AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA



Koti - Yksilötarinat

Unelmasta todeksi – kohti itsenäisempää elämää

Asuntoverkostossa asuminen on yksilöllisesti joustava asumisen muoto. Asuntoverkosto mahdollistaa asukkaille enemmän vaihtoehtoja, joissa voidaan huomioida asiakkaan osallisuus oman asumisen suunnitteluun ja asumisen yksilölliset tukiratkaisut. Millalla muutto ryhmäkodista omaan asuntoon lähelle ympärivuorokautista tukimahdollisuutta on tuoreena mielessä, kun uuteen vapauteen ja vastuuseen vielä totutellaan.

Milla, 35, on innoissaan uudesta kodistaan Sylvesterissä, Pitäjänmäessä. Eikä ihme, sillä koti on viihtyisä ja isolta parvekkeelta avautuvat luonnonläheiset, talvisen kauniit maisemat. – Tein testin, että mikä kaupunki on lähinnä sydäntäni ja vastaus oli Helsinki. Muuttaminen jännitti, mutta halusin itsenäisempään asumiseen. Viihdyn nyt tosi hyvin, Milla toteaa iloisesti. Uuteen kotiin Milla on totutellut nyt kolmisen kuukautta. Tänä aikana lähiympäristö on jo tullut tutuksi ja bussireitit myös Espooseen testattu.

– Muutin Sylvesteriin Peuramäen ryhmäkodista Kauniaisten ja Espoon rajalta. Kihlattuni asuu Peuramäessä, siksi muuttaminen tuntui myös haikealta. Näemme kuitenkin toisiamme edelleen viikoittain, sillä kihlattuni vierailee täällä usein, Milla kertoo.

Peuramäen ryhmäkodissa Milla ehti asua seitsemän vuotta. Ryhmäkoti oli hänen ensimmäinen oma kotinsa, jota ennen Milla asui isovanhempiensa luona. Muutto tapahtui Millan omasta aloitteesta. Tärkeimpänä syynä oli halu itsenäisempään, omannäköiseen elämään. – Parasta uudessa kodissani on oma rauha. Voin keittää kahvia tai syödä silloin kun itse haluan. Tykkään nukkua pidempään, joten voin halutessani jättää vaikka aamupalan väliin. Päätin myös, että siivouspäiväni on keskiviikko. Kotitöitä teen muuten tarpeen mukaan, Milla kuvailee rytmiään uudessa kodissaan.

Uuden opettelua, ohjaajien tuella

Muuttoa Sylvesteriin helpotti se, että uudessa kotipaikassa on myös entuudestaan tuttuja ihmisiä.
– Haaveeni toteutui, kun sain ohjaajaksi Minnan. Minnan kanssa on helppo puhua ja luotan häneen täysin. On tärkeää, että ohjaaja kuuntelee minua, on luotettava ja rehellinen, Milla toteaa. Milla saa apua ohjaajilta apua ruoanlaittoon, monipuoliseen ja terveelliseen syömiseen sekä kauppalistojen tekemiseen. Myös rahankäyttöä opetellaan ja suunnitellaan yhdessä, jotta rahaa säästyisi vaikkapa tulevaan Tallinnan risteilyyn.

Muuttoon Milla sai apua sekä ohjaajilta että sukulaisilta. Osa tavaroista laitettiin varastoon ja samalla hankittiin uusia huonekaluja, astioita ja muita tavaroita. Aluksi opettelua vaati myös omassa kodissa oven lukitseminen. – Tunnen oloni turvalliseksi ja asun mielelläni ylemmässä kerroksessa. Ohjaaja on kuitenkin talossa aina saatavilla, joten voin soittaa hänelle, jos vaikka yöllä tulee ikävä, Milla kertoo.  

Skibboa ja musiikkia

Aktiivisena ja sosiaalisena Milla on jo saanut uusia ystäviä asukaskavereista. Yhdessä kahvitellaan asukastuvalla, käydään kaupassa tai lauletaan vaikka karaokea. – Sain Peuramäestä mukaani Skibbo-pelikortit, sitä pelaan tosi mielelläni. Tykkään myös runoista ja sanoitan musiikkia, se on samalla terapiaa itselleni, Milla kertoo harrastuksistaan.

Tupaantuliaiset ovat vielä suunnitteilla, mutta seuraavat isommat haaveet ovat nekin jo mietittynä.
– Haaveenani on muuttaa myöhemmin yhteen kihlattuni kanssa ja mennä naimisiin. Työkseni haluaisin tehdä musiikkia, toteaa Milla ja nauraa iloisesti.

 

Arkea asukkaiden ehdoilla

Sylvesterissä suunnitellaan asumisen tuki yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tuki voi olla kevyestä arjen tuesta ja avustamisesta ympärivuorokautiseen läsnäoloon. Sylvesterissä tuki tarvittaessa saatavilla ympäri vuorokauden, sillä Sylvesterin yhdeksästä ohjaajasta paikalla on päiväaikaan tyypillisesti 2–4, yöaikaan yksi. Yleisimmin asukkaiden tuen tarpeet liittyvät arjen hallintaan ja päivittäisiin toimiin, sekä monipuolisen ruokavalion omaksumisen ja raha-asioiden opetteluun.

 – Merkittävin asukkailta ja omaisilta saatu palaute on tyytyväisyys siihen, että asukkaat saavat elää omannäköistä elämää. Tähän olemme myös pyrkineet. Meillä asukkaat saavat elää itsenäisesti, mutta saatavilla on aina tukea asukkaan tarpeiden mukaisesti. Asukkaiden tyytyväisyys näkyy myös hyvässä työilmapiirissä, kertoo Sylvesterissä ohjaajana toimiva Minna.

 

Teksti: Heini Malin
Kuvat: Jaakko Jaskari

 

Artikkeli on julkaistu Rinneviesti 1/2018 -lehdessä

Lisää tarinoita