12.11.2019

Vuorovaikutus on hyvän asiakassuhteen tärkein edellytys kehitysvammatyössä

Miten kehitysvammatyössä voisi parantaa vuorovaikutussuhteita asiakkaiden kanssa? Helsingin yliopiston tutkijatohtorit Henri Pesonen ja Irene Rämä vastasivat kysymykseen Rinnekodin Tunne työsi -seminaarissa.

 

Tutkijatohtori, vastuullinen tutkija, KT Henri Pesosen mukaan ammattilaisten vuorovaikutussuhteissa autismikirjon asiakkaiden kanssa on vielä kehittämisen varaa. Kouluissa tehdyn tutkimuksen mukaan moni autismikirjon ihminen on nimittäin joutunut esittämään oppilaitoksensa vuorovaikutustilanteissa jonkinlaista roolia. Pesonen tuntee koulumaailman hyvin, sillä hän työskenteli erityisopettajana  ennen tutkijanuraansa.

– Moni autismikirjon oppilas koki, ettei olisi tullut hyväksytyksi sellaisena kuin oikeasti on. Tällainen hyväksynnän hakeminen omaa persoonaa piilottamalla voi olla autismikirjon nuorelle hyvin uuvuttavaa, Pesonen sanoo.

Onnistunut vuorovaikutus puolestaan tarjoaa nuorelle kokemuksia yhteenkuuluvuudesta ja turvallisuudesta. Nuori kokee tulevansa hyväksytyksi ja olevansa arvokas osa yhteisöä.

– Lähiverkoston tuella on paljon merkitystä. Ideaalitilanteessa autismikirjon ihmisellä on hyviä ja lämpimiä vuorovaikutussuhteita useiden turvallisten aikuisten kanssa, Pesonen toteaa.

 

Vastuu yhteyden luomisesta on ammattilaisella

Tutkija Irene Rämän mielestä kehitysvammatyön toimivan vuorovaikutussuhteen ytimessä on asiakastuntemus. Pätevä ammattilainen kykenee luomaan yhteyden asiakkaaseen, puhumaan yhteistä kieltä tämän kanssa ja ylläpitämään kontaktia.

Helsingin yliopiston julkaisemassa väitöstutkimuksessaan Rämä tarkasteli erilaisia vuorovaikutustilanteita perusopetuksen puitteissa. Autismikirjoon liittyvät vuorovaikutuksen ja sosiaalisuuden haasteet korostuvat usein kehitysvamma-alalla, ja merkityksellistä on se, miten ammattilainen kantaa vastuun tilanteesta.

– Ammattilainen ymmärtää, että vastuuta kommunikaatiosta ei voi koskaan vyöryttää sille osapuolelle, jolla on haasteita kommunikaatiossa, Rämä muistuttaa.

Vuorovaikutus on hyvän asiakassuhteen tärkein edellytys. Kun asiakas kokee tulevansa ymmärretyksi, hän tuntee myös hallitsevansa tilannetta ja ympäristöä. Onnistunut vuorovaikutus edistää asiakkaan tarpeiden kuulemista ja ehkäisee turhautumista. Joustaminen ja kuunteleminen on Rämän mukaan asiakkaalle usein helpompaa, kun tämä kokee tulevansa ymmärretyksi.

– Vuorovaikutustaitoja on ehkä opeteltava yhdessä uudelleen, mikäli kommunikointi on erityisen fyysistä tai muuten haastavaa. On tärkeää muistaa, että asiakas hakee kontaktia luodakseen itselleen turvaa ja hyvää oloa. Kontaktinotto voi kuitenkin poiketa paljonkin siitä, mihin ihmiset ovat tottuneet.

 

Avoin ja herkkä ammattilainen

Parhaassa tapauksessa kokenut ammattilainen hyödyntää vuorovaikutussuhteessaan asiakkaan kanssa dynaamista sensitiivisyyttä. Se tarkoittaa hiljaiselle tiedolle perustuvaa avointa ja herkkää ammattilaisuutta.

– Dynaaminen sensitiivisyys tulee esille erityisesti tilanteissa, joissa ammattilainen toimii vuorovaikutuksellisesti rakentavasti, vaikka ei edes ajattele erityisesti omaa toimintaansa, Rämä selittää.

Rämän kuvaileman taidon kerryttäminen ja vahvan asiantuntijuuden saavuttaminen vaativat yleensä noin kymmenen vuoden kokemuksen.

– Kokemusperäinen tieto ja asiantuntijuus karttuvat työssä, mutta sitä kertyy myös, kun seuraa kokeneempien ammattilaisten toimintaa.

Tällaista hiljaista tietoa voi Rämän mukaan olla vaikea sanallistaa muille.

– Asiaa voi helpottaa esimerkiksi videoimalla omaa työtään ja purkamalla videota katsellessaan sanallisesti toimintaansa.

 

 

Rinnekoti järjesti TUNNE TYÖSI -seminaarin 5.9.2019. Seminaarin ohjelma sisälsi tuoreita näkökulmia erityisen vahvan tuen asiakkaan (niin erityislapsen kuin aikuisen) kuulemiseen, tunteiden syvempään ymmärtämiseen ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Seminaarin jälkeen julkaisemme puheenvuoroista juttusarjan.

Ensimmäisessä artikkelissa keynote-puhujamme Camilla Tuominen ja Ville Ojanen avasivat näkökulmia tunteiden johtamiseen työpaikalla. Voit lukea sen täältä.

Seminaarin yksi paneelikeskusteluista tiivistyi juttusarjan toiseen artikkeliin: Autismikirjon henkilöiden hyvä terveydenhuolto syntyy asiantuntijoiden yhteistyöllä. Voit lukea sen täältä.

Palvelualuejohtaja Mirikle Nousiainen kirjoitti blogiimme australialaisten keynote-puhujiemme Dr. Stella Coritsaksen ja Charlotte Stockwellin ajatuksia, havaintoja ja kokemuksia tuetusta päätöksenteosta. Voit lukea blogikirjoituksen täältä

 

Aiheeseen liittyvät