinen, rento ja avoin vuorovaikutustilanne mahdollistuu. Kirjaamistilanteessa tulee huomioida asiakkaan oma tapa kommunikoida ja mahdollistaa rakentava vuoropuhelu esimerkiksi vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä käyttäen. Osan asiakkaiden kanssa voidaan käydä vapaamuotoista keskustelua, kun taas toisten kanssa on luontevampaa käyttää esimerkiksi valmiita kysymyksiä, joihin asiakas voi itse vastata kirjoittamalla, puheella, tukiviittomin tai kuvia käyttäen.

Osallistavan kirjaamisen sisältö

On hyvä pohtia ennen kirjaamistilannetta, mistä aiheista asiakkaan kanssa tullaan keskustelemaan. Osallistavassa kirjaamisessa voidaan esimerkiksi yhdessä asiakkaan kanssa käydä keskustelua siitä, miten tavoitteen mukainen toiminta on sujunut. Asiakkaan tavoitteena voi esimerkiksi olla ompelukoneella ompelun harjoittelu, jolloin yhdessä ohjaajan kanssa keskustellaan siitä, miten ompelun harjoittelu on sujunut. Asiakasta voidaan haastaa reflektoimaan omaa toimintaa kysymällä esimerkiksi: ”Miten omasta mielestäsi ompelukoneella harjoittelu sujui tänään? Mitä olisi pitänyt tehdä, jotta harjoittelu olisi sujunut paremmin? Minkälaista ohjausta olisit kaivannut harjoittelusi tueksi?”.

Ohjaaja ja asiakas voivat olla myös eri mieltä ja tällöin on hyvä kirjoittaa kirjaukseen kummankin osapuolen näkemykset. Kirjauksissa tulee selkeästi erottaa asiakkaan kertomat asiat ohjaajan omasta tekstistä. Kirjaukseen voidaan kirjoittaa esimerkiksi: asiakkaan kertoman mukaan/asiakas sanoo. Suorat lainaukset kirjoitetaan heittomerkkien sisään: ”ompelukoneen käyttö on kivaa, vaikka musta välillä tuntuu et se on tosi vaikeeta”. Kirjauksessa on myös hyvä käydä ilmi, miten keskustelua on käyty: kysyttäessä onko päivä sujunut hyvin, asiakas näyttää kuvakorteista ”kyllä-korttia.” Osallistavassa kirjaamisessa voidaan lisäksi käsitellä asiakkaan haaveita, unelmia ja toiveita toiminnan/palveluiden suhteen.

Koronavuosi on koetellut meitä kaikkia ja olemme joutuneet rajoittamaan sosiaalisia suhteitamme ja toimintaamme. Olemme joutuneet muuttamaan merkittävästi tapaamme olla ja toimia arjessa sekä työssä. Tilanne on ollut erityisen haastava kehitysvammaisille asiakkaillemme, joiden sosiaaliset suhteet ja toiminnallinen ympäristö ovat rajalliset jo entuudestaan. Sosiaalisten suhteiden kaventuminen on aiheuttanut monissa surua, epätietoa ja ahdistusta. Ohjaajan työn sosiaalinen merkitys asiakkaiden elämässä korostuu epidemian aikana. Olisiko vuosi 2021 kohtaamisen ja osallistavan kirjaamisen vuosi?

Kirjoittaja Kaisa Lahti on Lakiston työtoiminnan erityisohjaaja ja kirjaamisen kehittämisen työryhmän jäsen.

 

 

Aiheeseen liittyvät