26.5.2020

Päiväaikainen toiminta meni uusiksi

Rinnekoti supisti työllistymisen ja osallisuuden palveluja maaliskuun puolivälissä sulkemalla ison osa toimintakeskusten toiminnasta koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Toimintakeskusten henkilökunta siirtyi työskentelemään asumisen tuen yksiköihin sekä lapsi- ja perhepalveluiden yksiköihin tilapäisesti. Pikaisesta ja ilman suurempaa ennakkovaroitusta tulleesta tilanteesta huolimatta siirtyminen uusiin yksiköihin tai työtehtäviin on sujunut pääosin hyvin.

Pellaksessa ohjaaja pitää rentoutumishetkeä äänimaljoilla

Pellaksessa päiväaikaisen toiminnan ohjaaja piti äänimaljarentoutusta asiakkaille

Poikkeustilanne vaikutti noin 160 Rinnekodin työntekijän työtehtäviin. Suunnitelma työllistymisen ja osallisuuden palvelujen työntekijöiden siirtymisestä asumisen tuen yksiköihin tehtiin melko nopeasti, mutta lähtökohtana oli työntekijöiden sujuvan ja turvallisen työnteon takaaminen. Usea siirto pystyttiin myös tekemään niin, että työntekijä siirtyi siihen asumisen yksikköön, jossa asuu asiakas työntekijän omasta toimintakeskuksesta.

Toimintakeskus Heikkilän palveluyksikön johtaja Cisu Salo oli mukana järjestämässä työntekijöiden siirtoja kahden työllistymisen ja osallisuuden palvelun yksikön osalta. Vaikka hyppy uuteen varmasti jännitti työntekijöitä, näkee Salo heidän suoriutuneen siitä hienosti.

– Olen käynyt työntekijöiden kanssa kevään aikana kehityskeskusteluja ja niissä olemme käsitelleet poikkeustilannetta ja siihen liittyviä kokemuksia. Joitakin haasteita on totta kai ilmennyt, mutta nekin on saatu ratkottua yhdessä asumisen väen kanssa. On hienoa huomata yhteistyön sujuvan palvelualueiden välillä poikkeustilanteessa ja aiemminkin. Varmasti kaikenlaisia tunteita on tässä kuukausien aikana ilmennyt ja niistä on tärkeää puhua. Uskon, että tästä työntekijät ammentavat itseensä puolin ja toisin hyviä asioita, Salo kertoo.

Salo pohtii, että työntekijöiden siirtyminen uuteen yksikköön ja sinne sopeutumiseen on varmasti pitkälti kiinni siitäkin, miten asumisen asiakkaiden tarpeet poikkeavat oman yksikön asiakkaiden tarpeista. Jos on esimerkiksi omassa yksikössään tottunut toiminnallisuuteen, voi arki hoidollisessa asumisyksikössä tuntua vieraalta. Tosin Salo on kuullut työntekijöiden ja esihenkilöiden mainitsevan, miten uusien henkilöiden tuleminen yksikköön on tuonut erilaista näkökulmaa ja elävyyttä yksiköihin.

– Vaikka asumisen arkeen kuuluu vapaa-ajan virikkeiden ohjaus, tuovat työllistymisen ja osallisuuden palveluiden työntekijät sinne varmasti myös uusia ideoita. Työntekijäni ovat esimerkiksi panostaneen nyt ulkoiluun ja yleensäkin ulkona tekemiseen, mutta myös esimerkiksi hierontahetkiin. Yhdestä yksiköstä sain palautetta, että asiakas oli työllistymisen ja osallisuuden palvelun työntekijän kanssa tehnyt asioita, joita hän ei ollut aiemmin kotonaan tehnyt. Poikkeustilanne on nostanut myös hyviä asioita esille. Toimiva yhteistyö on rikkaus, Salo toteaa., Salo kertoo.

Työtoimintaakin etänä

Pienelle määrälle asiakkaita järjestetään nyt poikkeusaikana myös työtoimintaa etänä. Työhönvalmentaja Sanna Viljamaa on ollut vastuussa toiminnan aloituksesta nyt kevään ajan ja pitänyt sovittuina päivinä yhteyttä asiakkaisiin, lähinnä puhelimitse ja sähköpostilla. Jatkossa etätyötoiminnan vastuuhenkilönä jatkaa työhönvalmentaja Minna Virta.

Työtoimintapäivä alkaa aamulla, jolloin asiakkaan kanssa sovitaan päivän työtehtävät. Ne liittyvät yleensä arjenhallintaan, kodinhoidollisiin tehtäviin, liikuntaan, hyvinvointiteemoihin ja CV:n työstöön.

– Onhan asiakkaan ohjaaminen etänä hieman erikoinen kokemus. Koska yhteydenpito ei ole fyysisesti läsnä olevaa, pystyn arvioimaan asiakkaan tekemistä ainoastaan hänen kertomansa perusteella. Olen kuitenkin koko työtoimintapäivän ajan asiakkaiden tavoitettavissa, joten minulle on voinut soittaa mistä asiasta tahansa, Viljamaa kertoo.

Suurimpana hyötynä Viljamaa onkin kokenut keskustelutuen ja säännöllisen yhteydenpidon nyt, kun asiakkailla ei ole säännöllistä toimintaa ja sosiaalisia kontakteja on paljon vähemmän. Asiakkailla on selvästi ollut tarvetta keskustella vallitsevasta tilanteesta, arjenhallinnasta sekä ihmissuhteista.

Nyt kerätyt kokemukset luultavasti antavat uusia ajatuksia myös aikaan, kun palataan normaalimpaan asiakastyöhön.

– Jotkin ajatuksemme toteuttaa etätoimintaa eivät onnistuneetkaan, sillä asiakkailla ei ole vaadittavia laitteita tai digitaitoja. Varmasti jatkossa tulemme harjoittelemaan heidän kanssaan niitäkin enemmän, kuten yksinkertaisesti esimerkiksi kuvan lähettämistä puhelimella, Viljamaa pohtii.

Lue myös, miten lähdimme toteuttamaan työllistymisen ja osallisuuden palveluja etälivelähetyksinä >>

Aiheeseen liittyvät