21.6.2021

Luottamus ja turvallisuuden tunne kulkevat käsi kädessä

Sitoutunut ja toisiinsa luottava työyhteisö toimii myös turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa saumattomasti yhteen. Toimintakeskus Meripihkassa Helsingin Pasilassa työyhteisön luottamus ja yhteisesti sovitut toimintatavat kulkevat käsi kädessä ja luovat paitsi hyvän työpaikan, myös toimivan päiväaikaisen toiminnan ympäristön autismikirjon asiakkaille.

Salkku Salokangas ja Iina Sallinen seisovat Toimintakeskus Meripihkan portin takana.

Toimintakeskus Meripihkan työntekijöiden työuran keskipituus on kolme vuotta. Ohjaajat Iina Sallinen ja Salkku Salokangas viihtyvät yksikössä, jossa kollegoihin voi luottaa.

Toimintakeskus Meripihkan henkilöstövaihtuvuus viimeisten vuosien aikana on yksi matalimmista Rinnekodissa. Yksikönjohtaja Tuula Luoma uskoo, että työntekijöiden sitoutuneisuus on syntynyt yhdessä työtä tekemällä. Meripihkassa on esimerkiksi rohkeasti romutettu monia vanhoja käytänteitä ja kehitetty tiiminä uusia, nykyisiä asiakkaita ja olosuhteita paremmin vastaavaksi

Lisäksi Luomalla on täysi luotto tiimiinsä. Osoituksena siitä on muun muassa se, että työntekijät saavat itse suunnitella ja määritellä tehtäviään. Jokaisella ohjaajalla on mahdollisuus määritellä päiväkohtaisesti työtehtäviään. Myös rytmitys yksilöohjaukseen liittyvien vastuiden ja pienryhmäohjauksen välillä on ohjaajien itse määriteltävissä. Tämä on mahdollista niin kauan kuin työtehtävät jakautuvat tasapuolisesti.

”Toiset ohjaajat kokevat yksilöohjauksen enemmän omaksi jutukseen, toiset taas pienryhmäohjauksen. Kun ohjaaja on valmis tai haluaa kokeilla uutta, siihenkin annetaan tilaa”, Luoma kertoo.

Yksilöohjauksen kaltaisiin tehtäviin ohjaajat siirtyvät sitten kun he ovat siihen riittävän perehdytyksen ja kokemuksen kautta valmiita. Yksilöohjattavien asiakkaiden ensimmäiset ohjausvastuu järjestetään niin, että rinnalla on toinen jo kokeneempi ohjaaja. Näin pystytään takaamaan sekä asiakas- että työturvallisuus. Myös asiakkailla on oikeus saada tuekseen ohjaaja, joka on saanut tehtävään riittävät valmiudet, ja onnistumisen edellytykset täyttyvät riittävällä tasolla.

On ok pyytää apua

Meripihkan asiakkaat ovat vahvan tuen, monitarpeisia autismikirjon henkilöitä. Tällä hetkellä noin kolmasosa heistä on yksilöohjattavia. Yhteisesti sovittu sääntö on muun muassa se, että myös kesken päivän voi vaihtaa tehtävää, jos se syystä tai toisesta eskaloituu liian kuormittavaksi.

”Yhteisesti on myös ymmärretty, että tällaisissa tilanteissa ei pidä tuntea työssä epäonnistumista. Joskus asiakas käyttäytyy haastavasti ja tilanteen voi laukaista toisen ohjaajan tilalle tuleminen. Ohjaajan vaihto on tiukassa tilanteessa ja tarvittaessa, yhteisesti tiimissä sovittu toimintakäytäntö”, Luoma toteaa.

”Siinä missä kuka tahansa ei tule kaikkien kanssa toimeen, myös asiakkaamme valikoivat heille mieluisten ohjaajien välillä. Työssä tosiaan jaksaa paremmin, kun tietää, että tiukan paikan tullen voi sanoa, että nyt väsyttää tai en jaksa tätä tilannetta enempää”, ohjaaja Salkku Salokangas kertoo.

Kollega aina henkilöhälyttimen päässä

Salokangas on työskennellyt Meripihkassa kolmisen vuotta. Ohjaaja Iina Sallinen on tiimin uusin jäsen, toki hänellekin tulee kohta vuosi täyteen yksikössä. Sallinen muistaa omasta perehtymisajastaan etenkin sen, että työyhteisö antoi Sallisen sulautua työhön omaan tahtiin.

”Tutustuin yksilöohjattaviin esimerkiksi lyhyiden taukojen aikana eikä silloinkaan tarvinnut olla yksin. Minua jännitti erityisesti ulkoilut, mutta koskaan lenkillekään ei tarvinnut lähteä yksin”, Sallinen muistelee.

Tuula Luoman periaate on, että työpaikalla ei tarvitse eikä pitäisi joutua pelkäämään. Vahvan tuen autismikirjon asiakkaiden haastava käyttäytyminen voi etenkin uusista työntekijöistä tuntua pelottavalle. Ohjaajat kuitenkin osaavat ennakoida tilanteita hyvin ja vaikeissa tilanteissa esimerkiksi pitää turvallista etäisyyttä tarvittaessa.

Turvallisuutta tuo myös jokaiselta työntekijältä löytyvä henkilöhälytin. Sen avulla kukin työntekijä voi viestittää työtovereilleen, että tarvitsee apua. Henkilöhälyttimen käytöstä Luoma pitää tiukasti kiinni, ilman henkilöhälytintä työssä ei voi olla.

”Toimintatapana on, että hälytintä painetaan, kun tuntuu, että kädet eivät enää tilanteessa riitä. Asiakas saattaa alkaa esimerkiksi riehumaan ja tilanteen rauhoittamiseksi on tarve kiinnipitoon. Toisinaan toisen ohjaajan tilaan tuleminen saattaa jo itsessään katkaista haastavan tilanteen”, Salokangas kuvailee.

Tärkeintä on turvallisuuden tunne

Salokangas on aiemmin työskennellyt Rinnekodilla yksikössä, jossa tehtiin vuorotyötä. Toimintakeskus Meripihkassa kaikki 13 ohjaajaa ovat samaan aikaan töissä. Hän kokee sen eduksi, koska tällöin on helppo jutella työtovereiden kanssa päivän kulusta ja tapahtumista.

Työntekijöiden välinen luottamus mahdollistaa sen, että työyhteisössä jaetaan avoimesti myös negatiivisia tunteita.

”On hienoa, että työntekijät puhuvat tuntemuksistaan, koska siten voimme kehittyä työyhteisönä. Asiakkaillamme on monia erilaisia haasteita kuten esimerkiksi kommunikaatiohaasteita tai itsetuhoista käyttäytymistä. Myös itselle normaalit asiat kuten lähestyvät syntymäpäivät tai kesäloma voivat ahdistaa joitain asiakkaita. Ne tilanteet näkyvät työssämme, mutta niiden kanssa pitää osata toimia. Yhdessä työntekijöiden kanssa luomme arkea, jossa sekä työntekijämme että asiakkaamme kokevat olonsa turvalliseksi”, Luoma toteaa.

 

Aiheeseen liittyvät