24.2.2020

Kattarassa kehitetään työkulttuuria yhdessä ja avoimesti

Kattaran asumisyksiköt ovat yksi ensimmäisistä asumisyksiköistä, jotka Lakistoon tuleva näkee ajaessaan pitkin Rinnekodintietä Espoossa. Siellä työskentelee joukko työstään innostuvia ihmisiä, jotka kertovat itsensä toteuttamisen olevan yksi työhyvinvoinnin kulmakivistä. Syksyn Työvire-kyselyssä tuloksetkin puhuivat puolestaan, työntekijöillä on Kattarassa hyvä olla.

Kattaran henkilökuntaa ja asiakkaita ulkoilemassa vehreässä puistossa

Kattaran henkilökunta ja asiakkaat viihtyvät ulkoilemassa ja retkiä tehdään niin Lakistossa kuin muuallakin.

Kattaran asumisyksikkö muodostuu kahdesta puolesta, Kattara A:sta ja Kattara B:stä. Kummallakin puolella on oma henkilökuntansa, mutta yhteistyötä tehdään aina silloin kun se on tarpeellista ja luontevaa. Esimerkiksi yhteispalaverit ja vuororaportoinnit tehdään aina yhdessä.

Palveluyksikön johtaja Maarit Liukkonen on työskennellyt Kattarassa jo pidempään, samoin kuin suurin osa työntekijöistäkin. Kaikilla on sama näkemys siitä, että työntekijöiden ja esimiehen välillä vallitsee luottamus ja avoin keskustelukulttuuri. Kehitettävääkin kuitenkin myös löytyy.

– Viimeisimmän työvirekyselyn jälkeen nostimme palautekulttuurin osaksi toimintasuunnitelmaamme. Palautteen antaminen toiselle on erittäin tärkeää, on kyse sitten asiakkaasta tai toisesta kollegasta. Se, että annamme palautetta rakentavasti ja osaamme ottaa sitä myös vastaan. Kiittämistäkään ei tapahdu koskaan liikaa, Liukkonen selventää.

– Lisäksi hiljattain kävimme vuorosuunnitteluun liittyviä asioita läpi. Huomasimme, että jotkin tehtävät olivat ehkä nousseet enemmän aikaa vieviksi kuin toiset, joten muokkasimme eri vuorojen vastuutehtäviä siten, etteivät tietyt asiat kerrytä liikaa taakkaa yhteen vuoroon. Vaikka työlle onkin olemassa tiettyjä periaatteita, ei mikään ole kiveen hakattua, vaan kaikkea voi ja tuleekin kehittää, Liukkonen jatkaa.

Työntekijät Maire, Heidi, Toni, Iida ja Anne jakavat yhteisen ajatuksen siitä, että he työskentelevät itse niin, että työpäivän päätteeksi seuraavan työntekijän on hyvä aloittaa työvuoronsa. Kyse on kunnioituksesta kollegoja kohtaan, mistä lopulta muovautuu toimiva ja toisia tukeva tiimi.

– Kun kohtelemme toisiamme hyvin, se näkyy myös asiakkaille. Työssä viihtyy, kun työn teolle annetaan rauha. Se onnistuu täällä Kattarassa ja kiitos siitä kuuluu esimiehelle. Lisäksi saamme toteuttaa työssä omia vahvuuksiamme, työntekijät kertovat.

Omaohjaaja toiveiden ja tavoitteiden tukena

Kattaran nelikerroksisessa kerrostalossa on koti 22 kehitysvammaiselle henkilölle. Osa asiakkaista on jo iäkkäämpiä, mutta kaikki ovat hyvin aktiivisia ja liikkuvat itsenäisesti tai avustajan tukemana niin Lakiston ympäristössä kuin kauempanakin. Osa asiakkaista on asunut koko ikänsä Lakistossa ja siitä on muodostunut heille rauhallinen ja turvallinen paikka elää.
Työntekijät tukevat asiakkaita arkisissa asioissa, kuten parranajossa, vaatteiden pukemisessa tai raha-asioissa.

– Arkemme on melko rauhallista ja koostuu niistä asioista, mitä kotona tapahtuu. Luultavasti teemme paljon työtä, mikä ei näy ulospäin. Yhä enemmän tavoitteemme on toimia siten, että emme tee kaikkea asiakkaiden puolesta vaan he tekevät ja me tuemme siinä tekemisessä. Asiakkaissa on kuitenkin eroavaisuuksia, jotkut tarvitsevat tukea enemmän ja toiset vähemmän, työntekijät kertovat.

Jokainen työntekijä on noin kahden asiakkaan omaohjaaja. Omaohjattavan asiakkaan kanssa käydään perusteellisemmin keskusteluja esimerkiksi toiveista ja tavoitteista. Sekä Liukkonen että työntekijät näkevät omaohjaaja toiminnan tukevan hyvin Rinnekodin visiota ihmistä lähellä.

– Omaohjaaja tuntee asiakkaan toiveet ja tavoitteet varmasti paremmin kuin muut työntekijät, on siis lähempänä. Hän on mukana muun muassa palautekeskusteluissa ja suunnittelupalavereissa. Tietenkin tieto on kaikkien työntekijöiden saatavilla, mutta työntekijä pystyy pureutumaan omaohjattavan ajatuksiin syvemmin.

Aiheeseen liittyvät