AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA



Nosto

Työhönvalmentajan tukemana työelämään

Jonne perehdytetään tänään työpaikkansa kassajärjestelmään. Mukana on myös työhönvalmentaja Paula Koskelainen-Nordberg, joka on juuri aamulla saanut 10 minuutin pikabriiffauksen samaiseen kassajärjestelmään. Tilanne on tuttu Paulalle, sillä aina hänen valmennettavansa ei työllisty alalle, josta Paulalla itsellään olisi osaamista. Silloin on otettava nopeasti haltuun tehtävä kuin tehtävä.

Paula Koskelainen-Nordberg on työskennellyt Rinnedin työhönvalmentajana kolmisen vuotta. Tällä hetkellä hänellä on 13 valmennettavaa, joista 8 on työkokeilussa tai palkkatyössä. Työhönvalmentajien toimenkuvat saattavat olla hyvin laajoja ja edellyttävät monipuolista osaamista ja työkokemusta. Koskelainen-Nordberg itse on tehnyt pitkän työuran ravintola-alalla ennen terveys- ja sosiaalialalle siirtymistä.

- Työhönvalmentajan tehtävässä työskentelen pääsääntöisesti valmennettavieni tukena heidän työpoluillaan. Tämä sitten pitää sisällään kaikenlaista kuten työtaitojen arviointia Imba ja Melba työkaluilla, työnantajien etsimistä ja heidän kanssa keskustelua sekä työpaikoilla käyntejä ja siellä työskentelyn havainnointia, Koskelainen-Nordberg kertoo moninaisesta työkuvastaan.

Työllistymiseen vaikuttaa moni tekijä

Työhönvalmennusprosessi lähtee liikkeelle aina asiakas edellä, eli valmennettavalle etsitään häntä kiinnostavaa ja hänelle sopivaa työtä. Joskus työpaikka löytyy helposti, toisinaan sitä pitää etsiä pidempään tai löytynyttä työtä joudutaan räätälöimään valmennettavalle sopivaksi.

Kun työpaikka löytyy, aloittaa asiakas usein te-toimiston kautta työkokeiluna, joka kestää korkeintaan kuusi kuukautta. Työkokeilun aikana työntekijä osoittaa taitonsa ja motivaationsa työtä kohtaan ja samalla työnantaja tutustuu työntekijään ja tämän tapoihin työskennellä. Harjoitella voi myös meillä Rinnekodissa sisäisessä työkokeilussa.

- Tavoitteenamme on usein palkkatyö, mutta se on monesta tekijästä kiinni. Haluan aina puhua asioista totuudenmukaisesti ja esimerkiksi työaika sekä työntekijän kehittämiskohteet ja ominaispiirteet ovat sellaisia. Moni asiakkaistani haluaisi työskennellä pidempiä päiviä, mutta pitää ottaa huomioon myös realistinen jaksaminen. Jos työntekijä kuormittuu liian pitkistä työpäivistä, ei työurasta tule kovin pitkä. Työhönvalmennuksen yhtenä ajatuksena on löytää tasapaino ja mahdollisesti pikkuhiljaa lisätä työtunteja, kun siltä tuntuu. Epäonnistumistakin pitää pystyä sietämään, sillä joskus työllistyminen epäonnistuu vaikkapa puhtaasti motivaation puuttumiseen, Koskelainen-Nordberg selventää.

Hyväksyttävä rajallisuutensa

Työhönvalmentajan työ on hyvin ihmisläheistä. Paula Koskelainen-Nordberg myöntääkin, että hänen ihmistuntemustaitonsa ovat työn myötä parantuneet, joskin hän on aina ollut sosiaalinen ja viihtynyt vuorovaikutustilanteissa. Tilanteet työpaikoillakin vaihtelevat ja monesti varsinkin alussa hänen läsnäoloa kummeksutaan.

- Yleensä kuitenkin melko pian työpaikoilla ymmärretään mikä minun roolini on. Vaikka työnantajan vastuulla on aina työntekijän perehdyttäminen, minun panos havainnoinnissa ja työn sujuvoittamisessa on saanut monen työsuhteen starttaamaan paremmin. Haluan aina myös painottaa, että en ole missään nimessä arvostelemassa työpaikkojen käytäntöjä, mutta koska tunnen valmennettavani hyvin, osaan sanoa, jos joitain juttuja voitaisi tehdä hänen kohdallaan toisin, hän kertoo.

Joskus myös työntekijän rajallisuudet tulevat vastaan, mikä on Koskelainen-Nordbergin mielestä tärkeä huomioida. Mitä paremmin hän valmennettavansa tuntee, sitä aiemmin hän osaa puuttua työllistymistä hankaloittaviin tekijöihin.

- Liian usein kehitysvammaista työntekijää kehutaan ylenpalttisesti. On ihan ok olla osaamatta kaikkea. Kun löytyy työ ja taidot kohtaa, tulee paras lopputulos. Riittää, kun osaa sen mitä pyydetään tekemään, hän kiteyttää.

Teksti ja kuva: Johanna Haaga-Shrestha

Lisää tarinoita