AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA




Työhönvalmentajan tukemana työelämään

Työhönvalmentaja Paula Koskelainen-Nordberg auttaa asiakkaitaan työllistymisessä

Jonne perehdytetään tänään työpaikkansa kassajärjestelmään. Mukana on myös työhönvalmentaja Paula Koskelainen-Nordberg, joka on juuri aamulla saanut 10 minuutin pikabriiffauksen samaiseen kassajärjestelmään. Tilanne on tuttu Paulalle, sillä aina hänen valmennettavansa ei työllisty alalle, josta Paulalla itsellään olisi osaamista. Silloin on otettava nopeasti haltuun tehtävä kuin tehtävä.

Paula Koskelainen-Nordberg on työskennellyt Rinnedin työhönvalmentajana kolmisen vuotta. Tällä hetkellä hänellä on 13 valmennettavaa, joista 8 on työkokeilussa tai palkkatyössä. Työhönvalmentajien toimenkuvat saattavat olla hyvin laajoja ja edellyttävät monipuolista osaamista ja työkokemusta. Koskelainen-Nordberg itse on tehnyt pitkän työuran ravintola-alalla ennen terveys- ja sosiaalialalle siirtymistä.

- Työhönvalmentajan tehtävässä työskentelen pääsääntöisesti valmennettavieni tukena heidän työpoluillaan. Tämä sitten pitää sisällään kaikenlaista kuten työtaitojen arviointia Imba ja Melba työkaluilla, työnantajien etsimistä ja heidän kanssa keskustelua sekä työpaikoilla käyntejä ja siellä työskentelyn havainnointia, Koskelainen-Nordberg kertoo moninaisesta työkuvastaan.

Työllistymiseen vaikuttaa moni tekijä

Työhönvalmennusprosessi lähtee liikkeelle aina asiakas edellä, eli valmennettavalle etsitään häntä kiinnostavaa ja hänelle sopivaa työtä. Joskus työpaikka löytyy helposti, toisinaan sitä pitää etsiä pidempään tai löytynyttä työtä joudutaan räätälöimään valmennettavalle sopivaksi.

Kun työpaikka löytyy, aloittaa asiakas usein te-toimiston kautta työkokeiluna, joka kestää korkeintaan kuusi kuukautta. Työkokeilun aikana työntekijä osoittaa taitonsa ja motivaationsa työtä kohtaan ja samalla työnantaja tutustuu työntekijään ja tämän tapoihin työskennellä. Harjoitella voi myös meillä Rinnekodissa sisäisessä työkokeilussa.

- Tavoitteenamme on usein palkkatyö, mutta se on monesta tekijästä kiinni. Haluan aina puhua asioista totuudenmukaisesti ja esimerkiksi työaika sekä työntekijän kehittämiskohteet ja ominaispiirteet ovat sellaisia. Moni asiakkaistani haluaisi työskennellä pidempiä päiviä, mutta pitää ottaa huomioon myös realistinen jaksaminen. Jos työntekijä kuormittuu liian pitkistä työpäivistä, ei työurasta tule kovin pitkä. Työhönvalmennuksen yhtenä ajatuksena on löytää tasapaino ja mahdollisesti pikkuhiljaa lisätä työtunteja, kun siltä tuntuu. Epäonnistumistakin pitää pystyä sietämään, sillä joskus työllistyminen epäonnistuu vaikkapa puhtaasti motivaation puuttumiseen, Koskelainen-Nordberg selventää.

Hyväksyttävä rajallisuutensa

Työhönvalmentajan työ on hyvin ihmisläheistä. Paula Koskelainen-Nordberg myöntääkin, että hänen ihmistuntemustaitonsa ovat työn myötä parantuneet, joskin hän on aina ollut sosiaalinen ja viihtynyt vuorovaikutustilanteissa. Tilanteet työpaikoillakin vaihtelevat ja monesti varsinkin alussa hänen läsnäoloa kummeksutaan.

- Yleensä kuitenkin melko pian työpaikoilla ymmärretään mikä minun roolini on. Vaikka työnantajan vastuulla on aina työntekijän perehdyttäminen, minun panos havainnoinnissa ja työn sujuvoittamisessa on saanut monen työsuhteen starttaamaan paremmin. Haluan aina myös painottaa, että en ole missään nimessä arvostelemassa työpaikkojen käytäntöjä, mutta koska tunnen valmennettavani hyvin, osaan sanoa, jos joitain juttuja voitaisi tehdä hänen kohdallaan toisin, hän kertoo.

Joskus myös työntekijän rajallisuudet tulevat vastaan, mikä on Koskelainen-Nordbergin mielestä tärkeä huomioida. Mitä paremmin hän valmennettavansa tuntee, sitä aiemmin hän osaa puuttua työllistymistä hankaloittaviin tekijöihin.

- Liian usein kehitysvammaista työntekijää kehutaan ylenpalttisesti. On ihan ok olla osaamatta kaikkea. Kun löytyy työ ja taidot kohtaa, tulee paras lopputulos. Riittää, kun osaa sen mitä pyydetään tekemään, hän kiteyttää.

Teksti ja kuva: Johanna Haaga-Shrestha





Jyri on osa meitä – oma selkeä vastuu motivoi työharjoittelijaa


-Töihin on mukava tulla, kun työkaverit moikkaavat, kertoo 26-vuotias Jyri Junnikkala. Hän on työharjoittelussa Pitskun Kanttiinissa. -Mun työpäivään kuuluu vesien ja juomalasien laitto aamulla, ennen kuin lounasaika alkaa, Jyri kertoo. Työpäivä on lyhyt, vain puolitoista tuntia. Juuri sen pidempään voimavarat eivät tällä het-kellä riittäisi. Jyrin vastuulla on yksi vilkkaan lounasravintolan aamun työvaiheista. Työtehtävä on selkeä ja sen voi hoitaa omaan tahtiinsa.

Pitskun Kanttiini omistaja Kirsi Lehtisellä on kokemusta osatyökykyisten palkkaamisesta sekä työharjoittelijoita että työkokeilijoista jo vuosia. -Ravintola-alalta löytyy monia sopivan kokoisia työtehtäviä ja vastuita, joita voidaan opetella työharjoittelijoiden kanssa. Kyse on pikemminkin siitä, että löytyy sopiva henkilö ja yrityksellä on halua kantaa tällä tavoin yhteiskuntavastuuta, sanoo Lehtinen. Heikommassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön on vaikea päästä töihin, jos siitä ei ole mitään kokemusta, jatkaa Lehtinen.

Työhönvalmentaja apuna perehdytyksessä

Työhönvalmentajan tuki on Lehtisen mukaan tärkeää. -Perehdyttämisvaihe on kriittinen, ja siihen henkilökunnan työpanosta ei ole mahdollista laittaa niin paljon kun tarvittaisiin. Työharjoittelusta tulee onnistunut, kun työntekijällä on aikaa perehtyä tehtäväänsä rauhassa. Nyt Jyri on jo osa meitä, sanoo Lehtinen tyytyväisenä.

Työhönvalmentaja Paula Koskelainen-Nordberg auttoi Jyrin alkuun. -Olin ensimmäiset päivät mukana ja opettelimme hommat yhdessä. Nyt Jyri tulee töihin itsenäisesti ja on päässyt tehtäviinsä hyvin sisälle, kertoo Koskinen-Nordberg. Työhönvalmentaja on koko työkokeilun ajan sovitusti sekä työntekijän että työnantajan ja työyhteisön tukena.

Työelämätaitoja ja osallisuutta

-Työharjoittelijalta edellytetään periaatteessa ihan samaa kuin vakituiselta henkilökunnalta. Jos vaikka myöhästyy töistä tai on sairaana, siitä pitää ilmoittaa - muutenhan työkaverit jäävät pulaan. Samoin häneltä odotetaan vastuuta omasta tehtävästään. Vain siten oppii vastuuta ja työelämän vaatimuksia, Lehtinen sanoo.

Kornetin työhönvalmennus on Rinnekodin tarjoama palvelu kehitysvammaisille, autisminkirjon sekä muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille. -Vuosittain tarjoamme kokemuksen työelämän osallisuudesta kymmenille asiakkaillemme. Palkkatyöhön asti eteneminen on myös mahdollista ja niistä onnistumisista iloitsemme porukalla, sanoo Anne Toikko, Kornetin työhönvalmennuksen esimies.

-Pienetkin työt, joita asiakkaamme tekevät yrityksissä, ovat heille hyvin merkityksellisiä. Toikko kannustaa yrityksiä rohkeasti tarjoamaan työelämän kokemuksia heikoimmassa työmarkkinatilanteessa oleville – samalla myös työyhteisö saa hienon kokemuksen.

 

 

Teksti: Taina Rönnqvist
Kuva: Antti Suorttanen





Kohti työelämää - Työhönvalmennuksesta tukea työnhakemiseen


Jani, 27 kertoo kokemuksiaan työhönvalmennuksesta. Työhönvalmentaja on auttanut Jania etsimään työpaikkoja, tekemään työhakemuksia ja ollut tukena myös ensimmäisinä työpäivinä.

Työkokemuksesi:
Olen juuri aloittanut työkokeilun ravintola-alalla. Aiemmin olen ollut töissä myös rakennuksella ja kaupassa.

Miten työhönvalmennnus on auttanut:
Olen saanut apua työpaikkojen etsintään ja työhakemuksen tekemiseen. Valmentaja oli tukena myös ensimmäisinä työpäivinä uudessa työpaikassa.

Toiveena työyhteisölle:
Haluan tehdä monipuolisia töitä ja asiakaspalvelutehtävät. Toivon, että työyhteisö on avoin ja rehellinen.

Missä olet hyvä:
Olen saanut palautetta, että olen iloinen ja ahkera työntekijä.

Haaveesi:
Oma kahvilayritys.

 

Työhönvalmennus

Jani on käynyt Kornetin työhönvalmennuksessa, Helsingin Pitäjänmäellä. Kornetin työhönvalmennus tarjoaa asiakkailleen yksilö ja ryhmämuotoista työhönvalmennusta. Työhönvalmennuksen alussa asiakas aloittaa useimmiten ryhmässä, jossa harjoitellaan työtaitojen lisäksi sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.

Asiakkaan osaamisesta riippuen on mahdollista siirtyä myös suoraan yksilölliseen valmennukseen heti palvelun alussa tai taitojen karttumisen jälkeen. Yksilöllisessä työhönvalmennuksessa tavoitteena voivat olla esimerkiksi opiskelu tai työelämään siirtyminen. Kaikessa toiminnassamme huomioidaan asiakkaiden henkilökohtaiset tavoitteet ja itsemääräämisoikeus sekä tuemme heidän osallisuuttaan yhteiskuntaan. Kornetin työhönvalmennus yksikkö tekee paljon yhteistyötä erilaisten yritysten kanssa. Näin taataan tutustumiskohteiksi asiakkaille työelämän toimintaympäristöjä.

 

Asiakkaiden kommentteja Kornetin työhönvalmennuksesta:

”Kornetti on hyvä paikka työhönvalmennukselle”

”Jos haaveilee töistä, niin tämä on hyvä paikka siihen.”

”Kornetin työhönvalmennuksessa on mukava ilmapiiri” ”Kaikkien kanssa tulee hyvin toimeen”

 

Kysy lisää

Lisätietoja työhönvalmennuksen palveluistamme voit tiedustella Asiakkuustiimistämme puh. 02063 855 00.
(Puhelu ei maksa enempää kuin normaali puhelinverkkomaksu)





Keskuspuiston ammattiopisto toi TELMA-etäkoulun Lakistoon


Tänä syksynä kuusi nuorta on aloittanut Lakistonpuron varrella olevassa Pääskylässä Nuorten valmentavassa toiminnassa (NuVa) TELMA -opinnot (Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus). Opiskelu Rinnekodissa tapahtuu etäkouluna, jota Invalidisäätiön ylläpitämä erityisoppilaitos Keskuspuiston ammattiopiston järjestää.

Etäkoulutus on pilottikokeilu, johon opiskelijat valittiin erillishaun kautta. Opiskelijoiksi valikoitui nuoria, jotka tarvitsevat vahvaa tukea ja jäivät peruskoulun lopetettuaan ilman jatko-opiskelupaikkaa. Jokaisella opiskelijalla on yksilöllisesti suunniteltu opintopolku (HOJKS). Opintojen laajuus on 60 osaamispistettä. 

Tulevaisuus ja yksilölliset suunnitelmat 

Nuvalaisten opiskelu sisältää aiheita työelämään valmentautumisesta, toimintakyvyn ja opiskeluvalmiuksien vahvistamisesta. Sen lähtökohtana on opiskelijan vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja orastavat taidot. Lähtökohta TELMA-opinnoissa on, että opiskeluaika on yhdestä kolmeen vuotta.

Opiskelijoille jokainen hetki koulussa tai päivätoiminnassa on kuntoutusta ja opetusta. Vaikka opettaja on paikalla vain kahtena päivänä viikossa, NuVan ohjaajat toteuttavat yksilöllistettyä TELMA -opetussuunitelmaa nuorten kanssa viikon muina päivinä opettajan ohjeiden mukaan.

TELMA -koulutuksen aluksi jokaisen opiskelijan kanssa pohditaan sitä, missä he haluaisivat olla viiden vuoden kuluttua. Opiskeluiden loppuvaiheessa onkin tärkeää, että opiskelija pääsee tutustumaan ja harjoittelemaan työtä tai toimintaa siihen paikkaan, jossa hän jatkaa mahdollisesti koulun jälkeen. 

Rinnekodin ja Keskuspuiston koulutuksen etäpilotissa testataan myös arviointia. Ammatillisissa opinnoissa laaditaan yksilöllisiä arviointeja, joiden pohjalta laaditaan tavoitteet. Opiskelija arvioi jokaista opiskelupäiväänsä itsearviointina, joka toteutetaan hymiöiden avulla yksilöllisesti oppitunnin jälkeen ja visualisesti koko päivän arviointina. Opettaja kirjaa arvioita Wilmaan ja NuVan ohjaajat Mediatri-asiakastietojärjestelmään. Opettaja ja ohjaajat pitävät NuVassa viikoittain yhteispalaverin, jossa vaihdetaan kuulumiset. HOJKS-palavereita pidetään kaksi kertaa vuodessa ja niihin osallistuvat opiskelijan lisäksi opettaja, NuVan ohjaaja, asumisen ohjaaja ja vanhemmat. 

 Etäopetus vähentää sosiaalista kuormitusta  Etäopetus tapahtuu joko opiskelijan kotona, työ- tai päivätoiminnassa. NuVan nuoret opiskelevat tutussa toimintayksikössään Pääskylässä tuttujen ohjaajien ja tutuksi tulleen opettajan kanssa. Etäopetus voi parhaimmillaan vähentää opiskelijan sosiaalista kuormitusta, jolloin hän pystyy paremmin keskittymään opiskeltavaan asiaan. 

NuVan opiskelijat eivät voi toimia isossa ryhmässä ja siksi on hyvä, että koulu voi tulla heidän luokseen. Etäkoulu nuorille on parempi kuin ”koulupudokkuus” ja suoraan osallisuutta edistävien palveluiden päivätoimintaan siirtyminen. NuVan nuoret ovat vielä iässä, jolloin oppiminen on helpompaa kuin myöhemmin. 

Opettajan ja hänen mukanaan tuomat opetussisällöt vahvistavat ja rikastuttavat yksikön toiminnan sisältöä. Yksikössä toimiviksi todetut hyvät käytännöt puolestaan lisäävät opettajan tietoa haastavasti käyttäytyvien henkilöiden kanssa toimimisesta. Opettajan ja ohjaajien välinen vuorovaikutus edistää yhdessä tekemistä ja keskustelua eri näkökulmista ja toimintakulttuureista. Se haastaa arvioimaan myös omia käytäntöjä ja tapoja.

Opiskelijat on ykkösjuttu 

Opettaja Marika Kumpulainen lopettelee päivän viimeistä oppituntia. - Äskeisen tunnin aiheena oli uutiset, me harjoiteltiin kuuntelua ja keskustelua. Käytimme kommunikaatiokansiota ja kyllä - ja ei - kortteja. Tällä opiskelijalla on taito osoittaa, Marika kertoo. 

TELMA -etäopiskelijoilla on hyvin yksilöllisesti suunniteltuja 30 minuutin mittaisia yksilöopetustunteja. Joku opiskelijoista harjoittelee työn esitaitoja ja toinen tunnetaitoja sekä impulssisäätelyä. Tunneilla pelataan ja harjoitellaan vuorovaikutusta. - Oppilaitoksessa ei juurikaan ole yksilöopetusta, mutta täällä sitä taas on, opettaja sanoo. 

- Etäopetus on hieno kokemus, Marika aloittaa. - On antoisaa tutustua erilaisiin opiskelijoihin ja mielenkiintoista kehittää opiskelijan osaamista. Eri työyhteisöissä toimiminen haastaa itseänikin opiskelemaan lisää ryhmädynamiikkaa. Minulle ykkösjuttu kuitenkin on opiskelijoiden opettaminen, kaiken muun mietin sen kautta, Marika jatkaa. 

Ohjaajat Dennis Koski ja Tiina Nieminen kertovat, että koulupäivien HOJKSin tavoitteet ovat Palveluiden toteuttamisen suunnitelmaan (PATO) kirjattujen tavoitteiden kaltaisia. - Kun koulu alkoi, opettaja havainnoi opiskelijoita täällä meidän arjessa. PATOt ja HOJKSit kommunikoivat ja tukevat toisiaan, koska opettajan kanssa on keskusteltu niin paljon, Tiina sanoo. - Sitten kun opiskelijat eivät ole oppitunneilla, me harjoitellaan tavoitteiden mukaisia asioita täällä arjessa. 

- Meistä tuntuu, että opiskelu meidän ryhmäläisille on tärkeää. He lähtevät mielellään tuonne alakertaan kouluun. On iso juttu, kun opettaja tulee. Ope kuuluu jo meidän yhteisöön, ohjaajat päättävät. 

Teksti ja kuvat Maija Rimpiläinen





Job Shadow Day toteuttaa unelmia

Kuvakollaasissa Job Shadow Dayn osallistujat Rinnekodilta tutustuvat myymälätyöhön, rakennusalan työhön ja järjestyksenvalvojan työtehtäviin.

Irlannista alkujaan käyntiin lähtenyt Job Shadow Day on yhteiseurooppalainen teemapäivä. Päivän aikana työnantaja antaa työnseuraajalle mahdollisuuden tutustua työpäivään seuraajaa kiinnostavassa työssä. Päivä järjestettiin Suomessa jo neljättä kertaa Vates-säätiön koordinoimana.

Taidoista työpoluiksi -projekti koordinoi tänä vuonna lähes kahdenkymmenen osallistujan päivää Rinnekodista sekä Espoon kaupungilta. Työnseuraamispaikkoja löytyi monipuolisesti, esimerkiksi Malmin lentokentältä, kukkakaupasta, eläinliikkeestä, tiedekeskus Heurekasta ja kahvilasta. Päivä oli ikimuistoinen paitsi työn seuraajille, myös työnseuraamispaikan tarjonneille työnantajille.

Koulutusta vastaavaa työtä 

Kalle Utriaisen päivä kului seuraamalla Matti Piipon työpäivää Rakennus ESM Laatukoti Oy:stä. Työpisteitä oli useita, joten päivästä muodostui varsin monipuolinen ja liikkuva – ja samalla pitkä. 

– Aloitimme jo aamulla puoli kahdeksalta ja kotona olin puoli viiden jälkeen. Matti oli kuitenkin todella hyvä seurattava ja aika kului todella nopeaan, Kalle kertoo. 

Kalle on opiskellut talotekniikkaa, joten päivän aikana nähdyt työtehtävät ovat suoraan hänen koulutustaan vastaavalta alalta. Työpisteillä Kalle ei kuitenkaan voinut osallistua asennus- tai korjaustöihin, sillä ne olivat liian vaativia. 

– Se ei minua haitannut, sillä päivän tarkoituksenahan oli nimenomaan seurata ja siten nähdä, mitä jokin ala käytännössä on. Nyt ainakin tiedän aiempaa enemmän tästä alasta. Toki sain kyllä autella Mattia siellä missä pystyin, Kalle summaa päivää.

Kevätsesonkia urheiluliikkeessä 

Niko Hartikaisen päivä klaukkalalaisessa Team Sportia urheiluliikkeessä käynnistyi polkupyörien siirtämisellä liikkeen ulkopuolelle. Kevätsesongin käynnistyessä oli aika myös järjestellä kenkähylly siistiksi, jossa Nikolla oli apuna kaksi muuta harjoittelijaa, joiden työpäivät osuivat samaan aikaan. 

– Sain autella erinäisissä tehtävissä päivän aikana, mikä oli ihan kivaa. Halusin urheiluvälineliikkeeseen tutustumaan, koska liikunta kiinnostaa minua. Päivä oli mielenkiintoinen ja osallistuisin toistamiseenkin, mutta ehkä silloin menisin jonnekin toiseen paikkaan tutustumaan, Niko kertoo. 

Järjestyksenvalvojan matkassa 

Securitaksen järjestyksenvalvoja Eero Ojanen oli suunnitellut työ- päivänsä Isossa Omenassa ennakkoon sellaiseksi, että pystyi irtautumaan normaaleista työtehtävistä ja siten esittelemään työnseuraajalle järjestyksenvalvojan työtä. Neljän tunnin päivään sisältyi muun muassa yleisten tilojen esittelyä sekä turvavalvomoa. 

– Seuraaja kertoi vierailevansa usein Isossa Omenassa ja seuraavansa aina silloin tällöin sivusilmällä järjestyksenvalvojien töitä. Näki, että ala todella kiinnosti häntä, Ojanen toteaa. 

Järjestyksenvalvojan työ on helppoinakin päivinä fyysistä, sillä siihen kuuluu paljon jaloilla oloa. Seuraajan jaksaminen mietityttikin Ojasta, mutta Job Shadow Day -päivä osoitti, että siihen ei ollut aihetta. 

– Kaveri jaksoi lopulta todella hyvin ja kyseli paljon. Oli hienoa päästä kertomaan asioista, jotka todella häntä kiinnostivat. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun työtäni seurattiin, mutta hienoa, että näitä juttuja järjestetään, Ojanen toteaa.

Teksti | Johanna Haaga-Shrestha 
Kuvat | Maija Rimpiläinen ja Johanna Haaga-Shrestha

Artikkeli on julkaistu alun perin Rinneviestissä 2/2017.

Lisää tarinoita