AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA




Esteetön ja kaunis Sepänkoti tarjoaa turvallisen kodin

Kuva 1: Palveluesimies Merja Sainio on Sepänkodin yhetisissä tiloissa, joissa on muunmuassa pirteän oransseja säkkituoleja.

Rinnekoti avasi uuden kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetun asumispalveluyksikön Kirkkonummen Sepänkannakseen. Sepänkoti on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea asumiseen. Tuki suunnitellaan yksilöllisesti ja se on ympärivuorokautista. Sepänkodissa on 15 asuntoa kaksikerroksisessa luhtitalossa.

Sepänkodin suunnittelu- ja rakennusvaiheessa otettiin huomioon asiakkaidemme erityistarpeet. Kaikki tilamme ovat esteettömiä ja niissä on otettu huomioon myös joitakin heikkoon näkö- ja hahmottamiskykyyn liittyviä erityisratkaisuja.

- Ensimmäiset asiakkaat ovat jo muuttaneet omiin koteihinsa ja lähiviikkojen aikana talo on täynnä elämäniloisia asukkaita. Tutustuimme kaikkiin asiakkaisiimme jo etukäteen muuttovalmennuksessa, joka antoi eväitä niin uusille asukkaille kuin ohjaajillekin yhteistyöhön, kertoo palveluesimiehenä toimiva Merja Sainio.

Muuttovalmennuksessa tutustutaan asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin, ja myös tuleviin naapureihin. Valmennuksen loppuvaiheessa tutustuttiin Sepänkodin tiloihin ja puhuttiin oman kodin sisustamisesta.
- Jokainen asukas sisustaa oman kotinsa haluamallaan tavalla. Tilojen esteettömyyteen ja turvallisuuteen sekä yhteisten tilojen viihtyvyyteen on panostettu erityisesti, iloitsee Sainio kauniista Sepänkodista. Toivon, että henkilökuntamme kanssa voimme luoda asukkaillemme heidän toiveiden mukaisen, mieleisen kodin, kertoo Sainio.

Tutustu muuttovalmennukseemme, katso video >>





Martin jalanjäljissä


Rinnekodin uudet lapsille suunnatut yksiköt Juniori-Martti ja Kasvunkoti Martti avasivat ovensa toukokuun alussa Helsingin Alppikadulla. Ne tarjoavat hoitoa ja sijaishuoltoa kehitysvammaisille ja muille erityistarpeisille lapsille ja nuorille. Tuoreimmassa Lapsen maailma -lehdessä julkaistiin artikkeli, jossa palveluistamme kertovat palvelupäällikkö Miia Lipponen ja esimiehenä toimiva Paula Laakso-Porras.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan





Hyvä työpäivä tehdään yhdessä


Palvelumme onnistuminen mitataan jokaisessa asiakaskohtaamisessa, niin sisäisten kuin ulkoisten asiakkaiden kokemuksissa. Työntekijän hyvinvointi heijastaa aina asiakaskokemukseen. Siksi meille Rinnekodissa on tärkeää tukea henkilökunnan työhyvinvointia ja mahdollistaa hyvä työpäivä jokaisena päivänä. Henkilöstöjohtajamme Nina Leppäkangas kirjoittaa asiantuntijablogissamme mistä Hyvää Työpäivää -ohjelmassa on kyse.

Mistä Hyvä Työpäivä syntyy?

Työhyvinvointi muodostuu monista käytännön asioista, niin työntekijän osaamisesta kuin hyvästä esimiestyöstä, toimivasta organisaatiokulttuurista, selkeästä työnkuvasta sekä avoimesta ja vuorovaikutteisesta yhteistyöstä. Mutta kenen vastuulla ovat työhyvinvointi tai koko organisaation hyvinvointi? Katse kääntyy usein omaan esimieheen tai HR-osastolle, vaikka itse asiassa meillä jokaisella on vastuu omasta ja työyhteisömme hyvinvoinnista.

Rinnekodissa käynnistyi tämän vuoden alussa Hyvää työpäivää! -ohjelma yhteistyössä työterveyshuollon palvelut meille tuottavan Terveystalon, työeläkevakuutusyhtiöiden Ilmarinen ja Keva sekä tapaturmavakuutuskumppani LähiTapiolan kanssa. Hyvää työpäivää! -ohjelmassa keskitymme henkilöstön työhyvinvointiin, ja kesällä 2018 laajensimme ohjelmaa myös työturvallisuuden osa-alueille. Haluamme vastuullisena työnantajana huolehtia henkilökuntamme työssä jaksamisesta ja turvallisesta työympäristöstä. Olemme asettaneet työhyvinvoinnille ja työturvallisuudelle selkeät tavoitteet ja mittarit, joita työhyvinvoinnin ohjausryhmä seuraa ja raportoi koko organisaatiollemme.

Työvire-kysely kehittämisen pohjana

Kaksi kertaa vuodessa tehtävän Työvire-kyselyn avulla haluamme ymmärtää paremmin koko henkilöstömme työvireisyyttä, käsitystä omasta hyvinvoinnistaan ja kokemusta työtyytyväisyydestään. Kevään kyselyn tulosten perusteella työvireemme koko talon osalta on hyvä; asteikolle yhdestä viiteen saimme tulokseksi 3,8. Työvireessä on luonnollisesti eroja eri toimipisteiden kesken. Jokainen esimies on käynyt tulokset ja kehittämiskohteet läpi omien tiimiensä kanssa ja jokainen tiimi on tehnyt omat kehittämistavoitteensa.

Työvire-kyselyn tulokset kertovat, että peräti 94% henkilökunnastamme kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. Selkeä vahvuus työyhteisössämme on myös se, että henkilökuntamme tietää mitä meiltä työssämme odotetaan, oma rooli ja vastuualue ovat hyvin selvillä. Olen tästä tuloksesta erityisen iloinen, sillä työn merkityksellisyys, sekä kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan työhönsä ja tietää, mitä työssä odotetaan, tutkitusti lisäävät työhyvinvointia. 

Kevään Työvire-kyselyssä nousivat kehityskohteiksi työnantajan kiinnostuneisuus hyvinvoinnista sekä työympäristön turvallisuus. Hyvää työpäivää ja Turvallista työpäivää -ohjelmien avulla pyrimme löytämään ratkaisuja näihin kehityskohtiin. Lisäksi olemme jo uudistaneet työpaikkaselvitystä, ottaen mukaan koko yksikön henkilöstölle tehtävän esikyselyn, ja työhyvinvoinnista kannustamme keskustelemaan vähintään kaksi kertaa vuodessa työhyvinvointikeskustelun, joka kirjataan henkilöstötietojärjestelmäämme. Näiden aiheiden tulisi toki olla esillä ihan jatkuvasti arjessa ja niistä tulee voida puhua työyhteisössä avoimesti ja rakentavassa hengessä, yhdessä ratkaisuja hakien. Sinulle työympäristön turvallisuus voi tarkoittaa jotain ihan muuta, kuin minulle – kerrotaan siis rohkeasti ajatuksemme, jotta vältytään usein pieleen meneviltä oletuksilta.

Meillä jokaisella on vastuu pitää huolta omasta työkykyisyydestämme ja hyvinvoinnistamme. Työnantaja voi meitä siinä tukea, mutta kävelylle tai jumppasalille kukaan muu ei voi mennä puolestasi. Omassa työyhteisössä on myös hyvä keskustella, miten tiimissäsi voidaan tukea keskinäistä hyvinvointia esimerkiksi mikrotauot mahdollistaen, sillä asiakastyömme on intensiivistä ja lyhytkin hengähdystauko on tärkeää palautumisen kannalta. Yhteistyössä on voimaa ja kollegiaalisella tuella jaksamme kaikki paremmin!

Työhyvinvointi ja hyvä asiakaskokemus kulkevat käsikädessä?

Uskon, että hyvinvoiva työntekijä pystyy kuin itsestään tarjoamaan paremman asiakaskokemuksen ja tukee organisaatiotamme kilpailu- sekä uudistumiskykyisyydessä. Työhyvinvoinnin kehitystä ei tehdä yhdessä yössä, eikä siihen ole ”poppaskonsteja”. Se on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii yhteistyötä ja myönteistä asennetta ihan meiltä kaikilta. Hyvää työpäivää ja Turvallista työpäivää -ohjelmamme jatkuvat vielä vuosia ja tulokset näkyvät vähitellen – kun vaan olemme itse avoimia niitä näkemään. Hyvää työpäivää!

 

 

 

 





Maija Rintala on Vuoden kesätyöntekijä 2018


Rinnekodissa kesätöissä ollut toimintaterapeuttiopiskelija Maija Rintala on saanut Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa vuoden kesätyöntekijä -kunniamaininnan. Rintala työskenteli Rinnekodilla kesällä 2018 Hiiala -nimisessä kehitysvammaisille lapsille tarkoitetussa ryhmäkodissa.

 

”Maija on ennakkoluulottomasti tarttunut perushoitoon vähäisestä kokemuksesta huolimatta, kuntouttanut lapsia aktiivisesti ja hoitanut huolella kaikki muut annetut työtehtävät. Ennen kaikkea Maija on ollut aktiivisesti ja oma-aloitteisesti kehittämässä Hiialan lapsille tärkeää multisensorista toimintaa mm. kehittämällä aistimatkoja ja valmistamalla painoleluja ja tuomalla uutta opittavaa myös vanhoille konkareille, kertoo Annu Aromaa, Hiialan palveluesimies.

"Maija on luonnollisesti ja arvostavasti ollut vuorovaikutuksessa lasten kanssa, kohdellut kaikkia lapsia tasavertaisesti sekä sujuvasti tullut osaksi työyhteisöä", jatkaa Aromaa.

”Mun kesä Hiialassa oli tosi antoisa ja opettavainen. Pääsin tekemään paljon sellaista mitä en ennen ollut nähnyt tai tehnyt, opin paljon niin itsestäni mutta myös työhön liittyviä käytännön asioita”, kertoo Maija Rintala. Hän kuvailee työyhteisöään kannustavaksi ja kiittelee erityisesti hyvää perehdytystä ja sitä miten hänet otettiin hyvin mukaan työyhteisöön.

Rintalan opinnot jatkuvat Turun Ammattikorkeakoulussa ja syksyn aikana hän aikoo tehdä keikkatyötä sote-alalla. Rinnekoti työllisti tänä kesänä noin 120 kesätyöntekijää eri toimintayksiköissä. Kehitysvamma-alan suurimpana toimijana Rinnekoti kantaa myös yhteiskuntavastuuta, jotta sote-alan opiskelijat pääsevät tutustumaan ja saamaan kokemusta kehitysvamma-alasta.

Lämpimät onnittelut Maijalle!

 

Vastuullinen kesäduuni -tutkimus: kesätyö vahvistaa nuorten luottamusta tulevaisuuden työllistymiseen

Suomalaisten nuorten kesätyökokemukset ovat kokonaisuudessaan huippuluokkaa ja kesätyöprosessi on viritetty korkealle tasolle. Kesätyökokemus rakentaa vahvasti nuoren pystyvyyskäsitystä työntekijänä.

Yli 80 prosenttia Vastuullinen kesäduuni -kampanjan kesäduunikyselyyn vastanneista nuorista sanoo kesätyökokemuksen lisänneen luottamusta tulevaisuuden työllistymiseen. Kesätyötehtävät koetaan mielekkäinä ikäryhmästä riippumatta, mutta alle 18-vuotiaat kesätyöntekijät kokevat kohdanneensa epäoikeudenmukaista kohtelua muita ikäryhmiä useammin.

“Nuoria kesätyöntekijöitä ei saa aliarvioida. On huolehdittava, että heidät otetaan tosissaan, jotta he kokevat saavansa äänensä kuuluviin”, ohjeistaa Vastuullinen kesäduuni -kampanjan projektijohtaja Päivi Salminen-Kultanen.

Myös perehdytyksessä on pientä parantamisen varaa. Erityisesti vanhemmat ja useamman vuoden samassa yrityksessä työskennelleet kesätyöntekijät toivoivat kattavampaa perehdytystä, samoin naiset. Toisaalta henkilökohtaiseen ohjaamiseen on panostettu ja kesätyöntekijät kokevat pääsevänsä kehittymään kesätyössään enemmän kuin aiempina vuosina.

”Tutkimustulosten mukaan huomiota tulee kiinnittää sukupuolten väliseen tasa-arvoon erityisesti ohjauksen kohdalla, nuorimpien kesätyöntekijöiden äänen kuulumiseen ja vanhimpien kesätyöntekijöiden perehdytykseen. Kaiken kaikkiaan kesätyöprosessin on pystyttävä huomioimaan yksilölliset tarpeet yhä paremmin“, Päivi Salminen-Kultanen painottaa.

Tulokset selviävät Vastuullinen kesäduuni 2018 -kampanjaan liittyvästä kesätyötutkimuksesta. Vastuullinen kesäduuni -kampanjan tutkimukseen osallistui 128 yritystä ja vastasi 7790 14–29-vuotiasta nuorta.

Vuoden parhaat kesätyönantajat ovat IKEA, Fastems Oy ja Kraton Chemical

Vastuullisin kesäduuni 2018 -kilpailun voittoon ylsi pienten ja keskisuurten sarjassa kemian alan yritys Kraton Chemical ja suurten yritysten sarjassa Fastems Oy. Uudessa 1000Plus-sarjassa voiton vei IKEA.

“IKEA tarjoaa huipputason kesätyökokemuksen. Osa-alueista jopa neljä, hakijakokemus, työtehtävien mielekkyys, perehdytys ja oikeudenmukaisuus, arvioidaan 1000PLUS sarjan kaikkein parhaimmiksi. Erinomainen suoritus heijastuu edelleen yleisen tyytyväisyyden erittäin korkeana tasona.”

“Fastemsin kesätyöntekijät ovat todella viihtyneet kesätyössään. Kaikki Fastemsin kesätyön osa-alueet yltävät erinomaiselle tasolle, hyvin lähelle parhainta arvosanaa. Kokonaistyytyväisyys ja työsopimusten hoitaminen arvioidaan suurten sarjan parhaimmiksi.”

“Kaikki Kraton Chemicalin kesätyökokemuksen osa-alueet yltävät erinomaiselle tasolle, suurin osa hyvin lähelle parhainta arvosanaa. Erityisenä vahvuutena nousee kesätyöntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu, joka arvioidaan sarjansa parhaimmaksi. Kokonaistyytyväisyyden taso on huikea ja samalla sarjansa paras.”

 

Infoa Vastuullinen kesäduuni -kampanjasta ja tutkimuksesta:

Vastuullisin kesäduuni -kilpailuun osallistui 128 työnantajaa ja vastauksia saatiin 7790 kesätyöntekijältä iältään 14–29-vuotiaita. Kilpailu toteutettiin verkkokyselynä touko-heinäkuun 2018 aikana ja voittajat valittiin kesätyöntekijöiltä saadun kokonaispalautteen perusteella. Työnantajia arvioitiin muun muassa työnhakuprosessin, perehdytyksen, työtehtävien mielekkyyden ja tasapuolisuuden perusteella. Tutkimuksen toteutti T-Media Oy.

Oikotie Työpaikkojen luotsaama Vastuullinen kesäduuni 2018 -kampanjaan osallistui tänä vuonna ennätykselliset 459 työnantajaa, jotka tarjosivat yhteensä yli 65 000 vastuullista kesätyöpaikkaa. Kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat kuuteen hyvän kesätyön periaatteeseen, jotka ovat hyvä hakijakokemus, mielekäs työ, perehdytys ja ohjaaminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kohtuullinen palkka sekä kirjallinen työsopimus ja työtodistus. Vuoden 2018 kampanjan pääyhteistyökumppanit ovat Telia, Destia, S-ryhmä, Barona, Varma, Kojamo, Metsä Group, Kraton Chemical, EK, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja T-Media. www.kesaduuni.org, #vkd2018

 





Pilottitutkimus vahvisti: Digitaalinen tunnetilan ja stressitasojen mittaaminen yhdistettynä videotutkimukseen antoi syvempää asiakasymmärrystä.


Rinnekoti ja Sailer Oy käynnistivät toukokuussa 2018 ainutlaatuisen pilottitutkimuksen, jossa yhdistettiin digitaalinen tunteiden ja stressitasojen mittaaminen videografiseen laadulliseen tutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin asiakkaan tunteita ja sitä kautta luoda parempaa asiakasymmärrystä. Tutkimuksessa käytettiin viikon ajan älysormusta*, joka mittasi sympaattisen hermoston toimintaa. Pilotti-tutkimuksessa mukana oli kolme vaikeasti kehitysvammaista henkilöä, joilla on vaikeuksia puheentuottamisessa ja kommunikoinnissa, sekä kuusi heidän kanssaan työskentelevää ohjaajaa.

Rinnekodin toimitusjohtaja Anu Kallio on tyytyväinen tutkimusyhteistyöhön ja sen tuloksiin.
” Pilottitutkimuksella pääsimme pureutumaan asiakkaiden ja henkilökunnan kokemuksiin. Tutkimustulokset ovat yksilöllisiä, mutta esimerkiksi näiden tulosten perusteella tehtävät muutokset työympäristöön hyödyttävät koko työyhteisöä ja asiakkaitamme”, pohtii Kallio tulosten merkitystä.

”Asiakaskokemus on usein sanahelinää. Arvokkaaksi se muodostuu vasta silloin, kun ymmärrämme miten kokemukset muodostuvat ja osaamme tätä ymmärrystä hyödyntää”, kiteyttää pilotin tuloksia Hannu Uotila, Oy Sailerin toimitusjohtaja.

 

Sosiaaliset tilanteet ja yksinäisyys – vaikutukset stressitasoihin vaihtelevat

Sosiaaliset tilanteet mm. päivätoiminnassa, yhteiset ruokailut ja läheisten kohtaamiset ovat tärkeitä myös vaikeasti kehitysvammaiselle henkilölle. Älysormuksella tehdyn mittauksen perusteella voidaan todeta, että pilottitutkimuksessa mukana olleiden vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden stressitasot laskivat huomattavasti yhteisöllisissä tilanteissa ja heidän ollessaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Vastaavasti heidän stressitasot olivat erittäin korkealla silloin, kun he viettivät yksin aikaa omassa asunnossaan. Toisaalta sosiaaliset ryhmämuotoiset tilanteet saattoivat olla stressaavia, jos ryhmän kokoontumistila oli meluisa. Melusta stressaantuivat niin ohjaajat kuin asiakkaatkin.

Mikä on riittävä unen määrä?

Pilottitutkimus antoi arvokasta tietoa myös henkilöiden unen laadusta ja palautumisesta unen aikana. Ohjaajat olivat esimerkiksi olleet huolissaan erään pilottiin osallistuneen henkilön unen määrästä. Älysormuksen mittausten mukaan lyhyenä pidetty nukkumisaika ja unen laatu olivat itseasiassa hyvin palauttavia, mikä oli huojentava tieto.

Ohjaus- ja hoitotyötä tekevillä henkilöillä unen aikainen palautuminen oli hyvin yksilöllistä. Erityisen kiireinen työpäivä mm. henkilöstövajeen vuoksi saattoi näkyä levottomana nukkumisena seuraavana yönä. Tutkimus myös vahvisti, että esimerkiksi kännykän käyttöön tai lasten nukuttamiseen liittyvät rutiinit vaikuttavat yöuneen.

 

Haastattelupyynnöt:

Taina Rönnqvist, viestintäpäällikkö, Rinnekoti
044-762 1992, taina.ronnqvist@rinnekoti.fi

 

Oy Sailer Research & Development on vuonna 2014 perustettu tutkimustoimisto, joka yhdistää asiakasymmärryksen tutkimisen ammattimaiseen videotuotantoon. Sailer työllistää tällä hetkellä keskimäärin viisi henkilöä. Liikevaihtotavoite vuodelle 2017 on 500 000 euroa. Sailerin perustaja Hannu Uotila teki vuonna 2011 Aalto-yliopistolle maailman ensimmäisen videomuotoisen gradun kauppatieteissä. www.sailer.fi  

Rinnekoti on Suomen suurin yksityinen kehitysvamma-alan toimija ja Suomen neljänneksi suurin hoiva-alan yritys. Rinnekodin palvelut on suunnattu kaikenikäisille vammaisuudesta, pitkäaikaisesta sairaudesta tai muusta syystä erityistä tukea tarvitseville sekä heidän perheille ja omaisille. Asiakkaina ovat myös palveluja ostavat tahot, kuten kunnat. Rinnekoti tarjoaa asumisen, terveydenhuollon ja kuntoutuksen sekä työn ja osallisuuden palveluita. Palveluita käyttää noin 3 500 asiakasta 60 kunnasta. Liikevaihtomme noin 80 miljoonaa euroa. Työllistämme yli 1100 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista pääasiassa Uudellamaalla. Rinnekodin työtä ohjaavat arvot ovat hyvä elämä, asiantuntijuus ja lähimmäisyys. Lisätietoja: www.rinnekoti.fi

 

*) Tutkimuksessa käytettiin Moodmetric-sormusta, joka mittaa henkilön sympaattisen hermoston aktiivisuutta ihon sähköjohtavuuden vaihtelusta.

**) Lisätietoa kehitysvammaisuuteen liittyvistä puheentuottamisen haasteista ja varhaisesta kommunikaatiosta: http://papunet.net/tietoa/vaikeimmin-kehitysvammainen-kumppani

Lisää tarinoita