AJANKOHTAISTA BLOGIT OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA



Vapaa aika - Yksilötarinat

Los Cristianosissa merivesi oli mykistävän suolaista

Lakiston Matkat teki helmi-maaliskuun 2017 vaihteessa lomamatkan Teneriffan lounaisrannikolle. Olin ohjaajana matkalla kahdeksan lomalaisen kanssa. Asuimme vanhassa kalastajakylässä Los Cristianosissa, joka on vuosikymmenten aikana kasvanut valtavaksi lomalaisten kaupungiksi. Hotellimme Mar y Sol sijaitsi kaupungin laidalla kukkulan kupeessa, mäkisten kävelyteiden päässä vilkkaasta keskustasta. 

Los Cristianosin sää oli lähellä suomalaista kesäsäätä. Päivisin tarkeni lyhythihaisella paidalla, jos sattui kulkemaan tuulensuojassa. Aurinko paistoi joka ikisenä päivänä. Kävimme Monkey Parkissa, jossa kävelimme iguaanien, marsujen ja apinoiden kanssa samassa häkissä. Eläimille sai syöttää omenaa, maissia ja porkkanoita, joita saattoi ostaa eläinpuiston sisäänkäynnistä. Apinat eivät ujostelleet meitä, vaan ne saattoivat hypähtää niskalle istumaan tai tulla kiehnäämään viereen. Teimme myös laivaretken Mascan jyrkänteiden kupeeseen. Sillä matkalla ihastelimme delfiineitä laivan kannelta tai laivan pohjakerroksessa olevista ikkunoista. 

Los Cristianosin pitkää rantabulevardia saattoi kulkea esteettä pyörätuolilla tai sähkömopolla. Playa de las Vistas -rannan iso puuritilöin katettu alue oli tarkoitettu pyörätuolin käyttäjille. Sen rantavahdit auttoivat liikuntaesteisen henkilön mereen erityisellä uimakärryllä. Atlantti tyrskysi ja suolainen merivesi kirveli silmiä, kun teimme nopeita uimapyrähdyksiä, uimakärryllä tai ilman, vilpoiseen veteen. 

Levollisempaa ja lämpimämpää oli uida hotellin uima-altaalla. Altaille oli tuoli- ja verkkonosturit ja uimavalvoja avusti niiden käytössä koko ajan. Lomamatkalla kävimme uimassa joka päivä. Kävelimme myös paljon, Sports Trackerin mukaan kaupunkikävelykilometrejä kertyi noin 70. Tämä kilometrimäärä on aika paljon, kun ajattelee, että yksi meistä työnsi kävellessään pyörätuolissa kulkevaa henkilöä Los Cristianosin mäkiä ylös ja alas. Onneksi jäätelöbaareja ja kahviloita oli joka kulman takana, niissä saattoi vähän tankata ja lepuuttaa jalkojaan!

Teksti ja kuvat | Maija Rimpiläinen

Artikkeli on julkaistu alun perin Rinneviestissä 2/2017.

Lisää tarinoita