28.12.2021

Kuinka osallistaa vaikeavammaisia asiakkaita päivittäiskirjaamiseen

Kaisa Lahti kirjoitti huhtikuussa 2021 Osallistavasta kirjaamisesta ja sen tärkeydestä. Tämä kirjoitus on jatkoa kyseiselle tekstille. Osallistavaa kirjaamista on selkeämpää lähteä toteuttamaan, kun asiakkaan kommunikaatiotaidot ovat laajat. Mutta kuinka osallistaa kirjaamiseen asiakasta, jonka kommunikaatiotaidot ja -keinot ovat hyvin rajalliset?

Hilla Lankinen.

Blogin kirjoittanut Hilla Lankinen työskentelee Toimintakeskus Nyyttipuiston yksikön johtajana sekä on kirjaamisen kehittämisen työryhmän jäsen.

Jokaiselle asiakkaalle on tärkeää, että hän tulee kuulluksi, huolimatta kommunikointitaidoista ja -keinoista. Kun asiakkaan kommunikointi on esimerkiksi ilmeiden, eleiden, kyllä- ja ei-korttien sekä muutaman tunnekuvakortin varassa, ei asiakas kykene kertomaan, mitä hän toivoo itsestään kirjattavan.

Ohjaajien ammattitaitoa on osallistaa myös vaikeavammainen asiakas mukaan arjen päätöksentekoon, tavoitteidensa suunnitteluun sekä niiden arvioimiseen päivittäisen kirjaamisen avulla. Tavoitteita suunnitellessa on tärkeää tuntea asiakas ja hänen mielenkiinnonkohteensa. Asiakkaan tulee olla motivoitunut tavoitteisiinsa, jotta hän kykenee ne myös saavuttamaan. Kun asiakkaan kanssa yhdessä kirjataan tavoitteiden etenemistä, antaa tämä asiakkaalle onnistumisen tunteita sekä lisää motivaatiota, jos tavoitteissa on päästy etenemään.

Monia tapoja osallistaa asiakas

Kuinka sitten osallistaa vaikeavammaisia asiakkaita kirjaamiseen? Vaikka asiakas ei pysty puheella kertomaan, mitä haluaa hänestä kirjattavan, on monia muita keinoja osallistaa asiakasta. Osallistavalle kirjaamiselle tulee löytää rauhallinen hetki, jolloin ympäristön ärsykkeet olisi minimoitu.
Ohjaaja voi todeta asiakkaalle ”Mitäs kaikkea oletkaan tänään tehnyt? Katsotaanko yhdessä, mitkä sinun tavoitteesi olikaan?” Ohjaaja sanoittaa kirjaamisen eri vaiheita sekä asiakkaan toimintapäivää asiakkaalle selkokielellä. Asiakkaan kommunikointikeinoja hyödyntäen voidaan kysyä ”osallistuitko toimintaan X?” tai tunnekorteista pyytää näyttää mitä piti toiminnasta X. Asiakkaalta voidaan kysyä, haluaako hän, että asia X kirjataan ja onnistuiko hän mielestään toiminnassa? Asiakkaalle tarjotaan vastausvaihtoehtoja kuva- sekä kyllä-ei korteista. Lopuksi asiakkaalle vielä luetaan ääneen ohjaajan tekemä kirjaus kokonaisuudessaan. Asiakkaalta voidaan kysyä, haluaako hän vielä lisättävän tai korjattavan jotain vai onko kirjaus tällaisenaan hyvä.

On tärkeää, ettei asiakkaan puolesta tehdä olettamuksia esimerkiksi ”asiakkaalla oli kivaa”, jos asiakas ei pysty tätä itse kertomaan selkeästi. Ohjaaja kirjaa esimerkiksi ”Asiakas nauranut toiminnan aikana. Kysytty asiakkaalta pitikö hän toiminnasta, jolloin asiakas nyökännyt kyllä”. Vaikka asiakas nauraisi toiminnan aikana, ei se automaattisesti tarkoita, että asiakas on pitänyt toimintaa kivana. Asiakas on voinut myös ajatella jotain omaa hauskaa asiaa, tai nauranut jollekin muulle asialle, joka ei ole liittynyt toimintaan. Jos asiakkaan toimintaa tai mielentilaan tulkitaan havaintojen pohjalta, on tärkeää sanoittaa asiakkaalle ohjaajan tulkinta ja varmistaa sen paikkaansa pitävyys: ”Nauroit paljon toiminnan aikana. Tulkitsinko oikein, että sinulla oli kivaa?”.

Vaikka asiakas ei kykenisi itse kirjoittamaan koneella, voidaan hänen kanssaan kirjoittaa itsearvionti niin, että asiakas sanelee ja ohjaaja kirjaa. Itsearvioinnin yhteyteen on tärkeää ohjaajan tehdä myös kirjaus asiakkaan päivästä. Asiakkaiden itsearvioinneissa harvemmin tulee esille todellinen avun tarve päivän aikana. Ohjaaja tekee päivittäisen kirjauksen itsearvioinnin rinnalle, josta on havaittavissa asiakkaan tuen tarve. Näitä kahta kirjausta vertaamalla nähdään myös, kuinka asiakas kokee itse selviytyvänsä arjesta verrattuna todelliseen avun tarpeeseen.

Asiakkaat ovat aktiivisia toimijoita omassa arjessaan

Osallistamalla myös vaikeavammaiset asiakkaat kirjaamiseen, he kokevat tulevansa kuulluksi sekä olevansa aktiivisia toimijoita omassa arjessaan. Rinnekoti tarjoaa työntekijöilleen kattavasti kommunikaatio- sekä kirjaamiskoulutuksia, joissa jaetaan mm. toimivia toimintatapoja yksiköiden välillä. Koulutuksien avulla työntekijät pääsevät lisäämään ammattitaitoaan sekä asiantuntijuuttaan mm. asiakkaita osallistavaan kirjaamiseen.

Rinnekodilla on valittu kirjaamisen perehdyttäjiä työllistymisen ja osallisuuden palveluihin sekä asumisen tuen palveluihin. Nämä perehdyttäjät toimivat ohjaajina eri Rinnekodin yksiköissä. Kirjaamisen perehdyttäjät toimivat arjen kirjaamistyön asiantuntijoina ja he perehdyttävät uusia yksiköitä sekä muita ohjaajia, yli yksikkörajojen, päivittäiseen kirjaamiseen hyödyntäen omia kokemuksiaan päivittäiskirjaamisesta.

Kirjoittaja Hilla Lankinen on Toimintakeskus Nyyttipuiston yksikön johtaja sekä kirjaamisen kehittämisen työryhmän jäsen.

Aiheeseen liittyvät