27.5.2021

Vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät ovat läsnä jokaisessa toimintapäivässä

Vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä käytetään puhutun kielen täydentämiseksi, tukemiseksi tai korvaamiseksi. Toimintakeskus Martin Toiminta- ja kommunikaatioryhmässä sekä Toimintakeskus Jaakkolassa kommunikaatiomenetelmien käyttö on osa koko toimintapäivää ja kulkee mukana kaikissa toiminnoissa. Onnistunut kommunikaatio lisää asiakkaan kuulluksi tulemista, itseilmaisua, vuorovaikutusta ja mahdollistaa valintojen tekemistä.

Mies istuu pyörätuolissa ja pitää kättä kommunikaatiokansion päällä. Hänen vieressään tuolilla istuu ohjaaja.

Jenni Männistö ja Aki käyvät kommunikaation askelluskansion kanssa läpi edellisen päivän asioita. ”Aki on kova vitsailemaan ja sekin onnistuu mainiosti askelluskansion kanssa”, Männistö kertoo.

”Kuule”, sanoo Aki hymyillen istuessaan pöydän ääressä ohjaajien Heidi Rosenbergin ja Jenni Männistön kanssa. Keskustelemme Toimintakeskus Martissa Akin kommunikaation tukena käyttämästä askelluskansiosta. Keskustelun lomassa Akille on tullut mieleen jokin juttu ja tuttuun tapaan kuule-sanan sanomalla hän saa ilmaistua ohjaajille halunsa kertoa sen.

”Onko sinulla asiaa tästä päivästä”, ohjaaja kysyy.

”Ei”, Aki vastaa.

”Onko sinulla asiaa viikonlopusta?”

”Kyllä.”

”Liittyykö se sinun kotiisi?”

”Kyllä.”

”Haluatko kertoa ohjaajista?”

”En.”

”Haluatko kertoa kavereista?”

”Kyllä.”

Askeltaen kysymysten kautta selviää, että Aki haluaa kertoa, minkä niminen kaveri hänellä on.

Askelluskansio on Akin yksi tärkeimmistä tavoista kommunikoida ja sen avulla onnistuu asian kuin asian selvittäminen. Askelluskansiossa on teemoittain kysymyksiä eri sivuilla, joita läpikäymällä ja kysymällä selviää, mitä Aki haluaa kertoa. Kansion sisältö elää sitä myötä, kun esimerkiksi uusia asioita tai uusia ihmisiä tulee Akin elämään.

”En muista, että kertaakaan olisi mikään asia jäänyt selvittämättä. Aki on hyvin sinnikäs ja jaksaa pitkäänkin, jos ohjaaja joutuu etsimään oikeaa polkua hieman kauemmin”, Heidi Rosenberg naurahtaa.

Monipuoliset menetelmät haastavat rohkeuteen kokeilla

Harvalla puhevammaisella henkilöllä on arjessa käytössä ainoastaan yksi vaihtoehtoinen kommunikaatiomenetelmä. Yksilöllisempien menetelmien lisäksi Rinnekodin yksiköiden arjessakin on monipuolisesti käytössä muun muassa kuvakommunikaatiota, selkokieltä ja tukiviittomia.

Käsi painaa pöydällä olevaa sinistä kommunikaatiopainiketta.

Kommunikaation tukena käytettäville painikkeille voi äänittää erilaisia sanoja ja lauseita. Painikkeitakin on erilaisia, kahden painikkeen laitteilla onnistuu esimerkiksi ”kyllä” ja ”ei” valinnat.

Rosenberg ja Männistö kertovat kommunikaatiomenetelmien olevan niin luonteva osa arkea, ettei niiden käyttöön juuri enää edes kiinnitä huomiota. Samoilla linjoilla ovat Toimintakeskus Jaakkolan palveluyksikön johtaja Janita Lyytikäinen ja kommunikaatiovastaava Reetta Kaatrasalo. Tilanne on kuitenkin eri uuden asiakkaan aloittaessa.

”Tällöin mietimme yksilöllisesti hänelle sopivat kommunikaatiomenetelmät, jos sellaisia ei jo ole. Sopivaa menetelmää lähdemme etsimään yhdessä harjoitellen”, Lyytikäinen kertoo.

”Asiakkaiden kommunikoinnin apuvälineet ovat yksilöllisesti suunniteltuja ja ne kulkevat asiakkaan mukana koko päivän ajan. Asiakkaiden kanssa keskustellaan heidän helpomman kielen avulla ja ohjaaja mukauttaa omaa kommunikaatiotaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakkaiden ilmeitä, eleitä ja toimintaa havainnoidaan ja non-verbaalisiin viesteihin pyritään vastaamaan heti. Asiakkaalta kysytään toiveita ja mielipiteitä usein päivän aikana”, Lyytikäinen jatkaa.

Rinnekoti tarjoaa henkilökunnalle monipuolisesti koulutuksia kommunikaatiomenetelmien käyttöön ja rohkaisee työntekijöitä myös osallistumaan ulkopuolisiin koulutuksiin. Lisäksi yksiköihin on koulutettu kommunikaatiovastaavia.

”Kommunikaatiomenetelmien kanssa toivon uskallusta kokeilla erilaisia menetelmiä. Aina kaikki ei välttämättä toimi ja onnistu. Kokeileminen vaatiikin myös rohkeutta epäonnistua. Meillä onneksi kommunikaatio koetaan tärkeäksi ja siihen ollaan täällä motivoituneita ja sitoutuneita”, Kaatrasalo jatkaa.

”On tärkeää pitää kommunikaatioasiat esillä työyhteisössä ja muistuttaa toisiamme kommunikaatioon liittyvistä asioista. Sekä ideoida uutta”, Kaatrasalo kertoo.

Tukena kommunikoinnin kuntoutuksessa

Sekä Toiminta- ja kommunikaatioryhmässä että Toimintakeskus Jaakkolassa on tapahtunut edistymistä asiakkaiden kommunikaatiossa. Kommunikaation kuntoutus on pitkä prosessi, joka vaatii useita toistoja ja vie kuukausia, jopa vuosiakin aikaa. Henkilökunnalta prosessi vaatii sitoutuneisuutta ja motivaatiota, jotta toimitaan samoilla toimintamalleilla.

Onnistumiset innostavat jatkamaan.

”Eräällä asiakkaallamme oli iPadille ladattu Go Talk Now -ohjelma, jonka käyttöä lähdimme opettelemaan. Asiakas ei kommunikoi puheella lainkaan. Pikkuhiljaa vuosien harjoittelun jälkeen olemme edenneet tilanteeseen, jossa asiakas pyytää kahden kuvan lauseella asioita ja tekee valintoja. Harjoittelu aloitettiin asiakkaalle mieluisilla asioilla. Uusia kuvia ja toimintatauluja olemme lisätty taitojen vahvistuessa”, Kaatrasalo kuvailee.

Päiväaikaisen toiminnan ja asumisen välisellä yhteistyöllä on myös iso merkitys. Se, että samat toimintamallit ovat käytössä kummassakin, vahvistaa asiakkaan ymmärretyksi tulemista ja myös kuntoutumista.

”Esimerkiksi Akilla on käytössä reissuvihko, johon puolin ja toisin kirjoitamme päivittäin kuulumiset. On kuitenkin tärkeää, että asiakkaalle itselleen annetaan mahdollisuus kertoa asioista ja se onnistuu oikeiden vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien avulla”, Heidi Rosenberg kertoo.

Ruudulla kalenteri kommunikaatio MOI sovelluksella.

MOI (My own interactions) kalenterisovelluksen avulla asiakas voi kertoa päivästään kuvaa, videota ja ääntä apuna käyttäen. Sovellus on käytössä mm. joillakin Toimintakeskus Jaakkolan asiakkailla.

Aiheeseen liittyvät