20.1.2022

Virtuaalinen oppimisalusta tuo uutta sisältöä ohjaajien arkeen

Rinnekodissa pilotoitiin virtuaalista Lyfta-oppimisalustaa ja se mahdollisti vuonna 2021 virtuaalireissut yli viiteenkymmeneen kohteeseen. Yhdessä koetut virtuaalimatkat toivat iloa ja uudenlaista näkökulmaa toiminnan ohjaukseen ja ohjaajien arkeen, sillä virtuaalimatkoihin yhdistettiin myös multisensorisia elementtejä.

Palvelualuejohtaja Annika Varis iloitsee uusista elämyksellisistä mahdollisuuksista, joita Lyfta on tuonut mukanaan niin asiakkaille kuin ohjaajillekin. Samalla kaikkien digitaidot ovat parantuneet. 

“Varsinkin nyt kuin matkustaminen ja yhteiskuntaan osallistuminen on koronatilanteesta johtuen ollut meidän asiakkaiden kohdalla rajatumpaa, niin Lyfta on antanut tähän kaivattua lisää. Asiakkaat ovat päässeet näkemään paikkoja, joihin heillä ei olisi muuten ollut mahdollisuutta tutustua. Samalla he ovat saaneet uusia kokemuksia,” Varis pohtii. 

Tavoitteina Lyfta-projektissa oli lisätä niin asiakkaiden kuin ohjaajienkin ymmärrystä digitaalisten välineiden mahdollisuuksista, edistää kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä hahmotella mitä lisäresurssia tarvitaan näiden asioiden edistämiseen ja kehittämiseen. Projektiin osallistui Toimintakeskus Lyyli, Toimintakeskus Martti, Toimintakeskus Atlas sekä Toimintakeskus Meripihka halukkaineen ohjaajineen ja asiakkaineen.

Tyttö istu pyörätuolissa, vieressä nainen kyykyssä.

Kuva: Mikko Hakola, Digitalents

Tarinamaailmat innostavat tekemään ja kokeilemaan uusia asioita 

Lyfta-oppimisalustalla tarinamaailmoja on hyvin erilaisia ja kaikissa niissä pääsee katsomaan lyhyitä dokumentaarisia videoita, tutkimaan ympäristöä 360-kuvien myötä sekä klikkailemaan tietoiskuja. Jokaisessa tarinamaailmassa riittää runsaasti ihmeteltävää. 

Esimerkiksi Saksassa päästään tutustumaan mehiläistarhaajan tilaan ja samalla tarjoutuu mahdollisuus oppia, miksi pölyttäjiä tarvitaan. Kyseisessä tarinamaailmassa saksalainen mehiläistarhuri Malte kertoo, miksi on alun perin ryhtynyt tarhaamaan mehiläisiä ja miksi hän pyrkii elämään mahdollisimman ekologisesti. Malten tarina tarjoaa pohdittavaa myös toimintakeskuksen asiakkaille yhdessä ohjaajien kanssa. Yhdessä voidaan esimerkiksi pohtia, mitä on lähiruoka ja miksi kannattaa valita auton sijaan esimerkiksi polkupyörä.  

Toimintakekus Martin ohjaajat kertovatkin, että mehiläistarhurin tila on heidän mielestään yksi parhaimmista tarinamaailmoista.  

“Se on meidän lempparimaailmoja varmaan siksi, että siellä on pieni piha, missä on paljon toimintaa” pohtii ohjaaja Mirkku Poltinoja. Ohjaaja Erja Makkonen puolestaan kertoo, että mehiläistarhuri Malte on jäänyt hänelle itselleen mieleen mielenkiintoisena ja vaikuttavana persoonana.

Mehiläistarhurin tilalla tarjoutuu muun muassa mahdollisuus käydä mehiläispesän sisällä kaiken kuhinan keskellä. Osa asiakkaita kokee tämän jännittävänä, joidenkin mielestä mehiläispesässä on jopa rentouttava tunnelma. 

Virtuaalimatkailuun voi myös yhdistää erilaisia multisensorisia elementtejä, esimerkiksi tuoksutella sekä maistella hunajaa tai tutkia hyönteishotellia. 

Nainen näyttää kuvaa.

Kuva: Mikko Hakola, Digitalents

Virtuaalimatkan innoittamana voidaan myös itse rakentaa hyönteishotelli ja käydä se yhdessä asiakkaiden kanssa ripustamassa. Ohjaajan mielikuvitus vain on rajana siinä, miten toimintaa voidaan niin sanotusti jatkaa siitä, mihin virtuaalinen matka päättyy. 

Eri tarinamaailmojen innoittamana onkin muun muassa tehty turkkilaista teetä, kuunneltu eri maiden musiikkia, askarreltu kierrätystaidetta, harjoiteltu tunnetaitoja ja käyty mielenkiintoisia keskusteluita esimerkiksi omiin harrastuksiin liittyen.

Yhdessä uuden äärellä

“Kun ollaan yhdessä uuden sisällön ja toiminnan äärellä, kokemus on mieluinen ja innostava sekä ohjaajille että asiakkaille”, pohtii Matleena Myllyrinne, joka toimi projektipäällikkönä. 

Lyfta-oppimisalusta tarjoaa paljon innostavaa valmista sisältöä, joiden avulla toimintaa on helppo lähteä suunnittelemaan. Tuokiosta nautitaan parhaiten, kun aihe kiinnostaa myös ohjaajia itseään. Tuokion vetäminen vaatii kuitenkin ohjaajilta ammattitaitoa poimia sisällöstä ne olennaiset asiat, joista ajattelee asiakkaidensa kiinnostavan ja hyötyvän. Ohjaajan rooli virtuaalimatkan järjestämisessä onkin tärkeä.  

Toimintakeskus Lyylin erityisohjaaja Henriikka Ervelius on suorastaan hurahtanut virtuaalimatkailuun ja Lyfta-oppimisalustan käyttöön yhdessä asiakkaiden kanssa. Hän on kokenut reissut todella antoisiksi. 

“Ohjaaja on ikään kuin matkakumppani, joka lukee karttaa, johdattaa paikkoihin ja tarvittaessa tulkkaa vierasta kieltä. Tulkkaaminen on tässä tapauksessa sisällön ymmärrettävämmäksi tekemistä esimerkiksi selkokieltä, kuvia tai tukiviittomia hyödyntäen”,  Ervelius pohtii.  

Toimintakeskus Atlaksen ohjaaja Minttu Eronen muistuttaa, että Lyfta-tuokioihin jokainen asiakas saa osallistua omana itsenään, niissä ei ole mitään vaatimuksia asiakkaille.  

”Joku asiakas selkeästi ymmärtää, että nyt ollaan tässä maassa, nyt puhutaan eri kieltä ja keskustellaan esimerkiksi ruoasta, eläimistä, politiikasta tai kulttuurista. Joku toinen asiakas taas voi saada ihan yhtä voimakkaan kokemuksen, esimerkiksi aistikokemuksen, että olipa hieno ääni, hienoja värejä tai vaikka upean näköinen rakennus. Jollekin ihan vain se yhdessäolo pienryhmässä on tärkeintä”, Eronen tarkentaa. 

“Asiakkaat osallistuvat tuokioihin omien kykyjensä mukaan ja jokainen nauttii omalla tavallaan”, Toimintakeskus Atlaksen ohjaaja Jukka Lehtiranta summaa.

Tyttö istuu pyörätuolissa ja katsoo hoitajaa.

Kuva: Mikko Hakola, Digitalents

Yksilölliset tarpeet ja mielenkiinnon kohteet otettava huomioon

Lyfta-oppimisalustalla toteutettu tuokio on ohjaajien mukaan jopa parantanut joidenkin asiakkaiden keskittymiskykyä. Kun väline on tullut tutuksi, jaksavat monet asiakkaat seurata tuokioita aktiivisesti ja jotkut jopa tahtovat reissata Lyftalla päivittäin. Silti kokeilun aikana huomattiin, että oppimisalusta ei palvele kaikkia asiakkaita samalla tavalla.  

“Kuten kaikessa muussakin, on tärkeä muistaa, että me kaikki ihmiset olemme erilaisia ja näin ollen myös tarpeemme ja mielenkiinnon kohteemme ovat hyvin yksilöllisiä”, Myllyrinne pohtii. Myllyrinne kertookin, että vuoden aikana huomattiinkin useimpien pitävän ryhmämuotoisista reissuista, joita tehdään pienellä porukalla yhdessä. Toiset taas hyötyvät ennen kaikkea yksilöohjauksessa tapahtuvassa Lyftan käytöstä ja toisaalta, joillekin asiakkaille sisältö ei ollut mielekästä.  

Neljästä toimintakeskuksista yksi yksikkö koki, ettei Lyfta palvele heidän asiakasryhmäänsä. Sisältö koettiin turhan monimutkaiseksi, eivätkä liikkuvaiset asiakkaat jaksaneet keskittyä esimerkiksi vieraskielisiin sisältöihin. He kuitenkin uskovat, että sisällön selkokielistäminen tai dubbaaminen voisi auttaa, jotta sisällöt toimisivat heidän asiakkailleen.

Uusi vuosi tuo mukanaan uusia matkakohteita

Virtuaalimatkailu jatkuu työllistymisen ja osallisuuden palveluissamme myös vuonna 2022.  

”Vuoden 2022 toimintojen suunnittelussa olemme panostaneet erityisesti yhteisten aktiviteettien toteutukseen. Luvassa on muun muassa kiinalaisen uudenvuoden juhlintaa, muotinäytöstä, kesäolympialaisia, jälkiruokakilpailua ja hyvien tekojen jakamista”, kertoo YC Felin, Lyftan maajohtaja innostuneena.  

Virtuaalisisältöjen lisäksi mukaan Lyfta on luvannut laittaa jatkossa kuukausikirjeen muodossa ideoita, askartelupohjia ja muuta materiaalia, jotka inspiroivat ohjaajia ja asiakkaita viikkotoiminnoissaan.

Aiheeseen liittyvät