25.11.2019

Työ kehitysvammaisten parissa vei Sini Karvosen mukanaan: “Vaikka työ ottaa paljon, se antaa aina enemmän”

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Rinnekodin kanssa ja julkaistu alunperin täällä.

Rinnekodin Majakassa palveluvastaavana työskentelevälle Sini Karvoselle tulevaisuuden suunnitelmat ovat selkeät: pitkäaikainen toive johtamistyöstä on toteutumassa. Tapasimme Sinin hänen työpaikallaan ja kuulimme, miten hän sattumalta päätyi kehitysvammaistyön pariin, ja miksi ajoittain rankka työ antaa hänelle aina enemmän kuin ottaa.

Rinnekodin Majakassa palveluvastaavana työskentelevä Sini Karvonen

Rinnekodissa työskentelevä Sini Karvonen on sitä mieltä, että haastava työ antaa aina vielä enemmän kuin ottaa.

 

Olemme vehreän Lakiston sydämessä Rinnekodin yksikkö Majakassa, joka tarjoaa lasten ja nuorten tilapäishoitoa ja tutkimusjaksoja. Majakan asiakaskunta koostuu asiakkaista, joilla on psykiatrisia tai autismin kirjoon liittyviä käyttäytymisen haasteita.

Syysaurinko siivilöityy sälekaihtimien välistä Sini Karvosen kasvoille, joille nousee hymy. Se on merkki siitä, että Sini on oikeassa paikassa.

Haastattelusta nelisen viikkoa sitten Sini on siirtynyt Majakkaan palveluvastaavaksi. Lähihoitajaksi ja myöhemmin sairaanhoitajaksi kouluttautunut nainen on toteuttamassa pitkäaikaista toivettaan esimiestyössä kehittymisestä sekä Majakan arjessa että työnantajan mahdollistamassa koulutuksessa.

Uusi työ vei välittömästi mukanaan

Palataan hetkeksi ajassa taaksepäin siihen, milloin ja miten kehitysvammaistyö onnistui sytyttämään kipinän Sinissä. Sini muistaa, kuinka tuli vuonna 2011 tekemään ensimmäiset sijaisuutensa Rinnekodin psykiatriseen yksikköön:

“Lähdin katsomaan tätä itselleni uutta ja tuntematonta maailmaa ihan ennakkoluulottomasti. Tässä oli jotain, mikä vei heti mukanaan. Aloin tekemään yhä enemmän tuntitöitä ja jäin sille tielle. Työ oli erilaista, uutta ja ihmeellistä, ja jokaisesta päivästä oppi hirveän paljon.”

Uuden oppiminen jatkuu edelleen, ja myös lähi- ja sairaanhoitajan opintojensa suorittamiseen Sini löysi motivaatiota Rinnekodista. Valmistuttuaan Sini jatkoi töitä samassa yksikössä vakituisesti ja eteni myös vastaavaksi sairaanhoitajaksi.

“Oman etenemiseni taustalla on ollut oma intohimo ja tarve kehittyä. Tämä ala itsessään on sellainen, että asiat muuttuvat ja tietoa on päivitettävä. Olen saanut täällä paljon tukea itseni kehittämiseen ja kouluttautumiseen”, Sini kertoo tyytyväisenä.

Kannustusta ja tukea Sini sai myös esimieskoulutukseen hakemiseen. Eihän tilaisuutta voinut jättää käyttämättä.

Unelma johtamistyöstä on toteutumassa

“Tämähän on vielä tässä vaiheessa yhtä hehkuttamista”, Sini naurahtaa, kun kysymme, miten alku uudessa roolissa Majakan palveluvastaavana on sujunut. Ryhmän johtamisen aina luontevaksi tuntenut Sini on kokenut solahtavansa palveluvastaavan asemaan hyvin.

“Tärkeä onnistumisen kokemus itselleni on ollut se, miten hyvin ja avoimesti tämä työyhteisö on ottanut vastaan. Kuluneina viikkoina minulle on avautunut myös esimiestyöskentelyn laaja kirjo vastuista ja velvollisuuksista sekä siitä, kuinka suuri merkitys työnantajan edustajana minulla ja omalla toiminnallani on. Olen oppinut paljon henkilöstön johtamisesta ja kohtaamisesta kaikkien tarpeet huomioiden”, hän jatkaa.

Sinin mielestä esimies on avainasemassa työyhteisön hyvinvoinnin ja toimivuuden varmistamisessa. Läsnäolo ja kuulluksi tulemisen tunne ovat tärkeitä teemoja, joista Sini on saanut mallia myös aiemmilta esimiehiltään.

“Itse pyrin juuri tähän: olen lähellä työyhteisöä, osallistun raportteihin ja keskustelen työntekijöiden kanssa arjesta kahden kesken ja ryhmissä. Se on luontevaa ja aidosti välittävää. Täällä on tosi ihanaa se, että joka päivä nauretaan ihan hirveästi. Se on myös voimavara”, Sini kuvailee.

Koristeita ikkunanvälissä Majakassa

“Koen onnistuneeni, kun saan asiakkaan hymyilemään, nauramaan ja kokemaan olonsa onnelliseksi sekä turvalliseksi. Onnistumisen hetkiä tulee myös päivittäisissä asioissa, kun saa esimerkiksi tuettua asiakasta suoriutumaan pukeutumisesta, kaupassa käynnistä tai ruoan valmistuksesta itsenäisemmin ja sitä kautta vahvistettua hänen itsetuntoaan”, Sini kertoo.

“Vaikka työ ikään kuin ottaa paljon, se antaa vielä enemmän”

Työyhteisöstä puhuminen sytyttää Sinin kasvoille vieläkin suuremman valon. Onko juuri tässä se syy, miksi ajoittain todella raskastakin työtä jaksaa tehdä intohimolla?

“Kun työyhteisössä on kaikki hyvin, jo se auttaa jaksamiseen todella paljon. Omalla kohdallani toinen tärkeä asia on se, että vaikka työ ikään kuin ottaa paljon, se antaa aina vielä enemmän. Loppujen lopuksi pieniä mutta merkityksellisiä onnistumisen hetkiä löytää joka päivästä”, Sini pohtii.

Sini kehuu Majakan ja läheisen aikuisten tilapäishoidon Turvan työtiimiä erittäin luotettavaksi ja ammattitaitoiseksi. Yhteisöksi, jossa tehdään työtä aidosti sydämellä.

Haastattelumme keskeytyy hetkeksi, kun yksi asiakkaista on palannut hoitajien kanssa koulusta normaalia aikaisemmin ja vaikuttaa turhautuneelta. Ulkopuolisen silmiin äänekäs tilanne voi vaikuttaa pelottavalta, mutta hoitajille haastavakin tilanne on arkipäivää. Myös tämä tilanne tullaan käymään myöhemmin tarkemmin läpi työntekijöiden kesken.

“Tässä työssä on oltava valmis siihen, että jokainen päivä on erilainen, etkä välttämättä ymmärrä alkuun mistään mitään. Tyypillisiä haasteita ovat esimerkiksi kommunikaatiovaikeudet asiakkaan kanssa, jos ei ole selkeää yhteistä kommunikointikeinoa. Mutta samalla työ opettaa hirveästi tekijäänsä.”

Kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä Sinin mukaan voi viedä vuosia, että työhön pääsee oikeasti sisälle. Etenkin jatkuvaan oppimiseen Sini on erittäin motivoitunut. Katse horisontissa, mutta samalla tarpeeksi paljon arjessa – mahtavissa asiakkaissa ja työkavereissa.

Aiheeseen liittyvät