3.11.2021

Tunnetaidot ovat tärkeä osa ammattilaisen työkalupakkia

Miten se, että työntekijä osaa paremmin säädellä omia tunteitaan, voi parantaa kehitysvammaisten asiakkaiden arkea, työyhteisöjen hyvinvointia ja jokapäiväistä ohjaustyötä? Tätä me Rinnekodissa olemme aktiivisesti pohtineet jo useamman vuoden ajan – ja oivallukset ovat olleet mullistavia. Tule kuulemaan aiheesta lisää Rinnekodin Tunne työsi -seminaariin 11. marraskuuta.

Millaisia tunteita sinä käyt läpi työpäiväsi aikana kehitysvammaisten ohjaajana? Oletko koskaan ajatellut, että tunnetyö, eli omien tunteiden ymmärtäminen, on työssäsi yhtä tärkeä työkalu kuin esimerkiksi kommunikoinnin apuvälineet tai viikkopalaverit?

Me, jotka teemme töitä kehitysvammaisten kanssa, tiedämme, että tunteet ovat joka päivä läsnä työssämme. Päivän aikana saattaa olla monta tilannetta, jotka koettelevat ohjaajan pinnaa. Kun vaikkapa päivän ruoka ei ole asiakkaan mieleen, lautaset saattavat lentää, tulee sotkua. Harmittaa, ja tulee ehkä tiuskittua ja komennettua kovaan ääneen. Kuulostaako tutulta?

Olen toiminut kehitysvammaisten ohjaajana 20 vuotta, ja oppinut itsekin kantapään kautta, kuinka tärkeää on, että ohjaajat osaavat tunnistaa ja ymmärtää paitsi asiakkaiden, myös omia tunteitaan. Hankalistakin tilanteista on mahdollista selvitä niin, että kaikille jää jälkikäteen rauhallinen ja turvallinen olo.

Pahimmillaan taas harmitus, komentaminen ja äänen korottaminen johtavat negatiiviseen kierteeseen, josta seuraa lisää huutamista, aggressioita, väkivaltaakin.

Meidän ammattilaisten ei silti tarvitse olla koneita, vaan väsymyksen ja turhautumisen purkamiselle pitää olla omia väyliä.

Rinnekodissa työntekijöiden tunnetyöhön on parin viime vuoden aikana kiinnitetty paljon huomiota. Jos kehitysvammatyössä perinteisesti korostetaan, kuinka tärkeää on tunnistaa asiakkaan tunteita ja opettaa häntä hallitsemaan niitä eri tilanteissa, niin meillä Rinnekodissa keskiöön on nostettu myös työntekijän omat tunteet.

Haluamme auttaa työntekijöitä oivaltamaan, mikä merkitys omien tunteiden ymmärtämisellä ja paremmalla tunnetyöllä on jokapäiväisessä työssä ja asiakkaan kokemuksessa. Jos osaa hankalassa tilanteessa heittää oman harmituksensa sivuun, ja pystyy keskittymään siihen, että yrittää ymmärtää asiakkaan kiukun perimmäistä syytä, vaikeistakin tilanteista tulee parhaimmillaan molempia osapuolia voimaannuttavia ja lopputuloksena on turvallinen tunneilmapiiri.

Oman kiukun nieleminen ei tarkoita tunteiden tukahduttamista tai sitä, että meidän ammattilaisten pitäisi olla koneita. Väsymykselle ja turhautumisen purkautumiselle pitää olla omia väyliä, esimerkiksi työnohjausta. Meillä Rinnekodissa työntekijöitä rohkaistaan keskustelemaan tunteistaan myös arjen kohtaamisissa kollegoiden kanssa.

Suurena apuna tunnetyössä on ollut Rinnekodin TUNNE-projektissa työntekijöiden kanssa yhdessä kehitetty TUNNE-peli, joka auttaa oivaltamaan miten itse eri tilanteissa reagoi ja mikä voisi olla rakentavampi tapa viedä tilanne rauhallisemmin maaliin.

Itseäni on helpottanut sen oivaltaminen, ettei meidän tarvitse päättää asiakkaidemme puolesta heidän elämästään

Mitä tunnetyö meiltä ammattilaisilta sitten käytännössä vaatii? Itseäni on helpottanut sen oivaltaminen, ettei meidän tarvitse päättää asiakkaidemme puolesta heidän elämästään, vaan myös kehitysvammainen ihminen on itse vastuussa omista valinnoistaan.

Toisin sanoen meidän on pyristeltävä eroon liian holhoavasta ja ohjaavasta otteesta ja oltava aidosti kiinnostuneita siitä, mitä asiakkaamme itse haluaa. Voimme antaa heidän tehdä myös mielestämme ”vääriä” valintoja, sillä loppujen lopuksi meidän tärkein tehtävämme on mahdollistaa asiakkaillemme omannäköinen elämä.

Työstä tulee hurjan vaikeaa, jos yritämme liikaa ohjata, komentaa ja päättää toisen puolesta. Vaikka alalla jossain määrin edelleen arastellaan asiaa, niin kehitysvammainen ihminen pystyy kyllä tekemään päätöksiä, kunhan annamme päätösten tekemiseen oikeanlaista tukea ja mahdollisuuden. Emme ole tietäjiä heidän elämästään, mutta voimme olla heille tärkeänä tukena omannäköisten valintojen tekemisessä ja sitä kautta merkityksellisen elämän elämisessä.

Blogin kirjoittanut Miia Seppänen työskentelee Rinnekodissa puolet työajastaan kehitysvammaisten ohjaajana ja puolet laatu- ja kehitystiimissä vuorovaikutus- ja kommunikaatioprojektityöntekijänä.

Tule kuulemaan aiheesta lisää Rinnekodin Tunne työsi -seminaariin 11. marraskuuta kello 10.45. Miia Seppänen puhuu teemasta otsikolla ”Tunteet turvallisen vuorovaikutuksen tukena”.

 

Aiheeseen liittyvät