Avaa ovet

Ryhmäkoti on monen kehitysvammaisen ihmisen koti. Tässä osiossa kerrotaan, miten ryhmäkodin vapaaehtoistoiminta kannattaa järjestää. Vaikka vapaaehtoistoiminnan johtaminen on hyvä olla yhden henkilön tehtävä, on vapaaehtoistoiminnan järjestyminen ryhmäkodissa koko henkilökunnan vastuulla. Tässä osiossa saat vinkkejä,  mistä ja miten vapaaehtoisia löytää sekä siitä, millaisia asioita liittyy vapaaehtoisen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Keltaiset kengät kannattavat keltaista palloa.

Mitä vapaaehtoistoiminta on?

Vapaaehtoistoiminta on toimintaa tärkeäksi koetun asian puolesta. Vapaaehtoistoiminta on palkatonta ja se perustuu vapaaseen tahtoon ja valintaan. Vapaaehtoiseksi voi tulla tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, mutta siinä voi myös hyödyntää erityisosaamistaan. Vapaaehtoistoimintaan voi osallistua kuka tahansa iästä, asuinpaikasta, sukupuolesta tai muista ominaisuuksista riippumatta omien kykyjensä, aikataulujensa ja voimavarojensa mukaan. Vapaaehtoistoiminnan keston voi määritellä itse: siihen voi osallistua kerran tai se voi kestää useita vuosia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattityötä, vaan vapaaehtoiset tuovat oman lisänsä toimintaan. Vapaaehtoistoiminta on arvokasta yksilöille ja yhteiskunnalle ja se lisää kaikkien osapuolien hyvinvointia.

Vapaaehtoistoiminta on koko ryhmäkodin asia

Vapaaehtoistoiminnan kautta ryhmäkodin asukkaille voi löytyä oma kaveri. Parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta parantaa asukkaiden elämänlaatua, sillä vapaaehtoinen tulee ryhmäkotiin heitä varten. Vapaaehtoinen voi rikastuttaa työyhteisöä omalla persoonallisuudellaan ja tuoda uudenlaista toimintaa omalla osaamisellaan.

Vapaaehtoistoiminnan onnistumiseksi koko henkilökunnan sitoutuminen on tärkeää. Vieraanvarainen vastaanotto auttaa vapaaehtoista tuntemaan itsensä tervetulleeksi. Ryhmäkoti voi olla vapaaehtoiselle ensimmäinen paikka, jossa hän kohtaa kehitysvammaisen ihmisen. Jos vapaaehtoinen on otettu vastaan tervetulotoivotuksin, ensimmäinen jännittävä kynnys on ylitetty. Henkilökunnan kesken on hyvä keskustella, mitä vieraanvaraisuus juuri tässä kodissa tarkoittaa. Voisiko se olla ajatus ”kuin omassa kodissani avaisin vierailijalle oven”?

Vapaaehtoinen sitoutuu toimimaan kodin arvojen mukaan. Arvokeskustelu tukee vapaaehtoisuutta sekä vapaaehtoisen ja ryhmäkodin välistä kumppanuutta. Kumppanuuteen liittyy myös tarpeellisen tiedon jakaminen kehitysvammaisesta ihmisestä. Jos hän ei itse pysty kertomaan asioistaan tai antamaan lupaa niistä kertomiseen, lupa täytyy hakea kehitysvammaisen henkilön kotikunnasta. Tarkempia ohjeita tästä on kohdassa Tietosuoja vapaaehtoistoiminnassa Tee sopimus.

Vapaaehtoinen ei korvaa ammatillista työtä, vaan täydentää ryhmäkodin toimintaa. Keskustelu vapaaehtoiselle sopivista tehtävistä avaa tätä roolia tarkemmin ja tuo näkyväksi vapaaehtoisen merkityksen lähimmäisenä.

Kuva lisasta, mitä vapaaehtoinen voi tai ei voi tehdä.

Mistä ja miten löydät vapaaehtoisia?

Vapaaehtoisia voi hakea rekisteröitymällä vapaaehtoistyö.fi -sivustolle ja tekemällä rekryilmoituksen sinne. Parhaiten vapaaehtoisia löytää paikallisesti. Suositeltavaa on laittaa ilmoitus myös oman alueen Facebook -ryhmään tai lähialueen urheilutalon, työväenopiston, asukastalon, seurakunnan, kauppakeskuksen tai kirjaston ilmoitustaululle.

Vapaaehtoistehtäviä on hyvä suunnitella etukäteen. Ne voivat olla kestoltaan vaihtelevia, kahden kesken tai ryhmässä ja kotona tai kodin ulkopuolella toteutettavia. Kysy asukkaalta ideoita siihen, mitä vapaaehtoiskaverin kanssa olisi kiva tehdä. Ole avoin myös vapaaehtoisen ideoille ja rohkaise häntä kertomaan toiveitaan tehtävästä. Kerro tämä mainoksessa, jolla haet vapaaehtoisia.

Vapaaehtoistoiminnassa syvästi kehitysvammaisten ihmisten kanssa on paljon hyviä asioita, joita voi mainostaa vapaaehtoisia hakiessa. Vapaaehtoinen tuo iloa, vaihtelua ja aktiivisuutta kehitysvammaisen ihmisen arkeen ja saa itselleen merkityksellisiä kokemuksia.

Mainos, jolla haetaan vapaaehtoisia

Ryhmäkodit ovat osa alueen asumisyhteisöä. Ryhmäkodin järjestämät avoimet ovet -tapahtuma on hyvä mahdollisuus liittää kehitysvammaiset asukkaat ympäröivään yhteisöön. Samalla se on erinomainen tilaisuus löytää uusia vapaaehtoisia. Avoimet ovet -tapahtuma on ryhmäkodin yhteinen ja sen suunnitteluun tarvitaan kaikkia.

Vapaaehtoistehtäviä voi tarjota koulujen taksvärkkipäiviin tai oppilaitoksien vapaaehtoistoiminnan kurssilaisille. Myös yrityksille voi tarjota mahdollisuutta hyväntekeväisyyspäivään ryhmäkodissa, katso siitä esimerkki kohdasta Yrityksenä mukaan.

Kuva poist ti -lapusta, johon on kirjoitettu avoimien ovien järjestäminen check-lista

Yhteistyö vapaaehtoisen kanssa ryhmäkodissa

Huolellinen perehdytys tekee yhteistyön sujuvaksi. Hyvin perehdytetty vapaaehtoinen tuntee itsensä tervetulleeksi ja tarpeelliseksi osaksi yhteisöä. Tehtävästään ylpeä vapaaehtoinen sitoutuu toimintaan. Varaa vapaehtoisen kohtaamiseen riittävästi aikaa.

Tutustu vapaaehtoisen kanssa kodin asukkaisiin, henkilökuntaan ja tiloihin. Kerro vapaaehtoiselle ryhmäkodin toiminnasta ja aikatauluista. Kerro, että ryhmäkoti on toimintaympäristönä erityinen: ryhmäkoti on koti sen asukkaille, mutta samalla toisten ihmisten työpaikka, jossa on palveluasumiseen liittyviä sopimuksia ja käytäntöjä. Kun vapaaehtoinen sitoutuu kodin hyviin käytäntöihin ja arvoihin, yhteistyö on sujuvaa.

Kerro vapaaehtoiselle asukkaiden vuorovaikutuksen erityisyydestä: voi olla, että kehitysvammainen ihminen ei puhu, vaan ilmaisee itseään ilmein ja elein, käyttää kuvia tai viittomia. Anna vapaaehtoiselle aikaa rauhassa tutustua vuorovaikutukseen, ole tilanteissa mukana ja tue vapaaehtoista. Jos asukas ei pysty kertomaan itsestään, kerro vapaaehtoiselle asukkaasta vapaaehtoistoiminnan kannalta olennaisia asioita: mistä hän pitää, mistä ei pidä, ja miten hän ilmaisee tämän. Myös turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä asioista pitää keskustella vapaaehtoisen kanssa vapaaehtoissopimukseen kirjatulla tavalla. Jos vapaaehtoinen kirjoittaa muistiinpanoja perehdytyksestä, ne tulee säilyttää ryhmäkodissa muiden asiakastietojen tapaan. Ks. Tietosuoja, kohdasta Tee sopimus

Keskustele vapaaehtoisen kanssa, miksi hän on kiinnostunut toiminnasta ja millaisia tehtäviä hän haluaisi tehdä. Toiminnan lähtökohtana on asukkaan mieltymysten kunnioittaminen ja vapaaehtoisen omat kiinnostuksen kohteet. Keskustele vapaaehtoisen kanssa, mitä hän voi tehdä ja mitkä tehtävät ovat henkilökunnan tehtäviä. Kun vapaaehtoisen toiveet ja odotukset kuullaan, hänen sitoutumisensa toimintaan kasvaa.

Pyydä vapaaehtoiselta palautetta ja kysy kuulumisia vapaaehtoistoiminnan aikana. Kiitä, sillä se antaa vapaaehtoiselle kokemuksen, että hän on tarpeellinen ja että hänen toimintaansa arvostetaan. Tee mukavista kaverikohtaamisista näkyvää ja anna positiivisen juorun levitä ympäristöön.

Toimintaan voi tulla myös sellaisia vapaaehtoisia, joille tällainen vapaaehtoistehtävä ei sovellu. Voi olla, että hän ei voi sitoutua ryhmäkodin arvoihin tai yhdessä sovittuihin asioihin ja on liikkeellä muusta syystä kuin puhtaasta auttamisen halusta. Keskustele tilanteesta avoimesti vapaaehtoisen kanssa.

Keltainen, vihreä, punainen ja sininen pallo kävelee alavasemmalta yläoikealle.

Tutustu lisää