22.4.2020

”Että jokaiselle löytyisi vapaaehtoinen”

Aktiivisuutta kehitysvammaisten arkeen -hankkeen (AKA-hanke) viimeinen vuosi on käynnissä. Hankkeen aikana on kerätty tietoa ja kokemuksia vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä kehitysvammaisen ihmisen ryhmäkodissa. Tänä keväänä kerättiin kyselyn avulla Rinnekodin ryhmäkodin työntekijöiltä näkökulmia vapaaehtoistoiminnasta. Työntekijöiden vastauksista nousi yhteinen toive: että vapaaehtoistoiminta käynnistyisi ja että jokaiselle asukkaalle, näille huipputyypeille, löytyisi vapaaehtoinen – oma ystävä.

Pöydällä selkokielistä materiaalia vapaaehtoistehtävistä

Pian hankkeesta kootaan toimintamalli, jonka avulla voidaan järjestää vapaaehtoistoimintaa ryhmäkodeissa ympäri maan. AKA-hankkeessa kerättyjen tietojen ja kyselyn vastausten perusteella on mahdollista luoda malli, joka helpottaa vapaaehtoistoiminnan aloittamista ryhmäkodissa.

Työntekijöille tehdyn kyselyn vastauksista välittyi selkeästi positiivinen asenne ryhmäkotien vapaaehtoistoimintaan. Kaikkien vastaajien mielestä vapaaehtoistoiminnasta olisi hyötyä ryhmäkodin asukkaille: asukkaat saisivat enemmän kiireettömiä, henkilökohtaisia kohtaamisia ja yksilöllisempää toimintaa sekä uusia kokemuksia ja seuraa uusista, erilaisista, kodin ulkopuolisista ihmisistä. Vapaaehtoistoiminta voisi tuoda kotiin myös enemmän ja säännöllisemmin yhteistä toimintaa.

Toiminnan järjestämisessä on tärkeää huomioida, että ryhmäkodin asukkaat ovat moninainen ryhmä. Osa asukkaista on aktiivisempia, mutta erityisesti vähemmän kommunikoivat ja liikkuvat tarvitsisivat ja hyötyisivät vapaaehtoistoiminnasta ja saisivat vapaaehtoistoiminnasta elämälleen enemmän sisältöä.

Toimintaa vapaaehtoiselle

Ideoita siitä, mitä vapaaehtoinen voisi tehdä ryhmäkodissa asukkaiden kanssa, tuli runsaasti. Tehtäviä löytyi monenlaisia, jokaiselle tulevalle vapaaehtoiselle löytyy varmasti mieluisaa tekemistä! Asukkaiden kanssa vapaaehtoinen voisi toteuttaa kulttuurillista ja taiteellista puoltaan: soittaa musiikkia, maalata, lukea ääneen, käydä kahvilla, mennä museoon ja tapahtumiin tai askarrella asukkaiden kanssa. Urheilullinen vapaaehtoinen voisi ulkoilla, pelata bingoa ja lähteä retkille mukaan tai vapaaehtoinen voisi saattaa asukkaan tämän harrastukseen. Kauneudenhoidosta pitävät voisivat lakata kynsiä ja kammata hiuksia. Myös hieromista ehdotettiin. Leipomisesta innostuneet vapaaehtoiset otettaisiin mieluusti vastaan ei vain leivosten vaan myös leipomiseen liittyvien tuoksujen vuoksi!

Tärkeää kaikessa ryhmäkodin vapaaehtoistoiminnassa on yhdessä olo. Ja se jo sinällään riittää. Vapaaehtoistehtäviä on aina heille, jotka haluavat jutella ja olla läsnä.

”Pienetkin kohtaamiset voivat parantaa asukkaiden elämänlaatua…. pienin askelin suuriin päämääriin.”

Haasteita?

Vapaaehtoistoiminnan tuomista mahdollisista haasteista mietitytti, että jos vapaaehtoinen ei noudata yhteisiä sääntöjä, jos vapaaehtoinen ei pidä sopimuksista kiinni tai jos vapaaehtoisella on väärä asenne. Vapaaehtoiselle eteen tulevista haasteista vastaajia mietitytti eniten vapaaehtoisen turvallisuuden takaaminen, jos asukas käyttäytyy arvaamattomasti tai aggressiivisesti. Osa vastaajista arveli, että vapaaehtoiselle voi olla haastavaa, jos hän ei osaa kommunikoida asukkaan kanssa. Vastaajat eivät pitäneet riskinä sitä, että asukkaat tai ryhmäkodin arki häiriintyisivät vapaaehtoistoiminnasta.

Vapaaehtoinen tulee taloon

Kun vapaaehtoinen on tulossa ensimmäistä kertaa ryhmäkotiin, vastaajien mielestä on tärkeää, että asukkaille kerrotaan, mitä vapaaehtoistoiminta on ja että vapaaehtoisia on tulossa. Työntekijöillä tulisi olla positiivinen asenne, kun vapaaehtoinen tulee: vapaaehtoinen toivotetaan ystävällisesti tervetulleeksi ja häntä tervehditään. Jos vapaaehtoinen kaipaa neuvoja, niitä annetaan ja tehdään avoimin mielin yhteistyötä. Jos esimerkiksi asiakas ei itse kykene kertomaan kuulumisiaan, työntekijä voisi auttaa siinä. Työntekijöille täytyy tähdentää, että vapaaehtoinen ei ole hoitaja tai ohjaaja, eikä voi tehdä heidän vastuullisia töitään. Työntekijöiden on myös hyvä tiedostaa, että aito kiitos vapaaehtoiselle voi olla tälle ratkaiseva syy tulla takaisin.

Uusi vapaaehtoinen täytyy aina perehdyttää ryhmäkodin toimintaan ja mahdollistaa tutustuminen asukkaisiin. Vastaajien mielestä olisi hyvä, että kussakin ryhmäkodissa olisi yksi vastuuhenkilö, joka pääasiassa huolehtisi tästä. Asukkaan ja vapaaehtoisen tutustumisesta voisi vastata myös asukkaan omaohjaaja. Perehdytykseen ja tutustumiseen tulisi varata riittävästi aikaa.

Vapaaehtoiselle voi aueta uusi maailma

Ryhmäkoti ja sen asukkaat voivat olla vapaaehtoiselle uusia asioita. Vastausten mukaan vapaaehtoiselle tulee kertoa, että kommunikointi syvästi kehitysvammaisen ihmisen kanssa voi olla haastavaa ja se voi vaatia harjoittelua. Vapaaehtoiselle tulee kertoa yksilöllisesti asukkaasta, jonka kaveri hänestä tulee. On hyvä kertoa asukkaan toiveet ja tarpeet, mistä hän pitää ja mistä ei ja asukkaan tapa kommunikoida. Käytännön kannalta on tärkeää kertoa myös mahdollisista apuvälineistä ja allergioista. Epilepsia tuli useassa vastauksessa esiin, sen kanssa toimimiseen on syytä opastaa.

Ryhmäkodista tulisi kertoa, millainen koti on kyseessä ja esitellä yleisten tilat. Kodin päiväjärjestys on hyvä kertoa, että vapaaehtoinen voi sovittaa kaveritapaamiset niihin aikoihin, kun ryhmäkodissa ei ole kiireisintä. Vapaaehtoisella täytyy olla ryhmäkodin puhelinnumero, jos esimerkiksi ulkoillessa tulee pulmatilanne.

Vapaaehtoistoimintaa järjestämään

Puolet vastaajista kertoi, että jos olisi valmis tietopaketti vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä, he olisivat valmiita alkamaan ryhmäkodin vapaaehtoistoiminnasta vastaavaksi. Nyt on enää toimintamallin valmistumista vaille, että useisiin ryhmäkoteihin saadaan järjestettyä toimivaa vapaaehtoistoimintaa ja asukkaat ja vapaaehtoiset ja löytävät toisensa.

 

Tekstin on kirjoittanut sosionomiopiskelija Satu Kauppinen Diakonia-ammattikorkeakoulusta

Aiheeseen liittyvät