21.10.2019

Vastuuta toiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta

Rinnekoti on Suomen suurin yksityinen kehitysvammapalveluja tarjoava yhteiskunnallinen toimija. Pitkä historiamme on ollut moninainen ja sitä leimaa kaksi asiaa: kehittäminen ja sitoutuminen. Jatkuva toiminnan kehittäminen eri vuosikymmenillä on aina tehty yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti, asiakaskuntamme parhaaksi. Se vaatii myös sitoutumista, jota teemme säätiön sääntöjen ja yhteiskunnallisen yrityksen periaatteiden mukaisesti.

Listaan voisi lisätä myös kolmannen tekijän: kaikki mitä teemme on kiinnostanut laajasti ja herättänyt keskustelua. Viime vuosina meillä on ollut muutosten tuulia ja tekemiämme ratkaisuja on välillä arvosteltu näkemättä kokonaisuutta. Viimeisimpänä vapaa toimittaja Jani Kaaro on kritisoinut Rinnekodin terveyspalveluiden lakkauttamista. Tämän kirjoituksen tarkoitus on kertoa, miksi tietyt ratkaisut on tehty, mitä niiden taustalla on ja minne Rinnekoti on menossa.

 

Laitoshoidon purulla vaikutuksia Rinnekotiin

 

Rinnekoti on yli 90-vuotias kehitysvamma-alan toimija. Tällä hetkellä yli 60 kuntaa ostaa Rinnekodilta asumisen tuen, lasten ja nuorten sekä työllistymisen ja osallisuuden palveluja kehitysvammaisille ja autismikirjon henkilöille. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti kehitysvammaisten pitkäaikainen laitoshoito loppuu maassamme vuoden 2020 loppuun mennessä. Näin tapahtuu myös Rinnekodissa, joka on tullut tunnetuksi suurena kehitysvammaisten laitoshoidon tarjoajana. Rinnekodilla oli aikoinaan yli 400 henkilöä laitoshoidossa. Laitoshoidon asiakkaille tarjottiin täysi ylläpito, mukaan lukien terveydenhuolto, hammashoito ja monipuoliset yksilöllistä tarvetta vastaavat kuntoutuspalvelut. Tällä hetkellä Rinnekodissa on vain 27 pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasta. Pitkäaikainen laitoshoito loppuu ja palvelun piirissä olevat henkilöt muuttavat ensi vuoden loppuun mennessä asumaan yksilöllisesti tehdyn suunnitelman mukaisesti omaan kotiin tehostetun ympärivuorokautisen asumispalvelun turvin.

Kun pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaiden määrä on ajan saatossa vähentynyt, on myös Rinnekodin omien terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluiden tarve oleellisesti vähentynyt. Rinnekodin ei ole enää taloudellisesti mahdollista tuottaa omia röntgen- ja laboratoriopalveluja. Rinnekoti on ostanut ne laitoshoidon asiakkailleen muilta toimijoilta. Kaikki yritykset tekevät vastaavanlaisia toiminnan sopeuttamisia. Palvelumme, joille ei ole enää kysyntää tai jotka tuottavat tappiota, ovat siis tulleet tiensä päähän. Näiden palveluiden tuottaminen taloudellisesti kannattavasti edellyttää kohtuullisen laajaa asiakaskuntaa, jota ei enää ole. Suurimmat kunnat ovat vahvistaneet omia kuntoutus- ja kehitysvammapoliklinikkapalvelujaan ja useat kunnat ovat hankkineet palveluja kuntayhtymiltä ja osa toisilta palveluntuottajilta. Osa on suunnitellut perustavansa myös omaa toimintaa. Nämä muutokset vaikuttavat suoraan Rinnekodin asiakasvirtaan ja kuntien ostamien palveluiden sisältöihin ja hintatasoon, näitä alentavasti.

 

Kesäkuun lopussa 2019 Rinnekoti lopetti kehitysvammapoliklinikan toiminnan yhteistoimintaneuvottelujen päätteeksi. Kunta-asiakkaamme saivat tiedon niin yt-neuvottelujen käynnistymisestä, kuin niiden lopputuloksesta yt-lain mahdollistaman aikataulun mukaisesti. Palvelujen ostajatahon kanssa on käyty jo ennen yt-neuvotteluja säännöllisiä tilaajaneuvotteluja kuntien palvelutarpeista ja kuntien omista suunnitelmista. Rinnekodin kehitysvammapoliklinikan sulkeminen ei siis tullut kuntien yhteyshenkilöille täysin yllätyksenä. Olemme kuitenkin pahoillamme, että tiedon kulku kuntien kaikille työntekijöille ja sitä kautta asiakkaillemme ei onnistunut niin hyvin kuin olisimme halunneet. Ymmärrämme myös, että kaikki muutokset asiakkaidemme palveluissa ovat haastavia ja aiheuttavat suurta huolta niin asiakkaissamme kuin heidän omaisissaan.

Rinnekodin lääkärit ovat tehneet kuntoutusarvioita ja lausuntoja aina julkisen perusterveydenhuollon pyynnöstä. Perusterveydenhuolto vastaa kuntoutussuunnitelmien laadinnasta ja hyväksynnästä. Haluamme korjata virheellisen käsityksen: Rinnekoti ei ole toiminut kuntoutuksen järjestäjänä.

Kunnilla on järjestämisvastuu niin asumisen, terveydenhuollon kuin työllistymisen ja osallisuuden palveluista kehitysvammaisille kuntalaisilleen. Rinnekoti on yksi palveluntuottaja monien joukossa, jolta kunnat ovat ostaneet palveluja kuntalaisilleen. Nyt kun Rinnekodin palveluvalikoima on supistunut, kunta joko tuottaa palvelun itse tai hankkii ne ostopalveluna. Tämä on kunnille normaalia toimintaa ja heidän perustehtävä. Säätiö ei voi kantaa, eikä sitä voi velvoittaa kantamaan julkiselle sektorille kuuluvia vastuita ja velvoitteita. Rinnekodin palvelut ovat aina täydentäneet julkisia palveluja. Ymmärrämme toki, että tilanne voi olla pienille kunnille haasteellinen, koska heillä ei ole omia kehitysvammapoliklinikoita ja palvelun toteuttaminen ostopalveluna on ollut ja on edelleen heille mielekäs vaihtoehto. Suurilla kaupungeilla on yleensä oma kuntoutus- ja kehitysvammapoliklinikka ja he hankkivat oman toiminnan tueksi tarvittaessa ostopalveluna joitakin erityispalveluja, kuten kuntoutusarvioiden ja -lausuntojen laatimisen. Kunnan kehitysvammapalveluista vastaavilla viranhaltijoilla on ja täytyy olla järjestämisvastuullisena tahona aina tieto kaikista palvelunkäyttäjistä ja heidän palvelutarpeistaan.

 

Rinnekoti jatkaa tulevaisuudessa toimintaansa yksityisenä sosiaalipalveluiden tarjoajana. Rinnekoti työllistää edelleen lääkäreitä, psykologeja, toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja, kommunikaatio-ohjaajia ja muita asiantuntijoita, joiden osaamista hyödynnetään Rinnekodin eri palveluissa. Rinnekoti on tarjonnut ja tarjoaa edelleen monelle sote-alan opiskelijalle ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia ja perehtyä alaan.

Rinnekodin kehitysvammapoliklinikalla on pitkä historia ja siellä työskennelleet ammattilaiset ovat tehneet arvokasta työtä. Kuten Kaarokin kirjoitti, kehitysvammalääketieteen osaajia on maassamme verrattain vähän. Vähäisten kehitysvammalääketieteen resurssien sijoittuminen usean toimijan palvelukseen ei edistä osaamisen kasvua eikä edesauta asiakaspalvelun sujuvuutta. Tästä syystä on perusteltu keskittää kuntoutus- ja kehitysvammapoliklinikkapalvelut seudullisesti ja/tai maakunnallisesti isommille, julkisen sektorin harteille.

 

Toiminnan tuotto asiakkaiden hyväksi

 

Rinnekodin säätiön perustamisasiakirjassa määritellään toimintamme tarkoitukseksi ”tuottaa palveluja kehitysvammaisille ja muille tukea tarvitseville henkilöille”. Säännöt eivät määrittele, mitä nämä palvelut tarkalleen ottaen ovat. Rinnekoti aloitti toimintansa asumisen tuen palveluilla. Tällä hetkellä tarjoamme asumisen tuen sekä työllistymisen ja osallisuuden palveluja kaiken ikäisille kehitysvammaisille ja autismikirjon henkilöille vauvoista ikäihmisiin yli 80 toimipisteessämme.

Palvelujemme tuottaminen mahdollistuu yli 1200 ammattilaisen voimin, jotka Rinnekoti työllistää. Heidän lisäkseen tarjoamme keikkatyötä sote-alan ammattilaisille ja harjoittelumahdollisuuksia alan opiskelijoille. Henkilöstömme työhyvinvointikyselyyn osallistui juuri peräti 80,2% henkilökunnastamme, joten tulos on erittäin luotettava. Työhyvinvointia kuvaava kokonaisarvosana (9/2019) oli erinomainen 4/5. Henkilökuntamme kokee työnsä kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa erittäin merkitykselliseksi (4,8/5) ja he ovat sitoutuneita ja arvostavat työnantajan tarjoamia ratkaisuja henkilökunnan työkykyisyyden tukemiseen ja osaamisen lisäämiseen.

Asiakkaidemme tuen tarve vaihtelee paljon. Yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastaaminen vaatii paljon asiantuntemusta, erityisosaamista ja taitoa olla ihmistä lähellä. Teemme moniammatillista yhteistyötä asiakkaan palvelupolun eri vaiheissa ja arjessa. Vastuullisena työnantajana olemme panostaneet henkilökunnan kouluttamiseen ja ammatillisen osaamisen ylläpitoon. Rinnekodissa tehdään merkityksellistä ja pitkäjänteistä työtä asiakkaidemme kanssa ja hyväksi. Meille on tärkeää varmistaa erityisosaamisen kehittäminen ja myös sen jatkuvuus.

Säätiönä toimintamme tuloksesta ei makseta osinkoja kenellekään, vaan kaikki tuotto käytetään asiakkaidemme hyväksi niin palvelujen kehittämiseen kuin henkilökunnan osaamiseen kasvattamiseen.

Vuoden 2016 tulos oli vahvasti tappiollinen. Suurin yksittäinen syy Säätiön jo vuosia jatkuneeseen heikkoon tulokseen oli se, ettei terveydenhuollon toimintaa oltu sopeutettu vastaamaan asiakaskunnan tarpeita. Säätiöllä ei ole omistajaa, joka antaisi rahaa toiminnan pyörittämiseen. Säätiön tuotto saadaan pääosin kuntamyynnistä ja kunnat maksavat vain ostamistaan palveluista. Säätiö ei voi ylläpitää toimintaa, jolle ei löydy ulkopuolista maksajaa. Kun säätiön talous sittemmin on saatu kuntoon ja toiminta jälleen tuottaa kohtuullista voittoa, eikö se pidäkin käyttää järkevästi ja turvata tulevaisuutta? Se on vastuullisuutta.

Rinnekodin laitosasiakkaille aikoinaan rakennetut kiinteistöt eivät vastaa nykypäivän kehitysvammaisten asumisen laatusuosituksia. Rinnekoti on tehnyt vuonna 2017 kiinteistöselvityksen ja laatinut vuonna 2018 suunnitelman, jolla koko asuntoverkosto saatetaan nykyvaatimukset täyttäväksi. Olemme käyttäneet leijonan osan tuloksestamme mm. mittaviin remontteihin, jotta asiakkaillamme on nykyaikaiset ja turvalliset kodit sekä monipuoliset toimitilat päiväaikaisissa työllistymisen ja osallisuuden palveluissa.

Laitoshoidon purkamisen myötä kehitysvamma-ala on suuressa muutoksessa. Se tuo haasteita niin julkisen perusterveydenhuollon kuin kuntoutus- ja kehitysvammapoliklinikkapalveluiden järjestämiselle, mutta samalla myös mahdollisuuden kehittää alaa ja sen toimintatapoja entistä asiakaslähtöisemmin.

 

Kirjoittaja Leila Rutanen toimii Rinnekodin liiketoimintajohtajana.

 

 

 

 

 

Aiheeseen liittyvät