18.9.2019

Tunteet työpaikalla: uhka vai voimavara?

Tunne työsi seminaarissa yleisöä ja Camilla Tuominen puhumassa tunteiden johtamisesta

Tunteita ei tarvitse pelätä työpaikalla, vaan ne voi valjastaa yhteiseksi voimavaraksi. Psykologi Ville Ojanen sekä tunnekouluttaja ja kirjailija Camilla Tuominen kertoivat Rinnekodin Tunne työsi -seminaarissa, kuinka tämä tapahtuu.

– Kun puhutaan tunteista, tarvitaan rohkeutta kertoa ja taitoja vastaanottaa, tunnekouluttaja Camilla Tuominen toteaa.

Tuominen sanoittaa ja kuvittaa tunteita työkseen ja on tunneteknologia startupin toimitusjohtaja. Rinnekodin Tunne työsi -seminaarissa syyskuun alussa hän opasti, kuinka tunteet voidaan kanavoida hyötykäyttöön työyhteisöissä. Tärkein tunnekanava työpaikoilla ovat vuorovaikutustilanteet. Tuominen kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, miten kerromme tunteistamme toisille ihmisille ja minkälainen olo meille siitä tulee.

Arjen paineiden ristitulessa moni meistä yrittää siirtää tunteet syrjään ja keskittyä pelkkään tekemiseen. Tuominen muistuttaa kuitenkin, että myös tunteet kuuluvat työpaikalle.

– Kukaan meistä ei ole täyttä teflonia, ja se on hyvä asia. Meillä on tunteet sitä varten, että ymmärtäisimme, milloin jokin asia kaipaa huomiotamme tai muutosta, Tuominen tiivistää.

Tuomisen mukaan erityisesti negatiiviset tunteet voivat osoittautua yllättäväksi voimavaraksi. Työyhteisöt ja asiakassuhteet, jotka ovat selviytyneet yhdessä vaikeista ristiriidoista tai ongelmista, ovat usein tyytyväisempiä kuin ne suhteet, jotka eivät ole kohdanneet lainkaan vastoinkäymisiä.

– Negatiiviset tunteet auttavat työyhteisöä kehittymään, sitoutumaan yhteistyöhön ja kohtaamaan erilaisia haasteita yhdessä, Tuominen sanoo.

Keho vaientaa harkinnan stressitilanteissa

Psykologi Ville Ojasen mukaan vuorovaikutus on yksi ihmisen luontaisimmista tarpeista.

– Ihminen on hypersosiaalinen laji, jonka minäkäsitys muodostuu vuorovaikutustilanteissa. Persoonamme on enemmän tulosta meitä ympäröivien ihmisten vaikutuksesta kuin esimerkiksi geeneistämme, Ojanen muistuttaa.

Sen vuoksi onkin tavallista, että nykymaailman suurimmat stressitekijät liittyvät juuri vuorovaikutustilanteisiin. Negatiivisten tunteiden tarkastelu on yllättävän vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että negatiiviseksi koettu teko tai keskustelu aiheuttaa meissä stressireaktion. Elimistömme tulkitsee tämän uhaksi, joka vaatii kaiken huomiomme. Harkitseva puoli meissä menee ikään kuin pois päältä, emmekä pysty miettimään ratkaisua vaikeaan tilanteeseen.

– Tästä toimintamallista on varmasti ollut hyötyä satojatuhansia vuosia sitten, kun meidän oli paettava tai puolustauduttava uhkaavissa tilanteissa, Ojanen toteaa.

Nykyaikaisissa vuorovaikutustilanteessa reaktio kuitenkin tuottaa meille yhä enemmän ahdistusta. Hengitä tunne tasaiseksi Uhkaavan asian edessä sydämenlyöntimme tihenevät ja hengitysrytmimme kiihtyy.

– Vaatii voimaa vastustaa tätä uhan aiheuttamaa painetta kehossa. Vastustuskykyä voi ja kannattaa kehittää esimerkiksi hengitysharjoituksilla, Ojanen sanoo.

Ojanen suosittelee puhelimeen ladattavia hengityssovelluksia, jotka muistuttavat käyttäjää monta kertaa päivässä keskittymään hengittämiseen.

– Vuoden harjoittelun jälkeen pystyt jo pysäyttämään stressaavaan kehoreaktion ja tarkastelemaan tunnetilaasi. Kun hengität syvään, tunteiden vapaapudotus keskeytyy.

Ojanen korostaa, että tarkoituksena ei ole poistaa negatiivista tunnetta, vaan rauhoittaa mieltä niin paljon, että tunnekokemuksen tarkasteleminen ja siitä kertominen on helpompaa.

Sinustako tunnejohtaja?

Siinä vaiheessa, kun on oppinut pysähtymään omien tunteidensa äärelle, kannattaa näitä taitoja alkaa käyttää myös (työpaikalla) kohtaamisissa. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä tulee tietoisemmaksi jokaisessa vuorovaikutustilanteessa omista tunteistaan ja niiden syistä.

– Vuorovaikutustilanteet ovat usein moniulotteisia eikä niihin voi antaa yhtä oikeaa tapaa toimia. Siksi on tärkeää, että huomioimme, minkälaista palautetta myös tunteemme niistä antavat, ja puhumme kokemuksistamme rehellisesti, Tuominen sanoo.

Tunnejohtamisen tärkein lähtökohta on Tuomisen mukaan työpaikan turvallinen työilmapiiri.

– Kukaan meistä ei varmasti halua mennä töihin joka päivä naamio yllään. Avoin tunnekommunikaatio vaatii kuitenkin paljon rohkeutta puhua ja uteliaisuutta kuunnella. Nämä luonteenpiirteet vahvistuvat turvallisessa työilmapiirissä.

Kehitä vastuullista vuorovaikutusta

Ville Ojanen muistuttaa, että meillä kaikilla on vastuu omista tunteistamme ja niiden ilmaisemisesta.

– Erityisesti vuorovaikutustilanteissa meillä on suuri vastuu siitä, miten kerromme tunteistamme. Siksi on tärkeää, että tulemme tietoisiksi omasta kokemusmaailmastamme, opimme puhumaan siitä ja kontrolloimaan sitä, Ojanen sanoo.

Ojanen kehottaa harjoittelemaan tätä kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa, esimerkiksi kaupan kassalla.

– Kun harjoittelet ja kehität omaa vastuullisuuttasi vuorovaikutustilanteissa, sinusta tulee parempi keskustelija, sisäinen puheesi muuttuu lempeämmäksi ja opit pärjäämään paremmin vaikeissa tilanteissa.

Aiheeseen liittyvät