27.11.2020

Miten yhdistää byrokratia, lainsäädäntö ja ihmisten kohtaaminen?

Aktiivisuutta kehitysvammaisten arkeen -hanke on ollut kolmen vuoden ajan kokeilulaboratorio, jossa etsittiin ratkaisuja, miten vapaaehtoistoiminta voisi toteutua kehitysvammaisen ihmisen kodissa. Hankkeen aikana koulutettiin vapaaehtoisia ja valmistettiin kehitysvammaisten ihmisten ryhmäkotien henkilökuntaa ottamaan vapaaehtoisia vastaan. Samalla hankkeessa tarkasteltiin, millaista tukea vapaaehtoinen tarvitsee kehitysvammaisen ihmisen kanssa toimiessaan ja millaisiin yhteisöihin vapaaehtoistoiminta juurtuu parhaiten.

Vapaaehtoistoiminta perustuu ihmisen haluun toimia itselleen tärkeän asian puolesta. Se hyödyttää tekijäänsä – vapaaehtoinen oppii uusia asioita ja saa merkityksellisiä kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta hyödyttää myös tekemisen kohdetta – hän saa seuraa, uusia kokemuksia tai apua elämäänsä. Kehitysvammaisen ihmisen näkökulmasta vapaaehtoinen voi olla raikas tuulahdus ihmissuhteista palvelujärjestelmän ulkopuolelta.

Hankkeessa luotiin toimintamalli, jonka avulla on mahdollista yhdistää vapaa kansalaistoiminta tarkasti säädeltyyn palveluympäristöön – vapaaehtoistoiminta kehitysvammaisen ihmisen ryhmäkotiympäristöön. Toimintamallissa ratkottiin palveluntuottajan ja rekisterinpitäjän tehtävät, jotta vapaaehtoistoiminta voidaan toteuttaa turvallisesti ja samalla huolehtia, että kehitysvammaisen ihmisen tietosuoja toteutuu.

Tiedon jakamiseen pitää olla lupa

Kehitysvammaisen ihmisen lähellä on paljon henkilökuntaa, joka tietää ja tuntee hänet hyvin. Henkilökunta ei voi puhua kehitysvammaisen ihmisen asioista muille kuin työkavereilleen, koska heitä sitoo työsuhteeseen liittyvä vaitiolositoumus. Vapaaehtoistoiminnan turvallinen järjestäminen kuitenkin edellyttää, että vapaaehtoinen saa tarvittavan tiedon kehitysvammaisesta ihmisestä, jos hän ei pysty sitä itse kertomaan. Koska kunta rekisterinpitäjänä määrää asiakastietojen käyttötarkoituksen, lupa vapaaehtoistyössä tarvittavien asiakastietojen luovuttamiseen kysytään aina kunnalta.

Vapaaehtoinen sitoutuu noudattamaan salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Perehdytyksessä vapaaehtoiselle on tärkeää kertoa yksikön arvot ja toimintatapa, sekä tutustuttaa hänet ajan kanssa kehitysvammaiseen ystäväänsä ja häneen tapaansa olla vuorovaikutuksessa. Vapaaehtoisen on helpompaa sitoutua toimintaan, jos hänet otetaan osaksi yhteisöä ja hänen toiveitaan ja ehdotuksiaan kuunnellaan. Vieraanvaraisessa yhteisössä vapaaehtoistoiminta voi hyvin ja levittää hyvinvointia ympärilleenkin.

Vapaa kansalaistoiminta on mahdollista juurruttaa sopimuksiin perustuvaan palveluliiketoimintaan. Palveluja ostava kunta on pidettävä tietoisena vapaaehtoistoiminnasta ja luvat tietojen luovuttamiseen tulee hankkia asianmukaisesti.

Aktiivisuutta kehitysvammaisten arkeen -hankkeessa rakennetussa toimintamallissa on ohjeita vapaaehtoistoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Mallista löytyy myös ohjeet ja lomakkeet tietojen luovuttamisen prosessiin. Hyvin johdettu vapaaehtoistoiminta tuo mittaamatonta arvoa kehitysvammaisen ihmisen elämään ja rikastuttaa koko yhteisön toimintaa.

Tutustu Vapaaehtoistoimintaa ryhmäkotiin – toimintamalliin Rinnekodin nettisivuilla

Blogin kirjoittanut Maija Rimpiläinen työskentelee Aktiivisuutta kehitysvammaisten arkeen -hankkeen projektipäällikkönä

Aiheeseen liittyvät