18.11.2021

Enää ei tarvitse mennä mutu-tuntumalla – RAI todentaa ja vahvistaa ammattilaisten havaintoja

Rinnekoti on edelläkävijä RAI-arviointien, tarkemmin kehitysvammapuolelle räätälöidyn RAI-ID (aikuisille) ja RAI ChYMH-DD Symppis (lapsille) arviointimenetelmän käytössä. Tällä hetkellä Rinnekodissa on tehty RAI-arviointi reilulle 700 kehitysvammaiselle aikuiselle ja 70 kehitysvammaiselle lapselle, kun valtakunnallisesti kehitysvammapuolen arviointeja on tehty yhteensä noin pari tuhatta. RAI-arviointien käyttöönotto Rinnekodissa on onnistunut mm henkilökunnan koulutukseen ja käyttöönoton suunnittelun ansiosta. Hanna Lamroth ja Eveliina Nyholm ovat käyneet kaksivuotisen Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen RAI-erityisasiantuntijakoulutuksen, luoneet Rinnekodille omat koulutusmateriaalit ja selkeät prosessit. Lamroth ja Nyholm näkevät RAI-arvioinneissa hyötyjä niin asiakkaan elämän tukemiseen kuin yksikön työn johtamiseen.

Mies ja nainen ripustavat pyykkiä kuivumaan.

Olemme kannustaneet tekemään RAI-arviointia osana arjen toimintoja. Asiakkaan kanssa on monesti helpompi jutella omista tuentarpeistaan, tunteistaan ja tavoitteistaan luontevissa arjen tilanteessa.

Asiakkaan tavoite vs. ammatillinen näkemys

RAI-arvioinnissa keskitytään asiakkaan asioihin tarkastellen toimintakykyä ja elämänlaatua eri mittarein. Arvioinnissa on mukana myös asiakkaan ja ohjaajan lisäksi hänen toimintaympäristöönsä kuuluvia läheisiä henkilöitä tarvittaessa. Arviointia edeltää kolmen päivän seurantajakso, jolloin päivittäiskirjauksiin tehdään sovittuja merkintöjä mm. perusarjessa tehdyistä havainnoista, vuorovaikutustaidoista ja mielialasta.

”RAI-arviointien ehdoton hyöty on se, että asiakkaan asioiden äärelle pysähdytään säännöllisesti puolivuosittain ja hänen elämäänsä sekä toimintakykyänsä arvioidaan kokonaisvaltaisesti”, kiteyttää Nyholm.

Osana arviointia kirjataan ylös myös asiakkaan toiveita ja tavoitteita. ”Asiakkaan tavoitteet voivat olla hyvin erilaisia mitä meidän ammatilliset näkemykset ovat. Asiakas voi sanoa tavoitteekseen Jokereiden pelipaidan hankkimisen. Asiakas puhuu siis konkreettisesta asiasta. Meidän ammattilaisten pitää osata tästä pilkkoa asiakkaan asettama tavoite hänen toimintakykyisyyttään tukeviksi osatavoitteiksi – kuten rahan säästäminen, bussilla liikkuminen, pelihallin myymälässä vierailu, ostoksen tekeminen, yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen – ja tukea häntä näin kokonaistavoitteen saavuttamiseksi”, Nyholm jatkaa.

RAI-arviointi on myös oiva puheeksi ottamisen väline. ”Asiakas voi sanoa toiveekseen uusien ystävien löytämisen, mutta on haluton osallistumaan ryhmätoimintaan. Tätä voidaan lähteä yhdessä asiakkaan kanssa pilkkomaan osatavoitteeksi ja pohtia mistä uusia ystäviä löytyy, miten uusiin ihmisiin otetaan kontaktia ja mitä ystävyydeltä erityisesti toivotaan. Vastaavasti tämä työkalu antaa rohkeutta ottaa puheeksi epäsopivaan käytökseen tai esimerkiksi mielenterveyteen, ruokavalioon, painoon tai päihteiden käyttöön liittyvän asian luontevasti ja asiakasta motivoivalla tavalla”, täydentää Lamroth.

Organisaation tuki ja selkeät prosessit tukevat käyttöönottoa

RAI-toimintakyvyn arviointimenetelmä on ollut jo pitkään käytössä vanhuspalveluissa, mutta sen käyttöä on vasta viime vuosina laajennettu muihin sote-palveluihin. Rinnekoti oli mukana kehittämässä suomenkielistä RAI-arviointivälinettä kehitysvammaisille THL:n kehittämishankkeessa. Välineen käyttöönoton yhteydessä teimme paljon työtä sen eteen, että meidän kehitysvammaiset asiakkaamme voivat itse osallistua oman arviointinsa tekemiseen. Teimme selkeät toimintamallit ja työkalut, joissa huomioidaan myös asiakkaiden vuorovaikutuksen erityispiirteet.  Rinnekoti on tukenut käyttöönottoa kouluttamalla henkilökuntaa, tekemällä selkeät prosessit ja toimintamallit, joilla arvioinnit saadaan toteutumaan.

”Arviointikysymyksissä moni asia voi olla kehitysvammaiselle asiakkaallemme liian abstrakti tai hänen on vaikea vastata puutteellisen kommunikaation vuoksi. Ohjaajalla onkin keskeinen rooli sanoittaa siten, että asiakas voi ne ymmärtää”, kertoo Lamroth.

”Olemme kannustaneet tekemään arviontia osana arjen toimintoja. Asiakkaan kanssa on monesti helpompi jutella omista tuentarpeistaan, tunteistaan ja tavoitteistaan luontevissa arjen tilanteessa”, kannustaa Nyholm.

Yksikönjohtajina työskentelevät Nyholm ja Lamroth näkevät RAI-arvioinnit myös hyödyllisenä työkaluna työyhteisön johtamisessa. ”Arvioinnit antavat hyvän kokonaiskuvan yksikön asiakasprofiileista ja sen muutoksista, jolloin henkilökunnan osaamista voidaan lisätä kouluttamalla heitä lisää esimerkiksi kommunikaatioasioissa tai vaikkapa vanhenevan asiakaskunnan muistiongelmiin liittyvissä asioissa”, Nyholm ja Lamroth toteavat.

Rinnekoti jakaa RAI-käyttöönottokokemuksia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on juuri julkaissut RAI-arviointia koskevan juhlajulkaisun Valoisa tulevaisuus – RAI-vertailukehittäminen 20 vuotta Suomessa, jossa Rinnekodin kehittämispäällikkö Nadja Delcos jakaa käyttöönottokokemuksia Rinnekodista.

”Ohjaajamme ovat kokeneet, että arviointimenetelmä on tuonut sekä uutta tietoa asiakkaasta että vahvistanut heidän omia havaintojaan. Enää ei tarvitse mennä mutu-tuntumalla, kun RAI-arviointi tuottaa mitattavaa tietoa, jonka kehitystä voi seurata pitkälläkin aikavälillä”, kertoo kehittämispäällikkönä työskentelevä Delcos.

Delcos jakoi myös Rinnekodin kokemuksia asiakkaan osallistamisesta RAI-ID-arvioinnin tekemiseen THL:n juhlaseminaarissa lokakuussa 2021.

Aiheeseen liittyvät