AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA


Asiantuntijablogi

Asiantuntijablogi

Rinnekodin asiantuntijat kirjoittavat tässä blogissa ajankohtaisia näkökulmia kehitysvamma-alalta.

Palveluntarjoaja kantaa vastuuta asiakkaasta ja kuntataloudesta

Asiantuntijablogi - 04.06.2018


Anu Kallio, toimitusjohtaja


Kehitysvammainen henkilö voi tarvita tukea arjessa pärjätäkseen. Tuen tarve voi vaihdella ja myös muuttua ajan saatossa. Samalla, kun tuetaan, pitää varmistaa, että omien siipien kokeilu ja rajojen testaaminen on mahdollista. Kehitysvammaisilla henkilöilläkin täytyy olla mahdollisuuksia haastaa itsensä, onnistua ja myös toisinaan epäonnistua. Se on elämänmakuista elämää – ja hyvää sellaista. Mutta mitkä ovat palveluja hänelle ostavan kunnan tai palveluntuottajan roolit, jotta hyvä elämä mahdollistuu?

blogikuva

Riittävien ja oikea-aikaisten palvelujen vastuullinen tuottaminen on myös kuntatalouden kannalta tärkeää ja vaatii yhteistyötä. Entä kuka huolehtii heikoimmassa asemassa olevan asiakaskunnan palvelujen kehittämisestä? Tämä kysymys on tärkeää nostaa esille, sillä sote-uudistuksessa tuntuu, että kaikkea suunnitellaan ja rakennetaan keskivertoterveen kansalaisen näkökulmasta.

Yhteistyössä asiakkaan hyväksi

Kuntapalveluiden järjestäjä kantaa vastuun, että jokainen kehitysvammainen kuntalainen saa sitä palvelua, mitä tarvitsee ja saa sitä silloin, kun sitä tarvitsee. Palveluiden tarvetta arvioidaan säännöllisesti kehitysvammaisen asiakkaan, hänen läheistensä ja palveluiden tarjoajan kanssa. Sosiaalipalveluissa kehitysvammaisen asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen vaatii onnistuakseen usein pitkäaikaista havainnointia sekä asiakkaan ja hänen arkensa syvempää tuntemista. Tällaista osaamista ja näkemystä syntyy palveluntarjoajalle, joka arjessa tukee asiakasta. Niinpä palveluntarjoaja pystyy tuomaan arvioihin moniammatillisen näkemyksen asiakkaan kyvyistä ja valmiuksista sekä palveluiden sopivuudesta ja mahdollisista muutostarpeista. Verratakseni terveyspalveluihin kykenee lääkäri melko usein arvioimaan asiakkaan tilan ja hoidon tarpeen jopa 15 minuutissa. Kehitysvammaisen asiakkaan sosiaalipalveluiden osalta arvion tekeminen vaatii usein pidemmän ajan ja laajemman arvioitsijapohjan.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Palveluntarjoajan tehtävänä on siis kantaa osaltaan vastuuta asiakkaan palvelukokonaisuuden oikeasta sisällöstä sekä palvelun oikea-aikaisuudesta. Ei liikaa tai liian vähän eikä liian aikaisin tai liian myöhään. Vaaditaan herkkyyttä tunnistaa asiakastarpeet ja erityisesti muutokset niissä. Liian raskaat palvelut johtavat helposti asiakkaan ”puolesta tekemiseen” ja asiakkaan omien kykyjen aliarvioimiseen. Toisaalta liian vähäinen tuki voi johtaa tehostettujen palveluiden suunnittelemattomaan käyttöön. Molemmissa tapauksissa palvelukokonaisuuden kustannukset nousevat ja kummankin etu kärsii – niin asiakkaan kuin kuntataloudenkin.

Kolmen voiton yhtälö

Samalla, kun pohdin palveluntarjoajan vastuuta kuntatalouden kestävyydestä, jään miettimään palveluntarjoajan roolia laajemmin. Meidän tehtävänämme on mielestäni kantaa vastuu kehitysvammaisten asiakkaiden palveluiden kehittämisestä sote-uudistuksessa. Kuuntelen herkällä korvalla linjauksia ja haluan varmistua, että myös kehitysvammaisille henkilöille annetaan mahdollisuus käyttää valinnanvapautta omien palvelujensa järjestämiseksi. Heille pitää tarjota riittävästi tietoa, palveluohjausta ja tukea päätöksentekoon. Näin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus lisääntyy, mikä usein vähentää palvelun tarvetta ja muita kustannuksia. Asiakaskokemus on hyvä ja kuntatalous kiittää!

Tasa-arvoistuvassa ja suvaitsevassa yhteiskunnassa kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien ihmisoikeudet ja osallisuus lisääntyvät. Kun kehitysvammainen henkilö saavuttaa oikein mitoitetun tuen ja ohjauksen avulla mahdollisimman itsenäisen elämän, huolehdimme palveluntuottajana osaltamme näidenkin tavoitteiden toteutumisesta.

Tiedän, että avoin ja rehti yhteistyö kunnan ja palveluntarjoajan välillä varmistaa asiakkaan edun ja siten myös kuntatalouden tehokkuuden. Kokemuksesta osaan kertoa, että yhteistyössä on voimaa, kun kehitetään palveluita ja yksilöllisiä ratkaisuja kehitysvammaisille henkilöille. Yhteistyössä syntyy kolmen voiton yhtälö – win-win-win!

 

Kirjoitus on julkaistu 3.5.2018 Profession SOTE-johtajat seminaarin kumppaniblogissa, https://www.professio.fi/blogi/palveluntarjoaja-kantaa-vastuuta-asiakkaasta-kuntataloudesta/

 


Lisää blogiartikkeleita

Kehitysvammaisten lasten koettujen käytöshäiriöiden väheneminen Hetki -vertaisryhmämallilla herätti kiinnostusta Ateenassa

Asiantuntijablogi - 13.08.2018

Jael Virtanen ja Varpu Tyyskä-Korhonen, Hetki -hanke


Hetki -hanke (2017-2019) kehittää toimintatutkimuksena vertaisryhmämallia kehitysvammaisen lapsen haastavasta käyttäytymisestä kuormittuneille perheil...

Lue lisää >

Yhä parempaa tavoitteiden asettamista

Asiantuntijablogi - 09.08.2018


Mitä tarkoitetaan tavoitteellisella toiminnalla työllistymistä ja osallisuutta edistävissä palveluissa? Palvelupäällikkö Anna Eskola tutki tavoitteide...

Lue lisää >


Vuorovaikutuksen voima

Minttu Sauna-aho, johtava puheterapeutti

Asiantuntijablogi - 07.11.2017


Moniulotteisia muutoksia

Markku Niemelä, Sosiaalipoliittinen neuvonantaja

Asiantuntijablogi - 07.04.2017


Tänään on juhlapäivä

Rinnekodin työllistymistä ja osallisuutta edistävien palvelujen väki

Asiantuntijablogi - 22.08.2016