2.7.2020

Päätöksentekoa eri tasoilla

Ihmisille on yhteistä se, että elämä muodostuu oman näköiseksi tekemiemme valintojen ja päätösten pohjalta. Valintojen tekeminen on usein luonnollinen osa elämää, yhtä lailla kuin esimerkiksi hengittäminen. Osa valinnoista on suurempia ja osa pienempiä. Päätöksenteon taustalla on usein henkilökohtaiset mieltymyksemme, ympäristön olosuhteet sekä jokaiselle ominainen tapa painottaa joko järkiperäistä puntarointia tai oman intuition kuuntelua.

Jos päätöksenteon prosessia lähtee pilkkomaan osiin, sitä voi hahmottaa tällaisen seitsemänkohtaisen mallin pohjalta:

  1. Päätöksentekotilanteen tunnistaminen
  2. Tarpeellisen tiedon kerääminen
  3. Vaihtoehtojen tunnistaminen
  4. Vaihtoehtojen arviointi
  5. Valinnan tekeminen eri vaihtoehdoista
  6. Toimiminen päätöksen mukaisesti
  7. Tarpeen tullen päätöksen ja sen seurausten arvioiminen uudelleen

Kaikkia päätöksentekotilanteita voidaan tarkastella tästä näkökulmasta. Oli kyseessä sitten arkipäiväinen asia tai suurempi päätös, joka vaikuttaa omaan ja mahdollisesti muiden elämään monella tavoin.

Mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään ja tehdä päätöksiä omaa elämää koskien ovat hyvin tärkeitä henkilökohtaisen hyvinvoinnin kannalta. Ne auttavat henkilökohtaisen identiteetin muodostumisessa. Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla päätöksentekoon liittyvät kysymykset ansaitsevat erityistä huomiota ja tilanteeseen sopivaa tukea. Muutoin on vaarana, että omaa elämää koskevat valinnat jäävät toteutumatta.

On hyvin yksilöllistä, millä tavalla kehitysvammaisuus vaikuttaa henkilön kykyyn omaksua uutta tietoa, pohtia asioita eri näkökulmista ja arvioida vaihtoehtoisten valintojen seurauksia. Lisäksi kommunikaatioon liittyvät piirteet voivat vaikuttaa siihen, millä tavoin kehitysvammaisen henkilön näkökulma, mielipiteet ja toiveet ymmärretään. Nämä luonnollisesti vaikuttavat kykyyn tehdä itsenäisiä päätöksiä ja siksi on tärkeää pohtia, minkälaista tukea päätöksenteon eri vaiheissa on tarpeellista tarjota.

Erilaisia päätöksentekotilanteita voi hahmottaa päätöksenteon eri tasojen kautta. Varhaisimmalla päätöksenteon tasolla vuorovaikutuskumppanilla on erityisen merkittävä rooli ja tärkeää on se, että henkilö tunnetaan hyvin ja hänen viestinsä ymmärretään. Varhaisimmalla päätöksenteon tasolla kumppanit voivat muokata tilanteita toisenlaiseksi, jos huomaavat ettei henkilö pidä tietystä asiasta. Myös erilaisten vaihtoehtojen tarjoaminen on tärkeää. Seuraavalla päätöksenteon tasolla henkilöllä on kykyä valita hänelle tarjotuista vaihtoehdoista mieluisin. Mutta edelleenkin päätösten tekeminen on riippuvainen niistä vaihtoehdoista, joita vuorovaikutuskumppani tilanteessa tarjoaa. Kolmannella päätöksenteon tasolla henkilö pystyy tekemään oma-aloitteisia päätöksiä, viestimään muille tärkeäksi kokemistaan asioista eikä siten ole riippuvainen muiden tarjoamista vaihtoehdoista. Jaottelu on karkea, mutta työvälineenä hyödyllinen kun pohditaan yksilöllistä päätöksentekokykyä ja siihen sopivia tukitoimia.

Tukea päätösten tekemiseen

Tuettu päätöksenteko on työskentelytapa, jossa lähtökohtana on ihmisten yhtäläinen oikeus päättää omaa elämää koskevista asioista. Tätä päämäärää tavoitellaan tarjoamalla yksilöllistä tukea, jonka tulisi olla juuri kyseisen henkilön tilanteen ja tarpeen mukaan soviteltu. Mitä varhaisemmalla tasolla yksilön taidot päätöksentekoon liittyen ovat, sitä tärkeämmäksi vuorovaikutuskumppanin rooli muodostuu. Valintatilanteiden tukemisessa on hyvin tärkeää ymmärtää henkilön omia toiveita ja mieltymyksiä, joka puolestaan vaatii vuorovaikutuskumppanilta erityistä huomiota ja herkkyyttä. Yksilön mieltymyksistä kertovien vuorovaikutusaloitteiden ja -reaktioiden havaitseminen ja tunnistaminen on tärkeää. Varsinkin varhaisella päätöksenteon tasolla ne ovat ratkaisevan tärkeitä omanlaisten päätösten tekemisen kannalta.

Omaa elämää koskevien valintojen tekeminen on yhtä merkittävää riippumatta siitä, millä päätöksenteon tasolla liikutaan. Arkipäiväiset päätökset ja valinnat eivät ole yhtään vähemmän merkittäviä kuin suuret – oikeastaan varhaisen päätöksenteon tasolla asia on päinvastoin. Pienet päätökset ovat monesti niitä suuria asioita, joiden myötä oma elämästä muodostuu sellainen, joka tuntuu itselle juuri sopivalta.

Kun olemme erilaisten valintojen ja päätösten äärellä joko omassa elämässä tai tukemassa toista henkilöä vuorovaikutuskumppanina, olemme yhtä aikaa elämänlaatuun, hyvinvointiin ja ihmisoikeuksiin liittyvien asioiden äärellä. Saattaa kuulostaa aika mahtipontiselta, kun arki sekä omassa kuin myös Rinnekodin asukkaiden elämässä on yleensä kuitenkin sitä tavallista, arkista elämää. Kuitenkin juuri sen takia asia on niin valtavan tärkeä ja merkityksellinen.

 

Kirjoittaja Johannes Pykäläinen toimii Rinnekodissa johtavana psykologina.

Aiheeseen liittyvät