AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA




Taideteokset huokuvat joulun taikaa


Lounaskahvila Ainoliinassa juhlittiin Aki Hannukan jouluisen taidennäyttelyn avajaisia. Teoksissa toistuvat muun muassa Akin muistot vietetyistä jouluista.

Joulu on jo pian ovella ja nyt se on myös lounaskahvila Ainoliinan aulassa. Aki on innokas piirtäjä ja kun Kulttuuriryhmän ohjaajat ehdottivat aihetta etsivälle nuorukaiselle teemaksi joulua, ryhtyi hän heti töihin. Ja kuten avajaisissa pidetystä puheesta ilmeni, oli näyttelyyn esille tuodut kymmenen teosta valmiita jo muutamassa päivässä.

Vanhempiensa luokse joulun viettoon lähtevä Aki on tuonut teoksissaan esille niin muistoja perheen yhteisistä jouluista kuin toiveita tulevista jouluista. Hänen oma suosikkinsa on teos, jossa lämpöisessä kodissa valmistaudutaan jouluruokailuun.

- Kinkku on joulun paras ruoka. Ja limuakin pöydästä löytyy, Aki kertoo. Näyttelyn avajaisissa herkuteltiin joulutortuilla.

Vierailta ja ystäviltä satoi kehuja Akin hienoille töille ja osa jopa ihmetteli, miten hän on ehtinyt kaikki ne yksinään tehdä. Teoksissa kun on paljon yksityiskohtia. Huomiota herätti myös herkkä ja kaunis vaaleansininen teos, jonka keskellä on enkeli jään päällä.

- Toivottavasti tulisi lunta. Se on kaunista, Aki toivoo.

Teokset ovat esillä koko joulukuun ajan.

Teksti ja kuvat: Johanna Haaga-Shrestha





Työhönvalmentajan tukemana työelämään

Työhönvalmentaja Paula Koskelainen-Nordberg auttaa asiakkaitaan työllistymisessä

Jonne perehdytetään tänään työpaikkansa kassajärjestelmään. Mukana on myös työhönvalmentaja Paula Koskelainen-Nordberg, joka on juuri aamulla saanut 10 minuutin pikabriiffauksen samaiseen kassajärjestelmään. Tilanne on tuttu Paulalle, sillä aina hänen valmennettavansa ei työllisty alalle, josta Paulalla itsellään olisi osaamista. Silloin on otettava nopeasti haltuun tehtävä kuin tehtävä.

Paula Koskelainen-Nordberg on työskennellyt Rinnedin työhönvalmentajana kolmisen vuotta. Tällä hetkellä hänellä on 13 valmennettavaa, joista 8 on työkokeilussa tai palkkatyössä. Työhönvalmentajien toimenkuvat saattavat olla hyvin laajoja ja edellyttävät monipuolista osaamista ja työkokemusta. Koskelainen-Nordberg itse on tehnyt pitkän työuran ravintola-alalla ennen terveys- ja sosiaalialalle siirtymistä.

- Työhönvalmentajan tehtävässä työskentelen pääsääntöisesti valmennettavieni tukena heidän työpoluillaan. Tämä sitten pitää sisällään kaikenlaista kuten työtaitojen arviointia Imba ja Melba työkaluilla, työnantajien etsimistä ja heidän kanssa keskustelua sekä työpaikoilla käyntejä ja siellä työskentelyn havainnointia, Koskelainen-Nordberg kertoo moninaisesta työkuvastaan.

Työllistymiseen vaikuttaa moni tekijä

Työhönvalmennusprosessi lähtee liikkeelle aina asiakas edellä, eli valmennettavalle etsitään häntä kiinnostavaa ja hänelle sopivaa työtä. Joskus työpaikka löytyy helposti, toisinaan sitä pitää etsiä pidempään tai löytynyttä työtä joudutaan räätälöimään valmennettavalle sopivaksi.

Kun työpaikka löytyy, aloittaa asiakas usein te-toimiston kautta työkokeiluna, joka kestää korkeintaan kuusi kuukautta. Työkokeilun aikana työntekijä osoittaa taitonsa ja motivaationsa työtä kohtaan ja samalla työnantaja tutustuu työntekijään ja tämän tapoihin työskennellä. Harjoitella voi myös meillä Rinnekodissa sisäisessä työkokeilussa.

- Tavoitteenamme on usein palkkatyö, mutta se on monesta tekijästä kiinni. Haluan aina puhua asioista totuudenmukaisesti ja esimerkiksi työaika sekä työntekijän kehittämiskohteet ja ominaispiirteet ovat sellaisia. Moni asiakkaistani haluaisi työskennellä pidempiä päiviä, mutta pitää ottaa huomioon myös realistinen jaksaminen. Jos työntekijä kuormittuu liian pitkistä työpäivistä, ei työurasta tule kovin pitkä. Työhönvalmennuksen yhtenä ajatuksena on löytää tasapaino ja mahdollisesti pikkuhiljaa lisätä työtunteja, kun siltä tuntuu. Epäonnistumistakin pitää pystyä sietämään, sillä joskus työllistyminen epäonnistuu vaikkapa puhtaasti motivaation puuttumiseen, Koskelainen-Nordberg selventää.

Hyväksyttävä rajallisuutensa

Työhönvalmentajan työ on hyvin ihmisläheistä. Paula Koskelainen-Nordberg myöntääkin, että hänen ihmistuntemustaitonsa ovat työn myötä parantuneet, joskin hän on aina ollut sosiaalinen ja viihtynyt vuorovaikutustilanteissa. Tilanteet työpaikoillakin vaihtelevat ja monesti varsinkin alussa hänen läsnäoloa kummeksutaan.

- Yleensä kuitenkin melko pian työpaikoilla ymmärretään mikä minun roolini on. Vaikka työnantajan vastuulla on aina työntekijän perehdyttäminen, minun panos havainnoinnissa ja työn sujuvoittamisessa on saanut monen työsuhteen starttaamaan paremmin. Haluan aina myös painottaa, että en ole missään nimessä arvostelemassa työpaikkojen käytäntöjä, mutta koska tunnen valmennettavani hyvin, osaan sanoa, jos joitain juttuja voitaisi tehdä hänen kohdallaan toisin, hän kertoo.

Joskus myös työntekijän rajallisuudet tulevat vastaan, mikä on Koskelainen-Nordbergin mielestä tärkeä huomioida. Mitä paremmin hän valmennettavansa tuntee, sitä aiemmin hän osaa puuttua työllistymistä hankaloittaviin tekijöihin.

- Liian usein kehitysvammaista työntekijää kehutaan ylenpalttisesti. On ihan ok olla osaamatta kaikkea. Kun löytyy työ ja taidot kohtaa, tulee paras lopputulos. Riittää, kun osaa sen mitä pyydetään tekemään, hän kiteyttää.

Teksti ja kuva: Johanna Haaga-Shrestha





Esteetön ja kaunis Sepänkoti tarjoaa turvallisen kodin

Kuva 1: Palveluesimies Merja Sainio on Sepänkodin yhetisissä tiloissa, joissa on muunmuassa pirteän oransseja säkkituoleja.

Rinnekoti avasi uuden kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetun asumispalveluyksikön Kirkkonummen Sepänkannakseen. Sepänkoti on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea asumiseen. Tuki suunnitellaan yksilöllisesti ja se on ympärivuorokautista. Sepänkodissa on 15 asuntoa kaksikerroksisessa luhtitalossa.

Sepänkodin suunnittelu- ja rakennusvaiheessa otettiin huomioon asiakkaidemme erityistarpeet. Kaikki tilamme ovat esteettömiä ja niissä on otettu huomioon myös joitakin heikkoon näkö- ja hahmottamiskykyyn liittyviä erityisratkaisuja.

- Ensimmäiset asiakkaat ovat jo muuttaneet omiin koteihinsa ja lähiviikkojen aikana talo on täynnä elämäniloisia asukkaita. Tutustuimme kaikkiin asiakkaisiimme jo etukäteen muuttovalmennuksessa, joka antoi eväitä niin uusille asukkaille kuin ohjaajillekin yhteistyöhön, kertoo palveluesimiehenä toimiva Merja Sainio.

Muuttovalmennuksessa tutustutaan asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin, ja myös tuleviin naapureihin. Valmennuksen loppuvaiheessa tutustuttiin Sepänkodin tiloihin ja puhuttiin oman kodin sisustamisesta.
- Jokainen asukas sisustaa oman kotinsa haluamallaan tavalla. Tilojen esteettömyyteen ja turvallisuuteen sekä yhteisten tilojen viihtyvyyteen on panostettu erityisesti, iloitsee Sainio kauniista Sepänkodista. Toivon, että henkilökuntamme kanssa voimme luoda asukkaillemme heidän toiveiden mukaisen, mieleisen kodin, kertoo Sainio.

Tutustu muuttovalmennukseemme, katso video >>





Martin jalanjäljissä


Rinnekodin uudet lapsille suunnatut yksiköt Juniori-Martti ja Kasvunkoti Martti avasivat ovensa toukokuun alussa Helsingin Alppikadulla. Ne tarjoavat hoitoa ja sijaishuoltoa kehitysvammaisille ja muille erityistarpeisille lapsille ja nuorille. Tuoreimmassa Lapsen maailma -lehdessä julkaistiin artikkeli, jossa palveluistamme kertovat palvelupäällikkö Miia Lipponen ja esimiehenä toimiva Paula Laakso-Porras.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan





Hyvä työpäivä tehdään yhdessä


Palvelumme onnistuminen mitataan jokaisessa asiakaskohtaamisessa, niin sisäisten kuin ulkoisten asiakkaiden kokemuksissa. Työntekijän hyvinvointi heijastaa aina asiakaskokemukseen. Siksi meille Rinnekodissa on tärkeää tukea henkilökunnan työhyvinvointia ja mahdollistaa hyvä työpäivä jokaisena päivänä. Henkilöstöjohtajamme Nina Leppäkangas kirjoittaa asiantuntijablogissamme mistä Hyvää Työpäivää -ohjelmassa on kyse.

Mistä Hyvä Työpäivä syntyy?

Työhyvinvointi muodostuu monista käytännön asioista, niin työntekijän osaamisesta kuin hyvästä esimiestyöstä, toimivasta organisaatiokulttuurista, selkeästä työnkuvasta sekä avoimesta ja vuorovaikutteisesta yhteistyöstä. Mutta kenen vastuulla ovat työhyvinvointi tai koko organisaation hyvinvointi? Katse kääntyy usein omaan esimieheen tai HR-osastolle, vaikka itse asiassa meillä jokaisella on vastuu omasta ja työyhteisömme hyvinvoinnista.

Rinnekodissa käynnistyi tämän vuoden alussa Hyvää työpäivää! -ohjelma yhteistyössä työterveyshuollon palvelut meille tuottavan Terveystalon, työeläkevakuutusyhtiöiden Ilmarinen ja Keva sekä tapaturmavakuutuskumppani LähiTapiolan kanssa. Hyvää työpäivää! -ohjelmassa keskitymme henkilöstön työhyvinvointiin, ja kesällä 2018 laajensimme ohjelmaa myös työturvallisuuden osa-alueille. Haluamme vastuullisena työnantajana huolehtia henkilökuntamme työssä jaksamisesta ja turvallisesta työympäristöstä. Olemme asettaneet työhyvinvoinnille ja työturvallisuudelle selkeät tavoitteet ja mittarit, joita työhyvinvoinnin ohjausryhmä seuraa ja raportoi koko organisaatiollemme.

Työvire-kysely kehittämisen pohjana

Kaksi kertaa vuodessa tehtävän Työvire-kyselyn avulla haluamme ymmärtää paremmin koko henkilöstömme työvireisyyttä, käsitystä omasta hyvinvoinnistaan ja kokemusta työtyytyväisyydestään. Kevään kyselyn tulosten perusteella työvireemme koko talon osalta on hyvä; asteikolle yhdestä viiteen saimme tulokseksi 3,8. Työvireessä on luonnollisesti eroja eri toimipisteiden kesken. Jokainen esimies on käynyt tulokset ja kehittämiskohteet läpi omien tiimiensä kanssa ja jokainen tiimi on tehnyt omat kehittämistavoitteensa.

Työvire-kyselyn tulokset kertovat, että peräti 94% henkilökunnastamme kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. Selkeä vahvuus työyhteisössämme on myös se, että henkilökuntamme tietää mitä meiltä työssämme odotetaan, oma rooli ja vastuualue ovat hyvin selvillä. Olen tästä tuloksesta erityisen iloinen, sillä työn merkityksellisyys, sekä kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan työhönsä ja tietää, mitä työssä odotetaan, tutkitusti lisäävät työhyvinvointia. 

Kevään Työvire-kyselyssä nousivat kehityskohteiksi työnantajan kiinnostuneisuus hyvinvoinnista sekä työympäristön turvallisuus. Hyvää työpäivää ja Turvallista työpäivää -ohjelmien avulla pyrimme löytämään ratkaisuja näihin kehityskohtiin. Lisäksi olemme jo uudistaneet työpaikkaselvitystä, ottaen mukaan koko yksikön henkilöstölle tehtävän esikyselyn, ja työhyvinvoinnista kannustamme keskustelemaan vähintään kaksi kertaa vuodessa työhyvinvointikeskustelun, joka kirjataan henkilöstötietojärjestelmäämme. Näiden aiheiden tulisi toki olla esillä ihan jatkuvasti arjessa ja niistä tulee voida puhua työyhteisössä avoimesti ja rakentavassa hengessä, yhdessä ratkaisuja hakien. Sinulle työympäristön turvallisuus voi tarkoittaa jotain ihan muuta, kuin minulle – kerrotaan siis rohkeasti ajatuksemme, jotta vältytään usein pieleen meneviltä oletuksilta.

Meillä jokaisella on vastuu pitää huolta omasta työkykyisyydestämme ja hyvinvoinnistamme. Työnantaja voi meitä siinä tukea, mutta kävelylle tai jumppasalille kukaan muu ei voi mennä puolestasi. Omassa työyhteisössä on myös hyvä keskustella, miten tiimissäsi voidaan tukea keskinäistä hyvinvointia esimerkiksi mikrotauot mahdollistaen, sillä asiakastyömme on intensiivistä ja lyhytkin hengähdystauko on tärkeää palautumisen kannalta. Yhteistyössä on voimaa ja kollegiaalisella tuella jaksamme kaikki paremmin!

Työhyvinvointi ja hyvä asiakaskokemus kulkevat käsikädessä?

Uskon, että hyvinvoiva työntekijä pystyy kuin itsestään tarjoamaan paremman asiakaskokemuksen ja tukee organisaatiotamme kilpailu- sekä uudistumiskykyisyydessä. Työhyvinvoinnin kehitystä ei tehdä yhdessä yössä, eikä siihen ole ”poppaskonsteja”. Se on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii yhteistyötä ja myönteistä asennetta ihan meiltä kaikilta. Hyvää työpäivää ja Turvallista työpäivää -ohjelmamme jatkuvat vielä vuosia ja tulokset näkyvät vähitellen – kun vaan olemme itse avoimia niitä näkemään. Hyvää työpäivää!

 

 

 

 

Lisää tarinoita