14.11.2019

Palvelua omalla äidinkielellä

Kirkkonummella sijaitsevan Toimintakeskus Heikkilän asiakkaista kahdella on toisena äidinkielenään ruotsi. Toimintakeskus on ylpeä siitä, että pystyy tarjoamaan heille palvelua ruotsinkielellä, sillä osa henkilökunnasta on myös kaksikielisiä. Omalla äidinkielellä kommunikointi vahvistaa luottamussuhdetta sekä tuo selkeyttä päivään.

nainen tekee kädentöitä lankanaruista pöydän äärellä

Pääasiassa suomenkielisistä asiakkaista koostuvassa toimintakeskuksessa muun muassa yhteiset asiakaskokoukset pidetään suomen kielellä. Ohjaajat haluavat pitää kiinni siitä, että yksilöohjaus on mahdollista toteuttaa tarvittaessa ruotsin kielellä. Sitä ovat toivoneet myös asiakkaiden omaiset. Ohjaajat Mina Strandberg ja Krister Kalving käyttävätkin kumpikin työpäiviensä aikana ruotsin kieltä.

– Olemme huomanneet, että toisen äidinkielen käyttö ohjaustilanteissa on paljon antoisampaa ja asiakaskin ymmärtää paremmin. Koska me kaksi osaamme työyhteisöstämme parhaiten ruotsia, ruotsinkieliset asiakkaat muun muassa kohdistavat tunteitaan enemmän meihin. On ollut kuitenkin hienoa huomata, että muut ohjaajat ovat pikkuhiljaa uskaltautuneet kommunikoimaan ruotsiksi edes vähän. Yksisanaisetkin ohjeet ovat toimivia, sillä käytämme selkokieltä, Strandberg ja Kalving kertovat.

Toimintakeskus Heikkilässä päivän tekemiset on suunniteltu asiakaslähtöisesti ja päivää rytmittävät niin yksilöohjatut hetket kuin ryhmässä toteutettavat aktiviteetit. Uudehkossa yksikössä on haluttu pitää kiinni siitä ajatuksesta, että tiloista tulee käyttäjiensä näköiset. Niinpä käytävien ja huoneiden seiniltä löytyy asiakkaiden tekemiä maalauksia ja muita taideteoksia.

– Asiakkaille on merkittävää, että heidän tekemänsä kädentaidon tuotteet pääsevät esille ja niitä voivat kaikki katsella. Meidän yksiköstämme löytyy paljon erilaisia osaajia ja uusia ideoita syntyy koko ajan, yksikön johtaja Cisu Salo kertoo.

Yksi Toimintakeskus Heikkilän suosituimmista ryhmistä on tarinaryhmä, jossa asiakkaat yhdessä ohjaajan tuella muodostavat tarinan. Muutama tarinoista on päässyt kehystettynä toimintakeskuksen seinälle, ja niistä voi lukea jos kenenkin päähenkilön seikkailuista erilaisissa paikoissa.

– Asiakkaamme ovat hyvin eri tavalla reagoivia ja mukaan lähteviä, mutta silti kaikki viihtyvät tarinaryhmässä. Annamme asiakkaille aikaa tarinoiden rakentamiseen ja joskus seuraavan juonteen löytymistä joudutaan odottamaan jopa kymmenen minuuttia. Tarinalla ei kuitenkaan ole kiire vaan haluamme niistä asiakkaiden itse tekemiä, vaikka me ohjaajat välillä esitämmekin heille apukysymyksiä eteenpäin pääsemiseksi, Kalving toteaa.

Aiheeseen liittyvät