29.4.2021

Vaikuttavat palvelut vaativat yhteistä kehittämistä

Kehittämistyön ajatellaan usein kuuluvan vain pomojen ja kehittämispäälliköiden vastuulle. Mutta parhaat lopputulokset saadaan aikaan silloin, kun kaikki työntekijät ovat mukana. Meillä Rinnekodissa kaikki työntekijät ja yksiköt kehittävät systemaattisesti omaa työtään ja arkea yksikössä. Myös asiakkaat osallistuvat yhteisten tavoitteiden asettamiseen.

Mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Kuinka voisimme tuottaa asiakkaillemme vielä parempaa arkea? Nämä ovat kysymyksiä, joita meillä yhdessä pohditaan ja jotka ohjaavat myös yksiköiden vuosisuunnittelua.

Rinnekodissa systemaattista laatu- ja kehittämistyötä on tehty harvinaisen pitkään, ja koemmekin, ettei meidän enää tarvitse keskittyä palveluiden peruslaadun kunnossa pitämiseen vaan pystymme aidosti toteuttamaan perustehtäväämme, eli tukea asiakkaitamme oman näköisen elämän toteuttamisessa.

Meillä on parin viime vuoden aikana keskitytty muun muassa työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutuksen kehittämiseen. Parhaillaan meillä testataan yhteistyökumppani Memocaten kanssa sensoriteknologiaa asiakkaiden ja henkilökunnan vuorovaikutuksen mittaamiseen. Ja koronan jälkeen pääsemme vihdoin pelaamaan henkilöstön kanssa kehittämäämme Tunne-peliä, joka lisää henkilöstön itsetuntemusta ja kehittää heidän tunnetaitojaan.

Kokeilemme myös mielellämme uutta teknologiaa asiakkaittemme kanssa. Tänä keväänä järjestämme esimerkiksi teemaviikkoja hyödyntäen LYFTA-sovellusta. Teemaviikkojen aikana katsotaan 360-tekniikalla matkailudokumentteja, kokataan asiakkaiden kanssa kyseisen maan ruokaa ja tutustutaan kyseisen maan musiikkiin ja vaatekulttuuriin.

Tuemme muutenkin monin tavoin asiakkaiden osallistumista yhteiskuntaan, ja siksi haemme rohkeasti yhteistyökumppaneita sote-alan ulkopuolelta. Yhteistyö EMMA-museon kanssa johti uusiin avauksiin, jonka lopputuloksena museo koulutti meidän asiakkaitamme museokavereiksi.

Osallistava kehittäminen parantaa hyvinvointia

Kehittämisen ja laadun tiimiimme kuuluu neljä täyspäiväistä työntekijää, ja tiimi johtaa koko organisaatiota koskevia projekteja. Mutta toinen, vähintään yhtä ratkaiseva osa kehittämistä on yksiköiden sisällä tapahtuva itsenäinen työ. Meillä ihan jokaisella työntekijällä on mahdollisuus kehittää omaa työtään ja arkea yksikössä sekä päästä mukaan myös Rinnekodin isompiin kehityshankkeisiin.

Mitä hyötyä jatkuvasta, kunnianhimoisesta kehittämistyöstä sitten on? Meille se on vuosien mittaan poikinut paljon uusia kumppanuuksia ja toimintamalleja, ja uskomme, että monista on ollut hyötyä kehitysvamma-alalle laajemminkin. Meillä on parhaillaankin käynnissä projekti, jossa kehitämme yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa työkaluja, joilla kehitysvammaiset ja autisminkirjon lapset voisivat paremmin kertoa toiveistaan ja tarpeistaan.

Osallistavalla kehittämisellä on myös ollut merkittäviä vaikutuksia henkilöstömme hyvinvointiin ja erityisesti siihen, kuinka hyvin voimme tuottaa merkityksellistä arkea asiakkaillemme.

Kun työntekijä voi hyvin, asiakas voi hyvin. Tämän ymmärtäminen laajemminkin olisi sote-alalla tärkeää.

Se, että työnantaja rohkaisee tekemään omasta työstä ja asiakkaan arjesta entistä parempaa, motivoi ja auttaa jaksamaan työssä, joka vaatii paljon. Sen ymmärtäminen, että voi vaikuttaa omaan työhönsä, on laajasti tunnettu tosiasia. Olisikin hyvä, että tämä ymmärrettäisiin laajemminkin sosiaali- ja terveysalalla, sillä työntekijöiden hyvinvointi heijastuu suoraan myös palvelukäyttäjän hyvinvointiin. Kun työntekijä voi hyvin niin asiakkaatkin voivat.

On myös helppo havaita, kuinka työntekijät ja asiakkaat innostuvat kehittämisestä, kun he voivat itse siihen vaikuttaa – ja kun muutokset selvästi tuovat parannusta asiakkaiden elämään, se motivoi henkilökuntaa entisestäänkin.

 

Kirjoittajat Nadja Delcos ja Leena Tuononen

Nadja Delcos toimii Rinnekodin kehittämispäällikkönä ja Leena Tuononen on yksikönjohtaja Työllisyyden ja osaallisuuden palveluissa. 

Aiheeseen liittyvät