4.11.2020

Multisensorisuus on avain vuorovaikutukseen

Lokakuun lopulla kokoonnuttiin Multisensorisen työn verkostopäivään, ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa webinaarin muodossa. Tapahtuman pääpuhujana oli ISNAn puheenjohtaja Maurits Eijgendaal Tanskasta. Puheessaan Eijgendaal nosti esille erityisesti sen, että vaikeasti kehitysvammaisen henkilön kanssa multisensorinen työ voi olla keskeinen avaintekijä, jolla vuorovaikutus saadaan aikaiseksi. Poimin Eijgendaalin puheesta muutamia asioita ja tämän kirjoituksen myötä haluan innostaa sinua tutustumaan multisensoriseen työhön ja kokeilemaan sitä työssäsi. Takaan, että mitä enemmän itse annat tilaa kiireettömälle ja avoimelle vuorovaikutukselle, sitä enemmän saat siitä myös itse ja innostut kokeilemaan lisää. Opit ihan huomaamattasi multisensorisuuden ajatuksen, vaikutut ja ajatuksesi muuttuvat. Tunnet oletettavasti saman kokemuksen, kuin minä aikoinani. Käsitin mikä voima ja arvo on sillä, että arvostan joka ikistä hetkeä asiakkaan kanssa, tartun hänen pieniin aloitteisiin käydä vuorovaikutusta kanssani, pyrin huomioimaan nuo pienetkin asiakkaan eleet aivan eri tavoin kuin aiemmin.

Turvallisuuden tunne ja läsnäolo

Eijgendaal kertoi puertoricolaisesta lähes aikuisesta kehitysvammaisesta pojasta, jonka vuorovaikutustaidot olivat vastasyntyneen tasolla. Tämä tarina osoitti, että aina on toivoa, kun annetaan sille mahdollisuus. Kaikki alkoi kahden, toiselle tuntemattoman ihmisen pienestä sormileikistä, kosketuksesta, johon poika vastasi koskettamalla. Tämä kertoo ihmisen luontaisesta uteliaisuudesta tutustua, vastata toisen vuorovaikutus aloitteeseen. Poika lähti seuraamaa sormen liikkeitä ja nautti siitä, että juuri hänen sormiensa liikkeitä seurattiin. Tästä lähti tapahtumaketju, jonka myötä tahto jatkaa yhteistä vuorovaikutushetkeä kasvoi ja samalla avoimesti kokeillen ja matkien hänen vuorovaikutustaitonsa lisääntyivät. Kaikki vaati kuitenkin sen, että poika tunsi ympäristön ja yhdessäolon suhteellisen turvalliseksi. Poika oletettavasti koki turvalliseksi kokeilla peilailua toisen ihmisen kanssa ja yhteisen tekemisen kautta sai kokea joitakin tunnereaktioita itsessään, jotka saivat hänet jatkamaan vuorovaikutusta. Eijgendaal kuitenkin muistutti, että tällainen hetki vaatii aikaa, läsnäoloa ja avoimuutta, joka taas ei mahdollistu kiireessä. Pikkuhiljaa siis opitaan tuntemaan asiakas paremmin ja paremmin. Tartu hetkeen, kun huomaat hänen olevan valmis ja avoin, joskus jopa itse aloitteellinen vuorovaikutukselle.

Oma kokemukseni tukee Eijgendaalin ajatuksia. Meillä ammattilaisilla on kaikki mahdollisuudet tukea asiakkaidemme vuorovaikutustaitojen kehittymistä, mutta se ei tapahdu asiakkaidemme kohdalla itsestään. Hyvään asiakastuntemukseen kuuluu myös se, että tiedostamme millaiset tekijät tukevat luottamuksen rakentumista, vuorovaikutusta ja avoimuutta heittäytyä kanssakäymiseen, juuri tämän asiakkaan kohdalla. Yhteistä hetkeä voi häiritä mm. äänet, valot tai tuoksut. Vastaavasti niiden avulla voidaan myös luoda asiakasta miellyttäviä ja yhteistyötä edistäviä hetkiä. Itse olen huomannut, että esimerkiksi tietyt äänet tai tuoksut saavat asiakkaamme rentoutumaan. Tietyt värit tai visuaaliset ympäristöt taas edistävät luottamuksen rakentumista ja turvallisuuden tunnetta. Tärkeintä on tuntea jokaisen asiakkaan omat vahvistavat ympäristötekijät ja mieltymykset. Jokainen asiakas on erityinen.

 

Moniaistinen ympäristö asiakassuhteen vahvistajana

Aistihuone on paljon enemmän kuin huone, jossa on seinät. Se on enemmän kuin huone, jonne asiakas viedään kokemaan asioita tai vaikka rauhoittumaan, muistutti Eijgendaal. Hänen mukaansa se on moniaistinen ympäristö, joka luo pohjan yhdessäoloon ja erilaisten taitojen vahvistamisen. Se voi jopa murtaa kokemuksen äärimmäisestä yksinäisyydestä ja eristäytyneisyydestä, kuten Eijgendaalin kuvaileman puertoricolaisen pojan kohdalla.

Snoezen-menetelmät, aistihuoneet, moniaistiset ympäristöt – multisensorisilla menetelmillä on monia nimiä. Niitä yhdistää kuitenkin se, että toimintatiloissa mietitään niin fyysiset, psykologiset kuin esteettiset lähtökohdat asiakkaan kanssa työskentelyyn. Toimintaympäristössä työskentelyn lähtökohtana tulee aina olla asiakkaan tarpeet, joiden mukaisesti valinnat yhdessä työskentelyyn tehdään.

Ammattilaista multisensorisessa työssä motivoi Eijgendaalin mukaan erityisesti se, että hetki hetkeltä oppii tuntemaan asiakkaan paremmin. Asiakkaan kanssa vietetyt suunnitellut hetket antavat luvan keskittyä juuri häneen ja kokemaan työn merkityksellisyyttä.

Kokemukseni mukaan usein ammattilaisille on vaikeinta antaa arvoa pelkälle läsnäololle – sille pohjalle, jossa ei oikeastaan ensin tapahdu mitään – sille hetkelle, kun yhdessä ihmetellään kiireettömästi mihin tämä hetki johtaa. Kannustan kohtaamaan asiakkaasi kiireettömästi ja opettelemaan avointa vuorovaikutusta. Siinä on siemenet asiakassuhteen kasvulle ja yhteistyön vaikuttavuudelle. Yhteistyön vaikuttavuutena voidaan mitata pienin askelin tapahtuvaa vuorovaikutuksen kehittymistä yksilötasolla. Se vaatii opettelua niin ammattilaiselta kuin asiakkaaltakin – anna aikasi läsnäololle!

 

Kirjoittaja Satu Granberg toimii palvelualuejohtajana Rinnekodin Työllistymistä ja osallisuutta edistävissä palveluissa.

Multisensorisen työn verkostopäivän järjestelyistä vuonna 2021 vastaa Vantaan kaupungin vammaispalvelut. Lue lisää multisensorisesta työstä ja Multisensorisen työn verkostopäivistä.

Vuoden 2021 Multisensorisen työn verkostopäivän järjestelyistä vastasi Rinnekoti, yhteistyökumppaninaan Laurea-ammattikorkeakoulu. Tapahtuman ohjelmaan voit tutustua tästä.

Aiheeseen liittyvät