2.10.2019

Kansainvälistä näkökulmaa tuettuun päätöksentekoon

Rinnekodin järjestämässä Tunne työsi -seminaarissa oli yhtenä osa-alueena itsemääräämisoikeus. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ohjaa meitä pohtimaan ensisijaisesti sitä, kuinka voisimme tukea asiakasta yhä paremmin, jotta hän voi toimia oman elämänsä päätöksentekijänä. Kun haluamme kehittää toimintaa, on hyvä muistaa, että emme ole yksin näiden asioiden äärellä.

Opittuja hyviä käytänteitä on hyvä jakaa, sillä kaiken keskiössä on asiakkaamme ja hänen kokemuksensa hyvästä elämästä. Tunne työsi -seminaarissa saimme kuulla asiantuntijoiden ajatuksia, havaintoja ja kokemuksia myös Australiasta asti. Aikaerosta huolimatta Dr. Stella Coritsas ja Charlotte Stockwell olivat valmiita kertomaan onnistumisista, joita päätöksenteon tuen avulla on saavutettu. Australialainen Scope on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tavoitteena on tukea vammaisia henkilöitä tavoittamaan omia unelmiaan tasa-arvoisina kansalaisina. Scope nimettiin myös vuonna 2018 Financial rewiew:n sadan parhaan joukosta, kaikkein innovatiivisimmaksi yritykseksi Australian ja Uuden-Seelannin alueella.

Tuettu päätöksenteko on myös Suomessa tunnistettu menetelmä, jossa tarkoituksena on, että kehitysvammainen henkilö saa käyttää omaa itsemääräämisoikeuttaan siten, että hänellä on oikeus saada tuki päätöksentekoon. Meillä ei kuitenkaan ole vielä lakiin perustuvaa tuetun päätöksenteon järjestelmää, joka turvaisi tuen jokaiselle sitä tarvitsevalle. Esityksessään Stella Koritsas vertaili tuettua päätöksentekoa ja päätöksenteon tukemista lain näkökulmasta ja tutkitun tiedon valossa, jota Charlotte Stockwell elävöitti käytännön esimerkein. Kaiken keskiössä on se, että huomio ei kiinnity henkilön edellytyksiin tehdä päätöksiä, vaan siihen, minkälaista tukea ja millä tavoin hän tarvitsee päätöksenteonsa tueksi.

Jos tarkastelemme sen henkilön roolia, joka toimii päätöksenteon tukena, olemme havainneet samoja hyviä toimintatapoja kuin Australiassa. Samalla tavoin pohdimme myös niitä asioita, jotka ovat riskinä sille, että tuki toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi kuinka huolehtia, että tukea antavan omat näkemykset eivät vaikuta päätöksentekoon edes vahingossa?

Loppujen lopuksi globaalia tutkimusaineistoa siitä, minkälaista on hyvä päätöksenteon tuki, on hyvin vähän. Samoin näyttöön perustuvaa aineistoa ei juurikaan ole ja tutkimus otokset resurssien vaikuttavuudesta tuetussa päätöksenteossa ovat hyvin pieniä. Dr. Stella Koritsas (2019) on sen sijaan ollut mukana tekemässä tutkimusta, jossa todettiin, että verkkokursseilla on ollut positiivista vaikutusta tukea antavien henkilöiden näkökulmasta. Tietoisuus ja rohkeus tuetusta päätöksenteosta lisääntyy, jolloin myös uskallus olla päätöksenteon tukena kasvaa. Tutkimuksessa raportoitiin myös, että useimmin tukea päätöksentekoon kaivattiin vapaa-aikaa ja sosiaalisia aktiviteetteja koskeviin asioihin.

Tulevaisuudessa tarvitaan siis lisää tutkimusta tuetusta päätöksenteosta ja sen vaikuttavuudesta. Lisäksi arkeen tarvitaan lisää koulutusta, jotta uskallus tukea päätöksentekoa lisääntyy ja toimintatapa jalkautuu jokapäiväiseen elämään. Tarpeena on tehdä yhä aktiivisesti ja globaalisti työtä sen eteen, että tuettu päätöksenteko saa sille kuuluvan huomion ja lailliset oikeudet, jotta jokaisen oikeus ihmisarvoiseen elämään ja oman elämän päätöksentekoon toteutuu. Ilman tätä, on turha edes puhua itsemääräämisoikeuden tukemisesta.

Mirikle Nousiainen
Palvelualuejohtaja

 

Rinnekoti järjesti TUNNE TYÖSI -seminaarin 5.9.2019. Seminaarin ohjelma sisälsi tuoreita näkökulmia erityisen vahvan tuen asiakkaan (niin erityislapsen kuin aikuisen) kuulemiseen, tunteiden syvempään ymmärtämiseen ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Seminaarin jälkeen julkaisemme puheenvuoroista juttusarjan. Ensimmäisessä artikkelissa keynote-puhujamme Camilla Tuominen ja Ville Ojanen avasivat näkökulmia tunteiden johtamiseen työpaikalla. Voit lukea sen täältä.

Aiheeseen liittyvät