AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA


Asiantuntijablogi

Asiantuntijablogi

Rinnekodin asiantuntijat kirjoittavat tässä blogissa ajankohtaisia näkökulmia kehitysvamma-alalta.

Autismikirjon henkilöiden pelkojen hoito

Asiantuntijablogi - 04.09.2018


Anna Vuorivirta, johtava psykologi


Kirjoitin tieteellisen artikkelin aiheesta pelkojen hoito autismikirjon häiriöissä. Artikkeli julkaistiin Käyttäytymisanalyysi ja –terapia (1-2, 2018) -lehdessä 24.6.2018. Artikkelini tavoitteena oli kuvata kognitiivisen käyttäytymisterapian pelon hoidon malli ja miten sitä voidaan soveltaa kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden pelkojen hoidossa. Yksi artikkelini mielenkiintoisimmista havainnoista on se, että aistimusten erilaisuus saattaa olla yhteydessä autismikirjon henkilöiden pelkojen syntyyn.

blogikuva

Aistitiedon käsittelyn ongelmat yhteydessä autismikirjon henkilöiden pelkojen syntyyn

Yksi mielenkiintoisimmista havainnoista artikkelia työstäessäni oli se, että autismikirjon henkilöillä aistitiedon käsittelyn ongelmat saattavat liittyä pelkojen syntyyn. Tämä herättää kysymyksen, tulisiko autismikirjon henkilöiden pelkoja hoitaa eri tavalla, ja huomioidaanko aistitiedon käsittelyn ongelmat tarpeeksi hyvin heidän pelkojensa hoidossa. Sen sijaan autismikirjon häiriön vaikeusaste itsessään ei ole yhteydessä psykologisten oireiden määrään.

Sydämensyke tehokkain keino seurata pelkojen vähentymistä

Autismikirjo- ja kehitysvamma-alalla käytetään yleisenä pelon vähentymisen mittarina muutosta asiakkaan käyttäytymisessä. Tieteellinen näyttö tukee sitä, että pelon vähentymisen mittausmenetelmänä kannattaisi mieluummin käyttää sydämen sykettä. Sykkeestä voi havaita pelon helpottumisen nopeammin kuin käyttäytymisen havainnoinnin pohjalta.

Tehokkaimmat menetelmät pelkojen hoitoon autismikirjon henkilöillä

Tutkimusten mukaan tehokkaimmat menetelmät pelkotilojen hoitamiseen autismikirjon henkilöillä ovat asteittainen altistus, edukaatio ja rentoutumistaitojen harjoittelu. Kaikkien näiden menetelmien käyttöä tuetaan puhetta tukevilla- ja korvaavilla kommunikaatiomenetelmillä.

Asteittainen altistus ja edukaatio

Kaikista tärkein ja vahvimpaan näyttöön perustuva pelon hoidon menetelmä on asteittainen altistus, jossa asiakas altistetaan pelon aiheuttajalle pikkuhiljaa turvallisessa ympäristössä. Asteittaiseen altistukseen yhdistetään edukaatio, eli asiakkaalle ja erityisesti hänen lähihenkilöilleen annetaan tietoa pelosta ja sen aiheuttamista oireista, pelon syntymisestä ja hoidosta. Lähihenkilöiden on tärkeää saada edukaatiota, ja heidän osallistumisensa hoitoon on erittäin vaikuttavaa. Asiakkaan lähipiirin rooli korostuu entisestään sellaisilla autismikirjon henkilöillä, joilla on vaikeita kommunikaatiohaasteita.


Rentoutumistaitojen harjoittelu

Asteittaisen altistuksen lisäksi asiakkaalle olisi hyvä löytää toimivia rauhoittumisen ja rentoutumisen keinoja. Asteittainen altistus toimii parhaiten, kun asiakkaalla on taito rauhoittua pelottavassa tilanteessa. Pelko hellittää, kun asiakas huomaa, että hänen kokemansa vaikea tunne helpottuu ja menee lopulta ohi.

Puhetta tukeva- ja korvaava kommunikaatio


Autismikirjon henkilöiden pelkoja hoidettaessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten opetusmenetelmät, materiaalit ja keskustelu visualisoidaan asiakkaille vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä käyttäen. Visualisoinnissa voidaan hyödyntää mm. sosiaalisia tarinoita, joissa pelon hoitotilanne kuvitetaan tapahtumasarjaksi. Lisäksi voidaan hyödyntää mm. kuvia ja kuvakansioita sekä älylaitteita, erilaisia sovelluksia ja internetistä löytyviä kuvatyökaluja. Tulevaisuudessa pelkojen hoitoon ja etenkin asteittaiseen altistukseen voidaan kenties hyödyntää enemmän virtuaalitodellisuutta.

Autismikirjon- ja kehitysvammaisten henkilöiden oireita hoidettava kokonaisvaltaisesti

Vaikka tiedettäisiin jo etukäteen, että autismikirjon henkilöllä on pelkoja, tarvitaan ennen hoidon aloittamista tarkka tilanteen arviointi. Yksittäisen pelon hoitamisen sijaan olisi tärkeää hoitaa jokaista asiakasta kokonaisvaltaisesti asiakkaan kaikki oireet ja yksilöllinen tilanne huomioiden. Lisäksi olisi suositeltavaa tehdä rutiininomaista arviointia asiakkaan psykologisesta voinnista, jotta mahdollisia psykologisia ongelmia päästään hoitamaan nopeasti.

Käytännön työssäni huomaan usein, että kun henkilöllä on autismikirjon- tai kehitysvammadiagnoosi, hoidossa halutaan keskittyä vain siihen. Kuitenkin jos autismikirjon- tai kehitysvammaisilla henkilöillä on psykologisia häiriöitä, myös niitä voidaan – ja kannattaa – hoitaa.

Tieteellinen artikkelini on luettavissa kokonaisuudessaan täällä


Lisää blogiartikkeleita

Hyvä työpäivä tehdään yhdessä

Ajankohtaista Asiantuntijablogi Nosto - 24.09.2018

Nina Leppäkangas, henkilöstöjohtaja


Palvelumme onnistuminen mitataan jokaisessa asiakaskohtaamisessa, niin sisäisten kuin ulkoisten asiakkaiden kokemuksissa. Työntekijän hyvinvointi heij...

Lue lisää >

Autismikirjon henkilöiden pelkojen hoito

Asiantuntijablogi - 04.09.2018

Anna Vuorivirta, johtava psykologi


Kirjoitin tieteellisen artikkelin aiheesta pelkojen hoito autismikirjon häiriöissä. Artikkeli julkaistiin Käyttäytymisanalyysi ja –terapia (1-2, 2018)...

Lue lisää >

Boosti antoi uuden suunnan työttömien nuorten elämään

Asiantuntijablogi - 16.08.2018


Rinnekodin Helsingin nuorten kevään 2018 Boostia duuniin! -ryhmässä aloitti yhteensä 15 työtöntä 19-29-vuotiasta nuorta. Boostilaiset saivat ryhmästä ...

Lue lisää >


Vuorovaikutuksen voima

Minttu Sauna-aho, johtava puheterapeutti

Asiantuntijablogi - 07.11.2017


Moniulotteisia muutoksia

Markku Niemelä, Sosiaalipoliittinen neuvonantaja

Asiantuntijablogi - 07.04.2017