16.5.2022

Kokemusosaajaverkosto vahvistaa asiakkaiden osallisuutta

Diakonissalaitoksen vastuullisuusohjelmassa on tavoitteena lisätä muun muassa yhdenvertaisuutta. Yhtenä toimenpiteenä on kokemusosaajaverkoston luominen ja sitä kautta asiakkaiden äänen vahvistaminen. Kokemusosaajaverkostoa käynnistettiin Rinnekodissa kehitysvammaisten ja autismikirjon asiakkaiden kanssa.

Kokemusosaajaverkoston toiminta käynnistyi syksyllä 2021, jolloin myös Kalle Utriainen ja Kirsi Harjamäki innostuivat lähtemään siihen mukaan. Molempia aluksi hieman jännitti, mutta uteliaisuus ja halu kokeilla uusia asioita vei mukanaan. Toukokuun lopulla on luvassa viimeinen tapaaminen koulutuksen tiimoilta ja samalla myös juhlitaan sen koulutuksen päättymistä. 

“Lähdin projektiin mielelläni mukaan ja siinä innosti erityisesti se, että pystyn sen myötä ajamaan yhä enemmän kehitysvammaisten asioita”, kertoo Kalle. 

Kallella oli entuudestaan aikaisempaa kokemusta kokemusasiantuntijana toimimisesta, sillä hän on kuulunut Me itse –yhdistykseen, jonka tapahtumissa on ollut myös puhumassa. Hän on aikaisemmin ollut myös perhehoidon tapahtumissa kertomassa, millaista on asua perhehoidossa.  

Kun tarjoutui mahdollisuus lähteä mukaan kokemusosaajakoulutukseen, Kalle kertoo huomanneen jälleen uuden tilaisuuden päästä vaikuttamaan asioihin omia kokemuksia jakamalla. Erityisesti hän toivoo pystyvänsä lisäämään ihmisten tietoisuutta kehitysvammaisuudesta.

Kirsiä kokemusosaajaverkostoon liittymisessä kiehtoi ennen kaikkea mahdollisuus päästä näkemään ja kokemaan uusia asioita. Koulutus onkin tarjonnut mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja päästä vierailemaan eri paikoissa, muun muassa Suomen Diakoniaopistolla kertomassa TELMA-opiskelijoille, millaista on olla Lakiston työtoiminnassa. 

Kaksi ihmistä seisoo tiiliseinän edessä.

Kirsi Harjamäki ja Kalle Utriainen lähtivät kokemusosaajakoulutukseen innostunein mielin.

Kokemusosaajat mukaan toiminnan kehittämiseen

Monille ‘kokemusosaajaa’ tutumpi termi on ‘kokemusasiantuntija’, jota myös aluksi tämän koulutuksen kohdalla mietittiin.  

Projektia vetänyt palvelualuejohtaja Seija Niinivaara-Kunttu kertoo, että asiaa harkittiin huolellisesti ennen kuin päädyttiin käyttämään kokemusosaaja-termiä. Pohdittiin, että asiantuntija-termiin saatetaan usein liittää odotuksia ja siksi kokemusosaaja on sanana kuvaavampi.

“Asiakkaat ovat omien kokemustensa osaajia. Kokemusosaajalla on tietoa tekijöistä, jotka ovat esimerkiksi auttaneet häntä elämänmuutoksessa”, Niinivaara-Kunttu selittää. 

Parhaimmillaan kokemusosaajat voisivatkin tulevaisuudessa toimia palvelutoiminnan kehittäjinä toimintakykyjensä puitteissa jopa strategiatasolla. Niinivaara-Kunttu toivoo, että tulevaisuudessa voisimmekin puhua niin sanotusta laajennetusta asiantuntijuudesta, jossa kokemusasiakkaita toimintakykynsä mukaisesti työskentelisi osana työryhmää edustaen juurikin kokemuksellista osaamista. 

Niinivaara-Kunttu korostaa, että kokemusosaajan tulee saada koulutusta ja tukea oman toimintansa mahdollistamiseksi sekä saada tekemästään työstä asianmukainen korvaus.  

Yhdenvertaisuuden vahvistaminen on myös yksi keskeisistä teemoista Diakonissalaitoksen vastuullisuusohjelmassa. Kokemusosaajaverkoston luominen ja sen myötä tulevaisuudessa myös asiakkaiden osallistaminen yhä vahvemmin esimerkiksi oman toimintansa suunniteluun on myös vastuullisuuden näkökulmasta tärkeää. 

Kalle kertoo innostuneensa ajatuksesta, että voisi kokemusosaaja-koulutuksen myötä olla mahdollisesti mukana myös työryhmissä tuomassa esille myös asiakkaan näkökulmaa eri asioihin. 

Itsetuntemus kasvoi koulutuksen myötä

Koulutusta lähdettiin toteuttamaan yhteistyössä Suomen Diakoniaopiston kanssa.  Suomen Diakoniaopiston kouluttajalta Irina Köntiltä sekä Antti Parviaiselta saatiin arvokasta asiantuntijatukea koulutuksen prosessin toteuttamiseksi. Köntti ja Parviainen vetivät säännöllisiä koulutustapaamisia, jotka rakentuivat aina jonkin tietyn teeman ympärille. Tapaamisissa pohdittiin omaa osaamista ja esimerkiksi omia arvoja, mistä ne on opittu ja millä tavalla ne näkyvät elämässä.  

“Koulutuskerrat ovat olleet mukavia”, Kirsi kuvailee. Hänelle on jäänyt mieleen kerta, jolloin pohdittiin omia tulevaisuuden haaveitaan ja tehtiin unelmakarttaa. Kirsi laittoi karttaansa muun muassa keittiön kuvan, sillä hänellä oli toive että saisi tehdä ruokaa uudessa hienossa keittiössä. 

Kallen mielestä antoisinta koulutuksessa on ollut se, että sen kautta on myös päässyt tutkimaan itseään. Hän kertoo saaneensa koulutuksen myötä paljon oivalluksia siitä, mitkä asiat ovat hänen vahvuuksiaan. 

“Olen tajunnut, että osaan tosi paljon asioita, moni niistä on vain viitsimisestä kiinni”, hän pohtii.  

Tunnelmat Kallella ja Kirsillä ovat koulutuksen päättymisen lähestyessä hyvät ja luottavaiset. Molemmat odottavat innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja miten kokemusosaamista pääseekään tulevaisuudessa hyödyntämään.

Aiheeseen liittyvät