12.2.2020

Kommunikaatio ja vuorovaikutus ovat avain moneen

Autismi diagnoosina tarkoittaa, että henkilöllä on vaikeuksia vuorovaikutuksessa, sosiaalisissa taidoissa ja kommunikaatiossa, lisäksi saattaa esiintyä aistipulmia ja toistavaa käyttäytymistä, jumiutumista ja kapea-alaisia mielenkiinnon kohteita. Kuulostaako haastavalta? Autisminkirjon henkilöille erikoistuneissa asumispalveluissa meillä ohjaajilla on monia hyväksi havaittuja ja arkea helpottavia toimintatapoja. Tässä blogikirjoituksessa haluamme jakaa kokemuksiamme mm. kommunikaation tukemiseen ja haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisemiseen.

Käytämme päivittäin esimerkiksi puhetta tukevia tukiviittomia, selkokieltä, sosiaalisia tarinoita sekä kuvia ja esineitä kommunikaation tukena. Sosiaaliset tarinat tehdään esim. kauppareissuille, lääkärikäynneille tai uusiin tilanteisiin helpottamaan tapahtumien kulun hahmottamista. Vaihtoehtoisen kommunikaatiovälineen on oltava mukana ja tarjolla silloin, kun henkilön puhe puuttuu. Autistinen henkilö ei osaa välttämättä kuvitella mitä vaihtoehtoja on tarjolla ja tällöin on hyvä käyttää kuvia apuna.

Autismiin erikoistuneissa yksiköissämme on olemassa paljon kommunikaatiovälineitä, kuvia, sovelluksia ja osaamista niiden käyttöön. Ohjaajien osaamiseen kuuluu myös erilaisten kommunikaatiovälineiden opettaminen ja opetteleminen yhdessä asiakkaan kanssa. Sujuva kommunikaatio vaatii myös kommunikaatioaloitteiden huomaamista ja kommunikaatiovälineiden päivittämistä tarpeiden mukaan.

Aistipulmat vaativat huomiota

Autismikirjon henkilön haastavan käyttäytymisen taustalla voi olla myös erilaiset aistipulmat. Aistiyliherkkyyksiä ja niiden mukanaan tuomia käyttäytymiseen liittyviä haasteita huomioimme porrastamalla ja ennakoimalla toimintoja. Käytämme apuna erilaisia aistivälineitä ja pidämme aistituokioita säännöllisesti.

Ohjaajamme kuuntelevat asukkaan fiilistä ja toimintakykyä päivän mittaan. Jokainen otetaan huomioon yksilönä ja hänelle etsitään sopiva rytmi päivään toiminnan ja taukojen suhteen. Asiakas voi olla esimerkiksi herkkä äänille tai hajuille. Tällöin on hyvä järjestää mahdollisuus aistilepoon. Esimerkiksi päivittäiset kävelylenkit ulkona ovat tärkeitä rutiineja ja helpottavat aivojen kuormittumista. Muita rauhoittavia tuokioita voivat olla myös esimerkiksi suihkussa käynti tai painopeiton alla rentoutuminen. Hankalia tilanteita opitaan toki tunnistamaan ja ennakoimaan, kun autismikirjon henkilö opitaan tuntemaan. Myös se, että asiakas luottaa, että tulee ymmärretyksi omilla kommunikaatiokeinoillaan helpottaa yhteistyötä.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Päivien, viikkojen ja yksittäisten toimintojen rakenne eli struktuuri on tärkeä useimmille autismikirjon henkilöille. Käytämme sitä, koska asiakkaamme hyötyvät siitä selvästi. Struktuuri esimerkiksi vähentää haastavaa käyttäytymistä, kun henkilö tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Päivä- ja viikkokohtaisen struktuurin, kuten pienemmätkin tilanteet (esimerkiksi käsien pesun, ruokailun, pukemisen ja riisuutumisen) voimme käydä yhdessä läpi sosiaalisena tarinana tai avustaa kuvakommunikaatiolla. Itsenäinenkin toiminta onnistuu hyvin, kun on olemassa oleva struktuuri. Autistiselle henkilölle on vaikeaa, jos hänet kiskaistaan suoraan toiminnasta toiseen. Osalla muutokset onnistuvat ajan mittaan helpommin ja struktuuria voidaan purkaakin.

Asukkaalle annetaan aikaa sisäistää toimintaohje. Olemme myös huomanneet, että hoputtaminen ei useinkaan kannata.

Päivä- ja viikkostruktuurin hahmottamista helpottavat yksikössämme pidettävät päivittäiset kokoontumiset, jossa käydään läpi mm mikä päivä on, ketä yksikössä on töissä kyseisenä päivänä, kuka ohjaa ketäkin ja mitä erityistä päivän aikana tapahtuu. Ajan hahmottamiseen ja muistin tueksi käytämme myös tavallisia välineitä, kuten kalenteria, muistilappuja ja puhelinta.

Kuvakommunikaatiosta on kokemuksiemme mukaan hyötyä rutiininomaisissa tapahtumissa, esimerkiksi siirtymissä, joissa käytämme ”ensin-sitten” -kortteja, jotka helpottavat tapahtumaketjun hahmottamista. Asukkaille on tärkeää tietää mitä tapahtuu ja pyrimme toimimaan aina samalla tavalla. Asukkaille tehdyt ”Minun päiväni”-tarinat ovat selkeitä ja ne toimivat myös ohjaajille pelkistettyinä ohjeina sekä auttavat ohjaajaa toimimaan yhdenmukaisesti asukkaan kanssa.

Tiimi on vahvuus vaativassa työssä

Jokainen työpäivä (niin meillä autismikirjon henkilöiden asumisen tuen yksikössä kuin sote-alalla yleensäkin) on aina erilainen. Vaativa työ vaatii tiimiltä yhteen hiileen puhaltamista ja onnistumiset luovat työllemme merkityksen. Tiiminä meidän tulisi toimia asukaslähtöisesti voimavarat huomioiden ja ennakoiden. Asukkaille on selkeintä, että yksi nimetty ohjaaja toimii hänen tukena kerrallaan. Sen lisäksi toki tiiminä tehdään yhteistyötä, koska intensiivinen yhteistyö asiakkaan kanssa vaatii paljon. Työryhmälle on tärkeää noudattaa asiakkaan arkeen sovittuja toimintatapoja ja pelisääntöjä sekä pohtia syitä haastavalle käytökselle ja keskustella yhdessä mahdollisista muutoksista.

 

Kirjoittaja Sini Hammarberg toimii yksikön johtajana Pellaksessa, Espoossa. Kirjoitus on ideoitu yhdessä tiimin kanssa autismityöpajassa. Pellaksessa asuu 15 henkilöä, joista monella on autismikirjon diagnoosi. He ovat asuneet vuosia laitosmaisessa ympäristössä. Asukkaiden itse-määräämisoikeutta tukee ammattitaitoinen henkilökunta ja kommunikaatiomahdollisuudet.

Aiheeseen liittyvät