LAHJOITA! AJANKOHTAISTA BLOGIT RINNEKOTI 90v OTA YHTEYTTÄ ANNA PALAUTETTA




Vapaa-aika Yksilötarina

Musiikki- ja taideleirillä ilo irti

Peuramäessä järjestettiin jo kolmas musiikkitaideleiri elokuussa 2017. Vetäjinä toimivat taideterapeutti Iina Hunter ja musiikkiterapeutti Antti Asunmaa.

Aamut alkoivat lempeästi kuulumisilla ja alkusoitolla, leiriläiset saivat esittää omia toivelaulujaan ja valita omat soittimensa.

Laulun ja soiton jälkeen aloimme suunnitella omien soittimien tekoa. Kierrätysmateriaaleista totta kai! Vanhat ämpärit, kukkapurkit ja pahvituubit, joihin lisättiin poron nahkaa, makaroneja ja kahvin papuja saivat uusia ilmeitä ja saundeja.

Tanssi ja liike kuuluivat olennaisena leirin teemaan. Spontaanisesti heittäytyen soiton ja tanssin huumaan leiriläiset varmistivat ilon ja rennon ilmapiirin.

Sunnuntai iltapäivää saimme viettää puutarhassa auringonpaisteessa soittaen omatekemiä soittimia, lauluja lurutellen ja jalalla letkeästi tanssahdellen.

 

 





Vapaa-aika Yksilötarina

Unelmia toteuttamassa

Asumisyksikkömme Saunalahden asukkaiden unelmana oli ollut jo pitkään päästä ratsastamaan ja asiasta oli keskusteltu mm. asukaskokouksissamme. Kynnys lähteä ja nousta hevosen selkään on ollut kuitenkin suuri, sillä hevoset tuntuivat isoilta ja pelottavilta. Tammikuun kokouksessa me sitten vihdoin päätimme, että rohkaisemme mielemme ja lähdemme voittamaan pelkomme. Unelmasta alkoi tulla totta.

Aluksi oli hieman haasteellista saada asukkaitamme motivoitumaan ja mitä lähemmäksi retkipäivä tuli, oli moni jo perumassa ilmoittautumistaan jonkin tekosyyn varjolla. Sinnikkäiden keskustelujen ja tsemppausten jälkeen arimmatkin uskaltautuivat tehdä päätöksen lähteä mukaan. 

Päivästä tuli aivan ihana! Islanninhevostalli Sydänkavion omistaja Johanna Borgelin oli varannut tilat vain meitä varten. Oman porukan kesken oli mukavampaa touhuta, eikä kenellekään tullut ylimääräisiä suorituspaineita.

Tutustumista islanninhevosiin

Pääsimme tutustumaan rauhassa eläimiin ilman ylimääräisiä ulkoisia häiriöitä. Saimme hakea ohjaajien avustuksella hevoset ihan itse riimun kanssa pihatosta. Harjasimme ja ruokimme niitä, puhdistimme kaviot sekä satuloimme ne ratsastuskuntoon. Vaikka tallinpitäjällä ja apumiehillä ei ollut aikaisempaa kokemusta kaltaisestamme erityisryhmästä, olivat he ennakkoluulottomia ja osasivat tsempata ja motivoida meidän asukkaitamme hienosti.

Yhtä retkeilijää jännitti niin paljon, että hän piiloutui aluksi pimeään satulahuoneeseen. Pienen suostuttelun jälkeen hän päätti voittaa pelkonsa ja suostui tulemaan ulos tutustumaan hevosiin. Pelkonsa voitettuaan hän huomasi olevansa kuin vanha tekijä hoitaen ja taluttaen hevosia. Lopulta hän uskaltautui myös ratsaille ja selkään päästyään hän ei millään malttanut tulla alas sieltä, sillä niin mukavaa se hänen mielestään oli.

Heppatallin ihanat eläimet

Käytössämme olivat ratsuina hurmaavat islanninhevoset Oskmey ja Sigge, sekä pikkuinen shetlanninponi Niilo, joka valjastettiin vetämään kärryjä. Niilon kanssa hurjastelimme kentällä vauhtia säästelemättä ja pääsimme myös itse ohjastamaan sitä. Se oli kaikkien mielestä hauskaa, mutta erityisesti Janina ihastui vauhdin hurmaan ja kiersi kenttää useita kierroksia. Niin kivaa oli, ettei naurusta meinannut tulla loppua!

Paikalla meitä ilahduttamassa oli myös nuori lapinkoira Roope, joka viihdytti omalla hurmaavalla tavallaan ja osallistui kaikkiin toimintoihimme nuolemalla naamoja ja juoksemalla, sekä leikkimällä meidän kanssa kentällä. Kaikki ihastuivat tähän leikkisään ja touhukkaaseen vauhtiveikkoon.

Ratsastuksen päätteeksi Inka kierrätti meitä pihatoissa ja kertoi meille islanninhevosista ja rodun ominaisuuksista. Hän myös esitteli jokaisen hevosen meille erikseen ja kertoi miten erilaisia luonteita ja tapoja kullakin hevosella on. Kävelimme aitauksissa Inkan perässä ja taputtelimme kutakin esittelyvuorossa olevaa hevosta, joista jokainen tuntui nauttivan meidän antamastamme huomiosta.

Grillikotaan lämmittelemään

Päivän päätteeksi kokoonnuimme lämpimään grillikotaan paistamaan makkaraa ja juomaan kuumaa mehua. Johanna oli meidän kunniaksemme leiponut myös herkullisia suklaa-muffineja, jotka nautimme kahvin kanssa. Tunnelma oli katossa.

Lopulta tuli se hetki, jota me kaikki olimme pelänneet, nimittäin kotiinlähdön aika. Kiitimme kauniisti Johannaa, Piaa ja Inkaa ihanasta päivästä ja pakkauduimme autoihin. Lähdimme ajamaan kohti kotia haikein mielin. Retki oli meille kaikille ikimuistoinen.  Muutamat mukana olleista suunnittelivat jopa sinne töihin menoa, sillä niin suuren vaikutuksen hevoset heihin tekivät. Sen me kuitenkin päätimme, että kesällä menemme käymään siellä uudestaan!

Kotona juttua riitti

Tuomas: ”Hevosilla ratsastaminen oli mukavaa. Viime kerrasta olikin kulunut jo hyvin pitkä aika.”

Marko: ”Tykkäsin ratsastamisesta ja hevosten ruokkimisesta. Haluan mennä sinne uudestaan kesällä ja olla siellä myös yötä.”

Vappu: ”Oli mukava, uusi kokemus. Ratsastaminen oli jännittävää, mutta kivaa”.

Kimmo: ”Sää helli meitä kuin morsian. Hevoset olivat loistavia. Haluan käydä siellä uudestaan sitten kesällä. Olisi kiva tietää, olisiko tässä lähellä jotain muitakin hyviä ratsastuspaikkoja.”

Linda: ”Parasta oli se leikkisä koira. Hevosten kanssa puuhailu oli myös todella hauskaa”.

Janina: ”Oli kiva käydä ratsastamassa. Roope-koira pussaili ja halaili ja leikki. ”

Ville-Pekka: ”Oli ihanaa! Pitkästä aikaa kiva päästä ratsastamaan ja oli kiva päästä myös taluttamaan hevosia. Rento meininki. Lähtisin koska vaan uudestaan käymään. ”

Mukavaa oli! Kaikki antoivat arvosanaksi 10+. Mukavia asioita olivat ratsastus, poniajelu, hevosten ruokkiminen ja harjaus, sekä ihana Roope-koira!

 

Teksti: Minna Kaukolampi

Kuvat: Jussi Pentilä, Minna Kaukolampi

Lisää tarinoita


info lorem ipsum

Yhteys lorem ipsum

Haluaisitko tutkimusyhteistyöhön kanssamme?

Tarjoamme monipuolista osaamista tutkimustoiminnan ja kokemustiedon yhdistämiselle Ota yhteyttä >

Haluatko hakea apurahaa?

Haluatko tietää enemmän asumispalvelustamme tai siihen liitettävistä tukipalveluistamme? Ota yhteyttä >