AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA




Lapsuudenkodista ryhmäkotiin, turvallisesti saattaen


Muuttovalmennus tuo konkreettista tukea ja edistää sopeutumista, kun kehitysvammainen muuttaa uuteen asuinpaikkaan. Erityisen iso elämänmuutos on muutto pois lapsuudenkodista. Nooran totuttautuminen uuteen elämänvaiheeseen on jo pikkuhiljaa alkanut.

Perheen koirat ovat silminnähden innoissaan Nooran, 16, palattua koulusta kotiin Kirkkonummelle. Innostus välittyy myös Noorasta ja hänen äidistään, kun he kertovat ensi syksynä edessä olevasta muutosta. Nooran uusi koti tulee olemaan ryhmäkodissa, lähellä nykyistä lapsuudenkotia.

– Tuntuu jännältä. Mutta on hauskaa, että tuttuja partioryhmästä on myös muuttamassa. Äitiä tulee ikävä, mutta täällä voi sitten käydä kylässä, Noora kertoo. Uusi ryhmäkoti, johon Noora muuttaa, on rakenteilla Kirkkonummen Sepänkannakseen. – Olen käynyt rakennustyömaalla tutustumassa, Noora jatkaa.

Tukea nuoren itsenäistymiseen

Nooran muuttoa lähdettiin pohtimaan vanhempien aloitteesta, kun he saivat tiedon uuden ryhmäkodin perustamisesta kotipaikkakunnalle. – Pohdimme sitä, että onko tämä hyvä ajankohta, sillä Noora tulee olemaan ryhmäkodin nuorin asukas. On kuitenkin optimaalinen juttu, että Noora voi asua samalla paikkakunnalla, lähellä perhettä ja harrastuksia. Mielestäni myös kehitysvammaisilla nuorilla on oikeus itsenäistyä ja heitä tulee siinä tukea, toteaa Nooran äiti.

Muuttovalmennuksen ensimmäisessä ryhmätapaamisessa tulevat asukkaat ja heidän omaisensa saivat esittää toiveita asumiseen liittyen, samalla heille annettiin tehtäväksi pohtia uudelle yksikölle myös uutta nimeä. – On hienoa olla vaikuttamassa yksikön toimintaan ja kulttuuriin. Olemme myös tutustuneet lähipalveluihin ja esittäneet jo toiveita, kuten kirjastoauton pysäkkiä ryhmäkodin läheisyyteen, kertoo Nooran äiti konkreettisena esimerkkinä.

Nooran muuttovalmennus jatkuu seuraavaksi kotikäynnillä, lisäksi tulossa on vielä kaksi ryhmätapaamista ennen muuttoa sekä yksi ryhmätapaaminen muuton jälkeen. Yhdessä perheen kanssa täytettävä ”Näin minä pärjään” -kirjanen auttaa myös tunnistamaan omia toiveita ja tarpeita, sekä tuo tärkeää tietoa myös palveluiden järjestäjille.

Retkiä ja roolivaatteita

Myös arkea uudessa kodissa on jo pohdittu – niin muuttovalmennuksessa kuin perheen keskenkin.
– Toivon, että teemme retkiä. Tykkään varsinkin museoista ja elokuvista. Suosikkielokuvani on Coco, olen nähnyt sen jo kolme kertaa. Coco-julisteeni aion ainakin ottaa mukaan uuteen kotiin, Noora suunnittelee. – Koska yksikkö on lähellä, on meidän helppo hakea Noora vaikka kauppareissulle mukaan. Ja viikonloppuisin vietämme aikaa mökillä, hänen äitinsä jatkaa.

Oman kodin lisäksi Nooralla on myös muita toiveita tulevaisuuteen. – Tykkään pukeutua roolivaatteisiin. Haluaisin olla töissä roolivaatekaupassa, voisin silloin pukeutua joka päivä eri vaatteisiin, Noora toteaa ja jää pohtimaan Halloween-teemaa. Tulevana syksynä on siis tiedossa muuton lisäksi muitakin juhlan aiheita!

 

Räätälöity muuttovalmennus innostaa ja osallistaa

Rinnekodin muuttovalmennuksen tavoitteena on tukea muuttajaa ja hänen läheisiään tulevassa elämänmuutoksessa ja muuttoon valmistautumisessa. Valmennukseen voi kuulua sekä yksilö- että ryhmätapaamisia. 

– Muuttovalmennukset räätälöidään aina muuttajien tarpeiden mukaan. Esimerkiksi autistisille henkilöille voidaan suunnitella enemmän henkilökohtaisia tapaamisia ryhmätapaamisten sijaan. Lisäksi muuttovalmennuksissa on tärkeää huomioida myös muuttajan läheiset, kertoo asiakkuussuunnittelija Heidi Iivari Rinnekodilta.

– Muuttovalmennus on hyvä tapa rakentaa luottamusta ja kerätä samalla tietoa muuttavan henkilön tarpeista ja kommunikaatiosta. Muutto on iso elämänmuutos, ja näin voimme helpottaa sopeutumista, innostaa ja osallistaa, Iivari jatkaa. Erityisen hyödyllinen muuttovalmennus on uutta asumisyksikköä perustettaessa, kun myös henkilökunta on uutta. Onnistunut muutto hyödyttää aina myös palvelun tilaajaa.

 

Teksti: Heini Malin
Kuvat: Jaakko Jaskari

 

Artikkeli on julkaistu Rinneviesti 1/2018 -lehdessä

 





Unelmasta todeksi – kohti itsenäisempää elämää


Asuntoverkostossa asuminen on yksilöllisesti joustava asumisen muoto. Asuntoverkosto mahdollistaa asukkaille enemmän vaihtoehtoja, joissa voidaan huomioida asiakkaan osallisuus oman asumisen suunnitteluun ja asumisen yksilölliset tukiratkaisut. Millalla muutto ryhmäkodista omaan asuntoon lähelle ympärivuorokautista tukimahdollisuutta on tuoreena mielessä, kun uuteen vapauteen ja vastuuseen vielä totutellaan.

Milla, 35, on innoissaan uudesta kodistaan Sylvesterissä, Pitäjänmäessä. Eikä ihme, sillä koti on viihtyisä ja isolta parvekkeelta avautuvat luonnonläheiset, talvisen kauniit maisemat. – Tein testin, että mikä kaupunki on lähinnä sydäntäni ja vastaus oli Helsinki. Muuttaminen jännitti, mutta halusin itsenäisempään asumiseen. Viihdyn nyt tosi hyvin, Milla toteaa iloisesti. Uuteen kotiin Milla on totutellut nyt kolmisen kuukautta. Tänä aikana lähiympäristö on jo tullut tutuksi ja bussireitit myös Espooseen testattu.

– Muutin Sylvesteriin Peuramäen ryhmäkodista Kauniaisten ja Espoon rajalta. Kihlattuni asuu Peuramäessä, siksi muuttaminen tuntui myös haikealta. Näemme kuitenkin toisiamme edelleen viikoittain, sillä kihlattuni vierailee täällä usein, Milla kertoo.

Peuramäen ryhmäkodissa Milla ehti asua seitsemän vuotta. Ryhmäkoti oli hänen ensimmäinen oma kotinsa, jota ennen Milla asui isovanhempiensa luona. Muutto tapahtui Millan omasta aloitteesta. Tärkeimpänä syynä oli halu itsenäisempään, omannäköiseen elämään. – Parasta uudessa kodissani on oma rauha. Voin keittää kahvia tai syödä silloin kun itse haluan. Tykkään nukkua pidempään, joten voin halutessani jättää vaikka aamupalan väliin. Päätin myös, että siivouspäiväni on keskiviikko. Kotitöitä teen muuten tarpeen mukaan, Milla kuvailee rytmiään uudessa kodissaan.

Uuden opettelua, ohjaajien tuella

Muuttoa Sylvesteriin helpotti se, että uudessa kotipaikassa on myös entuudestaan tuttuja ihmisiä.
– Haaveeni toteutui, kun sain ohjaajaksi Minnan. Minnan kanssa on helppo puhua ja luotan häneen täysin. On tärkeää, että ohjaaja kuuntelee minua, on luotettava ja rehellinen, Milla toteaa. Milla saa apua ohjaajilta apua ruoanlaittoon, monipuoliseen ja terveelliseen syömiseen sekä kauppalistojen tekemiseen. Myös rahankäyttöä opetellaan ja suunnitellaan yhdessä, jotta rahaa säästyisi vaikkapa tulevaan Tallinnan risteilyyn.

Muuttoon Milla sai apua sekä ohjaajilta että sukulaisilta. Osa tavaroista laitettiin varastoon ja samalla hankittiin uusia huonekaluja, astioita ja muita tavaroita. Aluksi opettelua vaati myös omassa kodissa oven lukitseminen. – Tunnen oloni turvalliseksi ja asun mielelläni ylemmässä kerroksessa. Ohjaaja on kuitenkin talossa aina saatavilla, joten voin soittaa hänelle, jos vaikka yöllä tulee ikävä, Milla kertoo.  

Skibboa ja musiikkia

Aktiivisena ja sosiaalisena Milla on jo saanut uusia ystäviä asukaskavereista. Yhdessä kahvitellaan asukastuvalla, käydään kaupassa tai lauletaan vaikka karaokea. – Sain Peuramäestä mukaani Skibbo-pelikortit, sitä pelaan tosi mielelläni. Tykkään myös runoista ja sanoitan musiikkia, se on samalla terapiaa itselleni, Milla kertoo harrastuksistaan.

Tupaantuliaiset ovat vielä suunnitteilla, mutta seuraavat isommat haaveet ovat nekin jo mietittynä.
– Haaveenani on muuttaa myöhemmin yhteen kihlattuni kanssa ja mennä naimisiin. Työkseni haluaisin tehdä musiikkia, toteaa Milla ja nauraa iloisesti.

 

Arkea asukkaiden ehdoilla

Sylvesterissä suunnitellaan asumisen tuki yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tuki voi olla kevyestä arjen tuesta ja avustamisesta ympärivuorokautiseen läsnäoloon. Sylvesterissä tuki tarvittaessa saatavilla ympäri vuorokauden, sillä Sylvesterin yhdeksästä ohjaajasta paikalla on päiväaikaan tyypillisesti 2–4, yöaikaan yksi. Yleisimmin asukkaiden tuen tarpeet liittyvät arjen hallintaan ja päivittäisiin toimiin, sekä monipuolisen ruokavalion omaksumisen ja raha-asioiden opetteluun.

 – Merkittävin asukkailta ja omaisilta saatu palaute on tyytyväisyys siihen, että asukkaat saavat elää omannäköistä elämää. Tähän olemme myös pyrkineet. Meillä asukkaat saavat elää itsenäisesti, mutta saatavilla on aina tukea asukkaan tarpeiden mukaisesti. Asukkaiden tyytyväisyys näkyy myös hyvässä työilmapiirissä, kertoo Sylvesterissä ohjaajana toimiva Minna.

 

Teksti: Heini Malin
Kuvat: Jaakko Jaskari

 

Artikkeli on julkaistu Rinneviesti 1/2018 -lehdessä





Ensimmäiset asukkaat ovat muuttaneet Nummelan Niittypeltoon


Rinnekoti on avannut uuden asumispalveluyksikön kehitysvammaisille henkilöille Nummelaan. - Uudessa Niittypellon yksikössä on modernit, valoisat, esteettömät asunnot ja ne täyttävät kaikki kehitysvammaisille henkilöille asetetut asumisen laatusuositukset. Niittypellon asukkaat muuttavat uusiin koteihin porrastetusti pitkin kevättä, muutama koti etsii vielä uusia asukkaita. Ihanaa on ollut nähdä sitä onnea ja iloa, mitä uusi koti on kunkin kasvoille tuonut, kuvailee pal-velupäällikkö Mari Pietarinen.

Nico on yksi Niittypellon uusista asukkaista. Hän on juuri täyttänyt 18 vuotta ja muutti ensimmäiseen omaan kotiinsa. Nico esittelee innoissaan omaa kotiaan. -Mä olen itse valinnut kaikki huonekalut ja muun sisustuksen, se on ihan parasta. Mun lempiväri on vihreä. Olen tosi onnellinen omasta kodistani, se on hieno, kertoo Nico.

Toinen uudesta kodistaan iloitseva on Piia. Molempia, Nicoa ja Piiaa muuttaminen vähän jännitti.  Jokainen muuttaja on saanut yksilöllistä muuttovalmennusta. Ennen muuttoja Piia ja Nico kävivät mm. tutustumassa uusiin koteihin ja pääsivät näin pohtimaan oman kodin tulevaa sisustusta, kertomaan omia toiveita ja haaveita sekä tutustumaan lähialueeseen, uusiin ohjaajiin ja naapureihin.

Toiminnan käynnistyessä panostamme toisiimme tutustumiseen, jotta saamme luotua yhteisöllisyyttä. Asukkaiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä yhteiset tilat ja piha-alueet. Lumien sulamista, grillijuhlia ja tupareita jo odotellaankin innolla, kertoo yksikön palveluesimies Anni Erolahti.

Niittypelto koostuu neljässä asuntoryhmästä, joissa painotetaan hieman erilaisia asioita ja henkilökunnan erityisosaaminen ja vahvuudet pääsevät kussakin kodissa esiin ja käyttöön.  Yksi asuntoryhmä toimii tukiasuntoina. Tukiasunnoissa tarjoamme mm. asumisvalmennusta ja harjoittelemme erityisesti itsenäisen elämisen taitoja ja mahdollisia polkuja eteenpäin. Kaikille asukkaille tehdään yksilölliset palveluiden toteuttamissuunnitelmat ja palvelu räätälöidään kullekin asiakkaalle juuri heidän tarpeitaan vastaaviksi yhteistyössä omaisten ja kotikuntien kanssa.

 

 

Jos olet kiinnostunut Niittypellon asumispalveluista, ota yhteys Asiakasohjaukseemme
Anu Havana puh. 0440 564 555 , anu.havana@rinnekoti.fi

 

 

 





Minun kotini - parasta täällä on yhteisöllisyys ja kivat asukaskaverit


Videolla omasta kodistaan kertoo 29-vuotias Juha, joka asuu ryhmäkodissa.

Missä asut:
Asun ryhmäkodissa Espoossa. Muutin omaan kotiin vanhempien luota viisi vuotta sitten.

Kodissa parasta:
Yhteisöllisyys ja kivat asukaskaverit. Lisäksi meri ja kirjasto ovat lähellä!

Mihin tarvitset apua ohjaajilta:
Ruuanlaittoon, pyykinpesuun ja asiointiin. Turvalliseen asumiseen.

Työ ja harrastukset:
Käyn töissä mediapajalla, jossa tehdään esimerkiksi Marttis-verkkolehteä.  Luen paljon ja osallistun kirjapiiriin. Bändikerhossa olen solistina. Katson myös elokuvia - suosikkejani ovat Turhapuro-elokuvat.

Haaveena:
Muutto yksiöön tavallisessa kerrostalossa, joskus tulevaisuudessa.

 

Koti Rinnekodissa

Asumispalvelujemme tavoitteena on tukea henkilöä niin omassa kodissaan kuin kodin ulkopuolella niissä asioissa ja tilanteissa, joissa apua ja tukea tarvitaan. Videolla omasta kodistaan kertova Juha asuu ryhmäkodissa, jossa jokaisella asukkaalla on oma koti. Omassa kodissa on pieni keittiö ja oma kylpyhuone. Jokainen asukas vastaa itse oman kotinsa sisustamisesta ja siisteydestä. Ohjaajat auttavat ja opastavat tarvittaessa ja henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti.

Ryhmäkotiin kuuluu myös yhteiset tilat, joissa laitetaan ruokaa, syödään ja vietetään vapaa-aikaa yhdessä. Yhteistä toimintaa suunnitellaan asukaskokouksissa.

Rinnekodilla on yli 30 erilaista asumispalveluyksikköä ja asukkaina meillä on yli 450 henkilöä. Meillä on tarjolla erilaisia koteja, niin maalla kuin kaupungissa. Kerro toiveistasi - etsitään sinulle sopiva koti.

 

Koteihimme voit tutustua ”Toimipisteemme”-välilehdellä. Yksikön nimeä klikkaamalla avautuu esittely.

Vapaita asukaspaikkoja voit tiedustella Asiakkuustiimistämme puh. 02063 855 00. (Puhelu ei maksa enempää kuin normaali puhelinverkkomaksu)





Ohjaajan avustamana opin laittamaan itse ruokani


Vappu asuu Rinnekodin asumispalveluissa, omassa kodissaan. Vappu kertoo miten itsenäinen asuminen sujuu, mihin tarvitsee ohjaajan apua ja mitä hänen aktiiviseen vapaa-aikaan sisältyy.

”En ole koskaan elänyt yksin. Olen asunut monissa paikoissa, ja monissa niistä jouduin syömään ruokalassa. Kun neljä vuotta sitten muutin Espoossa tänne Rinnekodin asumispalveluun, sanoin että haluaisin laittaa ruokani itse.

Siitä se lähti. Ohjaajat opettivat minua ja opin kääntämään hellan nupit oikeaan asentoon, maustamaan ruuan ja paistamaan pihvin.

Suunnittelen ohjaajan kanssa ruuat tuleviksi päiviksi. Teemme kauppalistan ja käymme yhdessä kaupassa. Ruuan osaan tehdä jo itse, jos ohjaaja välillä avustaa. Lempiruokiani ovat lasagne ja kalakeitto.

”Kun ohjaajat kysyvät mitä minä haluan, tuntuu mukavalta.”

Raha-asioissa olen vähän tumpelo. On hyvä, että ohjaajat pitävät huolta etten tee heräteostoksia.

Käyn töissä muutamana päivänä viikossa. Menen sinne itse bussilla. Eilen tein mummonneliöitä, joista syntyy mattoja myyntiin. Tykkään virkata, maalata ja kirjoittaa runoja. Minua kiinnostavat vuodenajat.

Aikaisemmin kävin ohjaajan kanssa geokätköilemässä, metsässä ja kaupungissakin. Se oli mukavaa, mutta sitten lähialueen kätköt vähenivät. Nyt kuljeskelen luonnossa ilman kätköjä ja sekin on kivaa. Kun ohjaajat kysyvät mitä minä haluan, tuntuu mukavalta.

Olen myös ehdottanut matkaa Roomaan. Se ei ole toteutunut. Tallinnassa kyllä kävimme porukalla. Ja kylpylässä. Lauantaisin meillä on toimintapäivä, jonka ohjelman suunnittelemme kokonaan itse. Kaikki tapahtumat kirjataan kansioon, ja sitä on kiva katsella jälkeenpäin ja muistella mitä kivaa on tehty.

Ohjaajat ovat täällä ympäri vuorokauden. Öisin minä en täällä hypi vaan nukun, mutta tuntuu mukavalta että voi soittaa ohjaajalle jos tulee hätä.

 

 

Kuva: Sari Myllymäki

Lisää tarinoita