AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA


Asiantuntijablogi

Asiantuntijablogi

Rinnekodin asiantuntijat kirjoittavat tässä blogissa ajankohtaisia näkökulmia kehitysvamma-alalta.

Kehitysvammaisten asumisen laatusuositukset – edistysaskel vai karhunpalvelus?

Asiantuntijablogi - 03.05.2018


Jaana Laaksonen, Asiakkuusjohtaja


Kehitysvammaisten asumisen järjestämisen lähtökohtana on yksilöllisen asumisen mahdollistaminen normaalissa asuinympäristössä siten, että kehitysvammainen henkilö voi valita asuntonsa ja sen kenen kanssa asuu. Laatusuositusten tavoitteena on varmistaa, että asunnon koko ja laatu ovat riittävät. Kääntöpuolena on, että tiukasti tulkittuna tiukat kriteerit saattavat jopa estää yksilöllisten toiveiden toteuttamisen, erityisesti pääkaupunkiseudulla.

blogikuva

 

Laatusuositukset pohjautuvat perusoikeuksille

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan asettamat asumisen laatusuositukset pohjautuvat kansainvälisiin ja kansallisiin sopimuksiin ja linjauksiin, joiden perustana on tukea kehitysvammaisten kansalaisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteisössä. Kehitysvammaisten asuminen muodostuu fyysisestä kodista ja kotiin saatavasta tuesta, joihin molempiin voidaan vaikuttaa asumisratkaisuja ja yksilöllistä tukea kehittämällä.

Asukkaiden osallistaminen asumisen ratkaisujen kehittämiseen varmistaa oman näköisen elämän toteutumisen. Lisäksi uusien asumismallien kehittäminen edellyttää yhteistyötä mm. kunnan, lupaviranomaisten ja palveluntuottajien kesken.

Minkälainen kodin tulee olla – ja kenen toive lopulta toteutuu?

Ryhmäkodeista siirrytään yhä enemmän yksilöllisempiin asumisen muotoihin, ja kodin tuleekin olla enemmän kuin vain huone. Oma kodin tunnusmerkkejä ovat oma ulko-ovi, keittiö tai keittonurkkaus ja kylpyhuone. Oma koti on myös tiloiltaan turvallinen ja esteetön liikkua. Asumisen laatusuositusten tarkoituksena on ohjata kuntia, kaavoittajia ja rakentajia sekä palveluntuottajia kohti näitä tavoitteita.

Laatusuositukset määrittävät myös henkilökohtaisten tilojen, asuntojen minimikoot, joka on suosituksen mukaan 25-35 m2 asumisen mallista riippuen. Laatusuositukset pyrkivät ohjaamaan hyvään mutta ymmärrettävästi nostavat myös asumisen kustannuksia. Erityisen haasteellinen tilanne on pääkaupunkiseudulla, jossa asumisen kustannukset ovat jo lähtökohtaisesti muuta maata korkeampia. Tällöin hyvä tarkoitus voikin kääntyä esteeksi asukkaan oman näköisen asumisen toteuttamiseen. Suosituksista onkin muodostunut kriteerejä.

On tilanteita, joissa kokokriteerit täyttävän asunnon vuokrataso voi pakottaa asukkaan muuttamaan kauemmas tai vaihtoehtoisesti hakemaan toimeentulotukea. Tämä siitä huolimatta, että asukas itse viihtyisi paremmin suosituksia pienemmässä, ja siten myös edullisemmassa asunnossa, lähellä keskustaa ja palveluita. Pääkaupunkiseudulla ja maakunnassa asuvat kehitysvammaiset eivät ole tässä suhteessa samanveroisessa tilanteessa muiden kansalaisten kanssa. Jousto neliömäärissä – ja siten edullisempi vuokra – vastaisi tässä tapauksessa paremmin asukkaan tarpeisiin. Tämä näkökulma tuntuu laatusuosituksissa unohtuneen.

Tukea unelmien toteutumiseen

Kehitysvammaisten asumiseen on jo olemassa ratkaisuja, jotka joustavat asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Asuntoverkosto on tästä hyvänä esimerkkinä. Mallissa alueelliseen verkostoon kootaan yhteen erilaisia kehitysvammaisten asumisratkaisuja. Palvelut räätälöidään yksilöllisesti, ja samalla asukasta voidaan tukea eteenpäin asumisen polulla kohti itsenäisempää asumista. Lisää räätälöitäviä asumismalleja tarvitaan kuitenkin edelleen. Siksi myös asumisen laatusuositusten tulisi tarpeen vaatiessa joustaa turvallisen asumisen vaarantumatta. Se tukisi kehitysvammaisten oikeuksia, itsenäisyyttä ja unelmien toteutumista realismiakaan unohtamatta.

Kirjoittaja Jaana Laaksonen toimii Rinnekoti-Säätiössä asiakkuusjohtajana.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Hoiva & TErveys -lehden kumppaniblogissa 28.3.2018


Lisää blogiartikkeleita

Hyvä työpäivä tehdään yhdessä

Ajankohtaista Asiantuntijablogi Nosto - 24.09.2018

Nina Leppäkangas, henkilöstöjohtaja


Palvelumme onnistuminen mitataan jokaisessa asiakaskohtaamisessa, niin sisäisten kuin ulkoisten asiakkaiden kokemuksissa. Työntekijän hyvinvointi heij...

Lue lisää >

Autismikirjon henkilöiden pelkojen hoito

Asiantuntijablogi - 04.09.2018

Anna Vuorivirta, johtava psykologi


Kirjoitin tieteellisen artikkelin aiheesta pelkojen hoito autismikirjon häiriöissä. Artikkeli julkaistiin Käyttäytymisanalyysi ja –terapia (1-2, 2018)...

Lue lisää >

Boosti antoi uuden suunnan työttömien nuorten elämään

Asiantuntijablogi - 16.08.2018


Rinnekodin Helsingin nuorten kevään 2018 Boostia duuniin! -ryhmässä aloitti yhteensä 15 työtöntä 19-29-vuotiasta nuorta. Boostilaiset saivat ryhmästä ...

Lue lisää >


Vuorovaikutuksen voima

Minttu Sauna-aho, johtava puheterapeutti

Asiantuntijablogi - 07.11.2017


Moniulotteisia muutoksia

Markku Niemelä, Sosiaalipoliittinen neuvonantaja

Asiantuntijablogi - 07.04.2017