20.11.2019

Perhehoitajilla koti on työpaikka

Rinnekodilla on 38 pitkäaikaista hoitoa ja 20 lyhytaikaista hoitoa tarjoavaa perhekotia ympäri Suomen. Perhehoidossa kehitysvammaiset henkilöt asuvat perheessä perhehoitajien kotona. Iso joukko Rinnekodin perhehoitajia kokoontui marraskuun alussa yhteiseen kehittämisviikonloppuun. Päivien aikana he saivat työkaluja ja tukea työhönsä, mutta antoisinta oli ennen kaikkea vertaiskeskustelut.

Iso joukko perhehoitajia ryhmäkuvassa ulkona

Iso joukko Rinnekodin perhehoitajia kokoontui Tuusulaan yhteisille perhehoidon päiville.

Irma Kallion perhekoti Nurmijärven Lepsämässä sekä Olli ja Maarit Salmisen perhekoti Keuruulla ovat molemmat jo toisen sukupolven perhehoitokoteja. He ovat käyneet Rinnekodin järjestämissä koulutuksissa säännöllisesti, sillä niistä saa paljon uusia ajatuksia ja ideoita, mitä voisi toteuttaa myös omassa kodissa.

– Täällä ei tarvitse selittää, mitä me teemme tai keitä olemme. Teemme jokainen samaa työtä, joten on helppo kertoa omasta kodista ja omista tekemisistä. Toiset ymmärtävät jutun pointin heti ilman ihmettelyä, eikä tarvitse tuntea itseään kummajaiseksi, Maarit Salminen kertoo naurahtaen.

– Nämä päivät ovat todella antoisia, mutta toisaalta on hyväkin, että näitä on vain kerran vuodessa. Aina jokaista menoa varten joudumme suunnittelemaan, miten se vaikuttaa meidän asukkaisiimme ja mihin he voisivat mennä tai kuka voisi tulla tuuraamaan meitä, Salminen jatkaa.

Suurimmalla osalla perhehoitajista tuuraajat ovat samoja joka kerta. He tuntevat asiakkaatkin perhehoitajan jälkeen parhaiten.

– Oma poikani asuu lähellä ja työskentelee Rinnekodilla, joten hän tulee tarvittaessa tuuraamaan. Hän on myös syntynyt perhekodissa, joten kaikki ovat puolin ja toisin hyvinkin tuttuja toisilleen, Irma Kallio kertoo.

Vaativaa, palkitsevaa työtä

Useammalla meistä työpäivä päättyy, kun työpaikan oven laittaa kiinni. Perhehoitajilla asia ei ole samoin. Asiakkaat asuvat perhehoitokodissa ympäri vuorokauden ja ovat osa perheen arkea osallistuen eri tekemisiin omien taitojensa mukaan.

Sekä Salmiset että Kallio toteavat, että perhehoitajaksi sopivan henkilön tulee olla kotoinen ihminen, joka on kaikin puolin tekevä ja puuhasteleva.

– Kotia pitää haluta rakentaa virikkeelliseksi, toimivaksi ja esteettömäksi. Sellaiseksi, että se on sopiva ihan kaikille, Maarit Salminen sanoo.

Tukea perhehoitajana työskentelyyn saa Rinnekodin henkilökunnalta ja erityisesti palvelualuejohtaja Iivi Koivu saa kiitosta perhehoitajilta. Yhteisten kehittämispäivien lisäksi Rinnekodin henkilökunta käy vierailuilla ja pitää muutoinkin yhteyttä.

– On ihanaa, kun meillä tullaan käymään ja kysytään, että mitä kuuluu ja että toimiiko kaikki, Maarit Salminen kertoo.

– Luottamus puolin ja toisin toimii niin Rinnekodin, asukkaiden kunnan kuin asukkaiden omaistenkin kanssa. Siksi onkin hyvä tehdä tätä työtä, kun tietää, että yhteistyö sujuu. Perhehoitajan työ on toisinaan henkisesti ja fyysisesti raskasta, mutta onneksi vaikeidenkaan tilanteiden kohdalla ei tarvitse koskaan jäädä yksin, Irma Kallio jatkaa.

Perhehoidon tuen muotoja ovat esimerkiksi toimiva yhteistyö, perhehoidon yhteiset tapahtumat, tuki- ja ohjaustapaamiset, vertaistuki ja mentorointi, täydennyskoulutus, työnohjaus sekä yksilöllinen arjen apu.

*****

Rinnekoti ja Eteva kuntayhtymä järjestävät kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden perhehoitajaksi valmentavan kurssin alkuvuodesta 2020. Lue lisää valmennuksesta sekä ennakkoinfosta täältä.

Aiheeseen liittyvät