22.6.2020

Toimiva aistiympäristö mukautuu asiakkaan tarpeisiin

Eri aistikanavien kautta tulevien miellyttävien aistikokemusten avulla saavutetaan ympäristö, joka on esteetön muun muassa oppimiselle, tunteille, luovuudelle sekä vuorovaikutukselle. Tällaiset ympäristöt mahdollistuvat Rinnekodin useissa eri toimintakeskuksissa. Aistiympäristö rakennetaan toimintayksikön käyttäjien erityispiirteet huomioiden. Useassa yksikössä on erilaisia ja useita muunneltavia aistitiloja kuten uudessa Toimintakeskus Aarteessa. Joissakin yksiköissä aistit on pyritty huomioimaan kaikissa toimitiloissa kuten Toimintakeskus Meripihkassa, jossa tilojen muokkausta on tehty koko kevät.

Aistiympäristö, jossa huoneessa säkkituoleja ja katosta roikkuvia valonauhoja

Turvallisuus, esteettömyys ja muunneltavuus. Työllistymisen ja osallisuuden palvelujen palveluasiantuntija Ria Vendelin mainitsee nämä kolme ominaisuutta tärkeimmiksi seikoiksi aistiympäristössä. Käytössä olevien valkoisen tai mustan huoneen lisäksi voidaan luoda yhdestä tilasta tai ympäristöstä eri tilanteisiin tai toimintaan sopivia kokonaisuuksia. Lähtökohtana on asiakas, jonka toimintakykyä ja vuorovaikutustaitoja halutaan tukea erilaisten aistiympäristöjen avulla.

– Muunneltavuudesta yksi esimerkki on vaikkapa se, onko tavoitteena asiakkaan aktivointi vai rentoutus. Sen pohjalta tilaan lähdetään luomaan tunnelmaa muun muassa valaistuksilla ja äänillä. Samalla huomioidaan, miten asiakas itse pystyy vaikuttamaan ja osallistumaan toimintaan. Asiakkaille on tärkeää, että heidän pienimpiäkin viestejään huomioidaan. Aistitilassa vuorovaikutuksen tukena voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisia painikkeita, noppia ja figuureita, asiakkaan taitojen mukaisesti, Vendelin selventää.

– Ohjaajat suunnittelevat raamit toiminnalle mutta toiminta tapahtuu aina asiakkaan ehdoilla. Kun löydetään asiakasta miellyttävä aistikokemus ja aistiympäristö, mahdollistetaan samalla asiakkaalle esimerkiksi uusien asioiden oppimista, tunteiden läpikäyntiä tai kehonhahmotusta.

Aistihetki ei ole vain tietty osa päivää

Toimintakeskus Meripihkan asiakkaat on vahvan tuen autismikirjon ja kehitysvammapsykiatrian diagnoosin asiakkaita. Osalle heistä jo pelkästään suljetuksi koettuun tilaan meneminen voi olla mahdotonta. Vaikka toimintakeskuksesta löytyy kaksikin erillistä aistihuonetta, päätettiin työryhmässä lähteä kehittämään tiloja niin, että aistitoiminnot ja niiden tukeminen tulee huomioiduksi koko toimintaympäristössä. Lähtökohtana oli se, että aistit ja niihin liittyvät erityistarpeet ovat läsnä ja aktiivisena koko toimintapäivän ajan, ei vain tiettynä hetkenä päivä- tai viikko-ohjelmassa.

Yksikön aistiympäristöön liittyviä muutostöitä lähdettiin suunnittelemaan alkuvuodesta ja kesän korvilla työt tulivat tällä erää valmiiksi. Tiloja on ollut nyt helpompi uudistaa, kun poikkeustilanteen vuoksi asiakkaita on ollut paikalla huomattavasti vähemmän. Palveluyksikön johtaja Tuula Luoma toivoo, että kaikki asiakkaat pääsisivät tutustumaan uudistuneisiin tiloihin mahdollisimman pian. Asiakkaat ovat itse olleet mukana tilojen muutostöiden suunnittelussa ja nyt paikalla olevat asiakkaat myös konkreettisesti toteuttamassa muutostöitä.

– Muutostöiden jälkeen tiloista löytyy erilaisia pintamateriaaleja ja värejä, jotka stimuloivat tunto- ja näköaisteja, joko kiihdyttäen tai rauhoittaen. Musiikki on vahvasti osa arkeamme jatkuvasti. Tämä on pyritty ottamaan muutoksessa huomioon aiempaa paremmin. Jokaisella asiakkaallamme on erilaisia mieltymyksiä, joten uskon heidän löytävän ja valitsevan itse paikat, jotka heille parhaiten sopivat. Esimerkiksi merihuoneen sininen matto tai metsäteemainen huone tiipiitelttoineen ja säkkituoleineen ovat jo valikoituneet tiettyjen asiakkaisen lempipaikoiksi, Luoma kertoo.

mustan seinän vieressä röpelöinen taulu

Toimintakeskus Meripihkan seiniin on asetettu erilaisia elementtejä, kuten tämä viherseinä.

Irti stereotypioista

Meripihkan arjessa on tullut hyvinkin näkyväksi asiakkaiden erilaiset tarpeet tilojen käytön suhteen. Aistit huomioiva ja näin kuntoutumista tukeva ympäristö tukee myös asiakkaan kokemusta kuulluksi tulemisesta ja osallisuudesta. Aistiympäristö rakentuu Luoman mukaan myös ilman isompaa stressiä. Yksinkertaisilla ja luovilla ratkaisuilla pääsee jo hyvin alkuun. Meripihkan ohjaajien toteuttama muutostyö on tehty pienellä budjetilla ja hyödyntäen eri tahoilta saatuja lahjoitustavaroita ja – materiaaleja.

– Autismikuntoutuksessa olisi hyvä irrottautua stereotyyppisestä ajattelusta ja lähteä rohkeasti kokeilemaan mikä sopii juuri meidän asiakkaillemme. Asiakkaidemme mieltymykset ovat hyvinkin persoonakohtaisia kuten kaikilla meillä muillakin. Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta. Tärkeintä on huomioida erilaiset tarpeet ja toiveet siten, että ”jokaiselle olisi jotain”. Seinälle voidaan laittaa esimerkiksi joku kuva, mutta jos se revitään koko ajan pois, pitää todeta, että tuo ei nyt onnistu ja siitä luovutaan, Luoma toteaa.

Sekä Luoma että Vendelin näkevät, että multisensorisessa työssä asiakkaan tuntemus on kaiken perusta. Kun asiakkaan tuntee, pystyy hänen reaktioitaan havainnoimaan herkemmin ja tekemään suunnanmuutoksia, jos jokin ympäristössä ei miellytä – oli kyse sitten aistihuoneesta tai laajemmin koko toimintayksikössä.

Aiheeseen liittyvät