26.1.2022

Läsnäolo lasten elämässä on merkityksellisintä – Uusi Kasvunkoti Kanerva avautui Oulussa

Oulun Metsokankaalla avautui syksyllä 2021 kehitysvammaisille ja autismikirjon lapsille sijaishuoltoa tarjoava erityisyksikkö Kasvunkoti Kanerva. Se on koti seitsemälle lapsille ja merkityksellinen työpaikka yksikönjohtaja Tiia Tiryakille. ”Työ lasten kanssa jo sinänsä on merkityksellistä. Se, että minulla on mahdollisuus olla tukemassa lasten tervettä kasvua ja kehitystä.” Läsnäolo lasten elämässä ja heidän pyyteetön hymy on kiitos, joka luo työn merkityksellisyyden kokemuksia.

Kasvunkoti Kanervassa asuu alle 15-vuotiaita kehitysvammaisia ja autismikirjon lapsia, jotka tarvitsevat paljon tukea ja ohjausta elämässään mm toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen säätelyn pulmien vuoksi, mutta myös arkisissa toimissa kuten pukeutumisessa, peseytymisessä ja syömisessä. Kasvunkoti Kanervan tilat on suunniteltu lasten erityistarpeiden mukaan.

Lapsi ja ohjaaja lukevat satuv

Ohjaajana työskentelevä sosionomi Tuyaara Salmela nauttii työssään siitä, että on aikaa olla läsnä lapsille.

Turvallista ja ennakoivaa arkea

Vaikka kyse on paljon tukea ja ohjausta tarvitsevista lapsista, pyrimme rakentamaan heille mielekästä ja aktiivista arkea, kertoo Tiryaki. Kasvunkodin arki koostuu tavanomaisista kodin asioista: lapset käyvät arkisin päiväkotia tai koulua, heillä on mahdollisuus harrastaa yksilöllisesti, ja yhdessä ruokailemme, ulkoilemme. Yhdessä tai pienissä porukoissa myös pelaillaan ja leikitään, katsotaan tv:tä, jumpataan, askarrellaan, lauletaan laululeikkejä – mitä nyt kodeissa lasten kanssa ylipäätäänkin yhdessä touhutaan, naurahtaa Tiryaki.  Sauna lämpiää useampana iltana viikossa. Viikonloppuisin olemme tehneet makkaranpaistoretkiä ja onpa hevostallillakin jo ehditty pyörähtää. Pidämme lasten kanssa kerran viikossa yhteisöpalaverin, jossa kartoitamme heidän toiveitaan yhteisen tekemisen ja esimerkiksi toiveruokapäivän osalta. ”Tärkeintä lapsille kuitenkin on turvallinen ja ennakoitava arki luotettavien aikuisten kanssa”, kiteyttää Tiryaki.

Kaikki Kasvunkoti Kanervassa asuvat lapset eivät kommunikoi puheella. ”Pyrimme saamaan lapsen mielipiteen esille eri tilanteissa, kuten eri vaihtoehtojen valitsemisen yhteydessä – joskus se toimii sanallisesti, joskus kuvakortin avulla, toisinaan täytyy vain tulkita lapsen ilmeitä ja eleitä. Vuorovaikutuksen tukemisen näkökulmasta autistisen lapsen ääntelyyn on hyvä suhtautua lähtökohtaisesti kommunikatiivisena ja vastata siihen”, kertoo Tiryaki.

”Onnistumisen kokemuksia on ehtinyt kertyä jo monenlaisia:  arki rullaa sujuvasti ja saan kohdata tyytyväisiä lapsia ja ohjaajia ihan tavallisten asioiden äärellä. Onnistumisesta kertoo myös se, että henkilöstö uskaltaa ottaa vastuuta, sitoutuu ja tuo rohkeasti esiin uusia ideoita ja ajatuksia”, summailee Tiryaki.

Omaohjaaja on turvallinen aikuinen

”Ensisijainen tavoite on, että lapset saavat Kasvunkoti Kanervassa turvallista ja heidän tarpeitaan vastaavaa huolenpitoa. Tämä on lapsille koti, jossa aikuisilla on aikaa olla lapsille läsnä”, kertoo Tiryaki. Kuntoutuksellisten näkökulmien huomioiminen työskentelyssä on myös keskeisellä sijalla. Lapsia tuetaan toimimaan oman toimintakykynsä mukaisissa rajoissa siten, että kehittymistä ja uuden oppimista on mahdollista tapahtua.

Jokaisella lapsella on omaohjaajapari, jolla on päävastuu lapsen yksilölliset tarpeet huomioivan hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimisesta ja seurannasta. Omaohjaajan olennainen tehtävä on olla lapsen oma tukiaikuinen, joka vastaa hänen asioistaan.

Ohjaajana työskentelevä sosionomi Tuyaara Salmela kuvaa omaohjaajasuhdetta seuraavasti: ”Keskeisintä on luottamussuhteen rakentaminen lapsen kanssa, olla hänelle turvallinen aikuinen. Omaohjaajan tulee perehtyä vahvasti omaohjattavan asioihin ja osata olla linkkinä lapsen asioissa muuhun tiimiin. Erityisesti vaikeavammaisten lasten osalta osallisuuden tukeminen ja heidän mielipiteidensä kartoittaminen on haastavaa mutta erittäin tärkeää. Mitä paremmin omaohjaaja oppii tuntemaan lasta, sen paremmin hän oppii tunnistamaan tämän tarpeita ja toiveita. Tärkeää on myös tehdä hyvää yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa ja lisätä heidän luottamustaan siihen, että lapsen on hyvä olla yksikössä. Omaohjaajan tärkeä työtehtävä on olla mukana myös muussa verkostotyöskentelyssä yhteistyössä yksikönjohtajan kanssa.”

 

Kasvunkoti Kanervan kanssa samassa pihapiirissä toimii myös Pienryhmäkoti Hilla ja Pyry.

Aiheeseen liittyvät